Pahin vitutus alkaa laantua, joten aika analysoida toisen kerran.
Koko kauden pohjustuksesta oli selvää, että yritettiin lähteä hakemaan ihan oikeasti -jälleen kerran- ykköspaikkaa sekä runkosarjassa, että play-offeissa. Kaiken piti lähteä perinteistä ja siitä perkeleen brändistä. Nybarin puheet olivat suuret. Kaikille oli ennen kautta selvää, että tänä kautena lähdetään -jumalauta- hakemaan sitä mestaruutta taklauksien ja fyysisen pelin kautta yhdistettynä taitokiekkoon. Oletettiin, että HIFK:n runkopelaajat (Piku, Pessi, Arttu, Lennu..) hoitavat omalla panoksellaan fyysisen pelin samalla, kun Jalonen opettaa Hirsoja ja Loppeja pelaamaan Kj-Kiekkoa. Kaiken piti lähtökohtaisesti olla pedattu valmiiksi uinuvalle jättiläiselle.
Mitä vittua sitten syksyllä tapahtui?
Itse yhä edelleen olen Karijalosmaisesti sitä mieltä, että kausi hävittiin jo syksyllä. Kaksi suurinta syyllistä olivat Juha "IFK-Radion marraskuun Leijona-leaf pelaaja" Pitkämäki, sekä Kari Jalonen, joka Taube Pitkähousua koko syksyn jääräpäisesti peluutti. Ja melkein sanoisin, että Jalonen itse on vaatinut Tauben ulkoistamista joukkueesta jo alkukaudesta, mutta officelta on ilmoitettu, että "Ei käy, mene muualle venytteleen mamiksias".
Jalonen ottaa tästä -heh- nokkaansa ja aloittaa Tauben jääräpäisen peluutuksen protestina officea vastaan. Selittäisi omissa kuvitelmissani Jalosen lausunnot "yllätyksistä seuran sisällä". Kun lopulta on ilmoitettu, että "Joko pistät Niemisen maaliin, tai lähet meneen", niin Jalonen on joutunut antamaan periksi toimistolle. Nousujohteinen kausi alkoi, mutta liikaa oli jo hävitty. Joukkueen itseluottamus oli tasoa 0 -> vastustajan ei tarvinut kuin päästä tasoihin murentaakseen IFK:n pelisysteemi.
No anyway kevätkausi sujui HIFKmaiseen tapaan loistavasti. Maalivahti pelasi upeasti ja joukkue ei missään vaiheessa joutunut suuriin ongelmiin, eikä "tiukkoja" matseja juuri ollut. Sitten kun semmoiset lopulta koittivat (HPK -ottelu), tuli kuset housuun. Pelkällä pelisysteemin noudattamisella ei näyttänytkään tulevan tasaisesti rouhittua 4-2 voittoa -> Takaumat syksystä alkoivat kolkutella.
Ja nyt, kun "tosipelit" koittivat (tässä tapaukessa säälit), lähdettiin aluksi rouhimaan jälleen murskaavan näköisellä pelisysteemillä kohti vastustajan maalia. IFK näytti voittaneen pelin jo ensimmäisen 10 minuutin aikana. Kunnes tulee yksi vitun virhe, josta vastustaja rokottaa. Maalivahti ei tehnytään paraatipelastusta, vaan veto näytti menevän jopa helposti verkkoon. Peli levisi reisille. Syksyn muistot tulvivat taas mieliin, kun tasainen rouhinta ei tuotakaan tulosta, vaan jotain pitäisi muuttaa. Mutta ei, valmentaja ei muuta mitään. Valmentaja näki, että ensimmäisen kymmenen minuutin aikana peli toimi, joten sen on toimittava samalla systeemillä myös muulloinkin.
Shokkitappion jälkeen TPS:n johtaessa sarjaa 0-1 valmentaja kelailee jo mielessään enemmän tai vähemmän alitajuisesti, että "se oli siinä". Ja kun pelaajat voi koutsista lukea, että nyt ollaan hävitty, se ei voi olla vaikuttamatta. Silloin voittajatyyppien olisi pitänyt nousta esiin ja ottaa roolia -> Hirsosta tähän ei ollut. C pois rinnasta tältä mieheltä, ihan sama voittiko pistepörssin vai ei. Mussutuskymppi on pahinta, mitä kapteeni voi tuollaisessa pelissä tehdä. Olisi edes vittu ajanut jonkun laidasta läpi, nii olis ehkä joku muukin pelaaja saattanut syttyä.
Itse jäin myös ihmettelemään, että mitä Lennulle on tapahtunut? Miksi hän ei ajanutkaan enään Töpseleitä levyiksi? Hinkkanen ei ainakaan hehkuttanut varmaan kertaakaan yhtään taklausta, ellei sitten alussa ollut joku Berg -episodi, jossa pari niittiä oli.
VOIKO olla mahdollista, että tietyiltä pelaajilta on jo lähtökohtaisesti puuttunut kunnioitus KJ:ta kohtaan, eivätkä sen takia viitsi yrittää tosissaan? Siinä tilanteessa valmentaja nimittäin on vähän neuvoton, kun ei penkkiäkään voi oikein osoittaa.
Anyway, mun puolesta Kojo ulos, jos tilalle saadaan joku ihan oikeasti "hullu" mallia Summanen/Shedden, joka peluuttaa IFK:lla IFK:n näköistä lätkää.
Ja vähintä, mitä koko vitun organisaatio voi tehdä, on tulla reilusti esiin ja sanoa, että "vituiks meni ja olen siihen syyllinen". Ihan oikeasti, pelkästään se, että Kari Jalonen sanoisi vaikka HIFK-TV:ssä olevansa hyvin pahoillaan tästä kaudesta ja että hän itse mokasi. Mun silmissä nousisi arvostus ropisten.
Toivoisin samanlaisia liikkeitä myös pelaajilta ja Nybondakselta. Ei auta sanoa, että "ens vuonna voitetaan".
Se siitä. Ens vuonna sit. Eiku...