Ikävä todeta, mutta myrskyisät ennusteet Palloseuran kohdalla ovat toteutuneet. Aloitin TPS:ää koskevan ennakkotekstini näinkin iloisesti: "Huono aura ympäröi Turkua".
Ilmeisesti seurajohto oli samalla kannalla, sillä Kaskisen suulla todettiin nöyryyttävästi, että "tavoitteita ei ole". Kunnianhimoinen tai eteenpäin katsova seura ei ikinä antaisi tuollaista lausuntoa.
Eikä kyllä antaisi viidennen perättäisen tappion jälkeen tällaistaakaan: "Ihan hyvin meillä siis sujui". Kaskinen tietää varmasti itsekin, että juuri nyt ei suju hyvin, vaan sujuu aivan päin helvettiä.
On ymmärrettävää, että päävalmentaja pyöristelee kulmia, kun joukkue häviää maalin pelejä. Otanta alkaa kuitenkin olemaan riittävä, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä: TPS ei pelaa voittavaa lätkää. Joukkue on yltänyt edellisissä kuudessa ottelussa seuraaviin maalimääriin: 1,1,1,1,2,1.
Kyse ei ole siitä, etteikö TPS:n rosterissa olisi maalintekovoimaa. Filppula, Korpikoski, Budisch ja Holm ovat todistetusti laittaneet kiekkoa rysää, kun olosuhteet ovat vain olleet kohdallaan.
Nyt ne eivät kuitenkaan ole. Kaskisen peluuttama kiekko on kaavamaista: kiekkoa siirrellään hitaasti, hyökkäyksiin lähdetään verkkaisesti ja ylivoima on ennustettavaa. Pelaamisesta puuttuu luonnollinen virtaus, joka mahdollistaa yllätykselliset ratkaisut ja selkäytimestä tulevat syöttöketjut.
Kaskisen mielestä pelin rakenteessa ei ole ongelmia. Sen sijaan hän totesi jälleen yhden tappio-ottelun jälkeen, että "emme saaneet kiekkoja pussiin ja se oli siinä". Kommentit alkavat olemaan tasoa mixu paatelainen, eikä tämä ole kehu tai kevyt vitsi.
Johtavat pelaajat voivat tietysti katsoa peiliin ja pohtia, miksi näinkin nimekäs ryhmä tekee vähemmän maaleja kuin Jukurit, SaiPa ja KalPa. Ongelma ei kuitenkaan piile kadonneissa taidoissa, vaan heikossa pelisuunnitelmassa. Jos peli on rakenteellisesti paskaa, sitä ei korjaa edes erinomainen toteutus.
Ottelut, jotka TPS on voittanut alkukaudella, paljastavat totuuden: pisteitä saadakseen Palloseura on kaivannut apuja vastustajalta. Kauden avausottelussa niitä tuli Ilvekseltä, joka eli alkukauden kriisiään. Toisessa voitossa kiitoskortteja sai lähettää Kouvolaan, jossa Ahokkaan kokematon ryhmä lähti hyökkäämään villisti päästäen TPS:n konkarit jatkuvasti ylivoimahyökkäyksiin. Kolmannessa voitossa TPS:n pelasti Tirronen ja Ässien sysipaska viimeistely.
Muilta osin katsomani TPS-ottelut ovat kulkeneet tutuilla laduilla. Turkulaiset yrittävät kovasti, mutta ehjä 60-minuuttinen ei onnistu edes häntäpään ryhmiä vastaan. Jukureita ja Ässiä vastaan TPS oli linkousohjelmassa alusta loppuun. Lukkoa vastaan kotijoukkue pelasi kohtuullisen avauserän, mutta sitten peli kääntyi nololla tavalla vieraille, eikä Artukaisiin saapunut yleisö varmastikaan nauttinut kotijoukkueen päästessä päätöserässä noin kaksi kertaa vastustajan alueelle.
Pelitapaakin suurempi kriisi piilee kuitenkin pukukopissa. Kaskisen luoma ilmapiiri ei johda taitojen täysimääräiseen hyödyntämiseen, vaan päinvastoin jähmettää kokeneet ammattilaiset. Tämä näkyy pienissä yksityiskohdissa: Holm ei osu Filppulan terävään poikkisyöttöön, vaikka tyhjä maali ammottaisi edessä. Eilen saatiin jälleen nähdä, miten Tapparan pelaajat laittavat vastaavista tai vaikeammista paikoista limppua uuniin. Turkulaiset ovat yksinkertaisesti jumittuneet huonon ilmapiirin kierteeseen, minkä vuoksi mailat vapisevat ja pelilliset ratkaisut ovat jäykkiä. En usko, että Tony Sund on hetkessä unohtanut viivapelaamisen taidon, mutta juuri nyt hän ei saa kutia ulos piipusta, vaikka kellossa olisi 5 sekuntia aikaa.
Kirjoitin TPS:stä sarjaennakossani myös seuraavaa: "Kaikki riippuu nyt siitä, saako Kaskinen laitettua suojattinsa ruotuun, vai meneekö kaikki paukut auktoriteetin vahvistamiseen". Ei ole saanut, eikä viestintä ulospäin anna ymmärtää, että valmennus tiedostaisi ongelmat. Näin ollen en näe sellaista mahdollisuutta, että Kaskinen saisi reivattua tämän huvipurren seesteisemmille vesille.
Ellei Kaskista potkita heti alkuviikosta, tiistain kotiottelu KooKoota vastaan on varmasti ratkaiseva koitos. Silloin saatetaan nähdä, miten paljon Ahokas on ottanut onkeensa 2-7-nöyryytyksestä ja miten vähän Kaskinen on ottanut onkeensa alkukauden konttauksesta.
