Venäjä - Suomi: 2-6
Suomen esitys oli vakuuttava. Vaikkakin lukemat mairittelevat Leijonia voi kuitenkin sanoa, että Suomi ansaitsi voittonsa. Kari Jalosen voittoprosentti on edelleen tasan 100 maajoukkueessa ja tänään varmasti nähtiin enemmän sellaista Suomea mitä Jalonenkin haluaa nähdä. Suomen esitys oli todella hyvä ja toiseen sekä kolmanteen erään voidaan olla erityisen tyytyväisiä.
Ensimmäisessä erässä Suomi oli purjeessa. Venäjä vei peliään miten tahtoi ja heidän energiansa olivat tapissa. Taklaukset vietiin loppuun ja Venäjän äärimmäisen aggressiivinen karvaus hyökkäyspäässä aiheutti Suomelle suuria vaikeuksia. Suomen puolustajat olivat ikään kuin tervassa koko erän ja vain Engrenin huipputorjunnat pitivät Suomen mukana pelissä. Kymmenen minuutin kohdalla kuitenkin väistämätön tapahtui ja Panarin siirti Venäjän johtoon. Tilanteessa Venäjä hyökkäsi kolmella pelaajalla keskialueella, mutta Hartikaisen höntyily avasi Venäjälle ylivoimahyökkäyksen kolmella kahta vastaan. Hartikaisen olisi ehdottomasti pitänyt pudottaa ja ottaa oma mies vain kiinni. Averinin syöttö oli myös todella tyylikäs sillä hän kaatui, mutta sai silti syötettyä kiekon maalintekijä Panarinille. Suomi kuitenkin tasoitti pelin vielä ensimmäisessä erässä vastoin kaikki pelin tapahtumia, kun Jarkko Immonen laittoi maalinkulmalta kiekon maaliin. Hietanen laukoi kiekon ohi maalista (ilmeisesti tahallaan), josta tilanne Immoselle aukesi. Ensimmäiselle erätauolle numeroista 1-1.
Toinen erä olikin sitten Suomen näytöstä. Ennen Suomen ilotulitusta iski kuitenkin Venäjä. Denis Kokarev ohjasi maalin edestä todella upean maalin, jonka puolustaja Medvedev hienosti alusti. Kokarevhan oli Hietasen mies maalin edessä, mutta vielä suurempi virhe tapahtuu laiturien toimesta. Joko Pihlströmin tai Janne Pesosen olisi pitänyt peittää Medvedevin laukauskulma, mutta näin ei toimittu. Tässä vaiheessa näytti, että sama meno jatkuu kuin ensimmäisessä erässä, eli Venäjä menee menojaan, mutta mitä vielä. Suomi iski neljä maalia putkeen, maalintekijöinä: Janne Pesonen, Esa Lindell, Kristian Näkyvä ja Oskar Osala. Pesosen maali oli täysin tuuria, mutta sen sijaan puolustajien osumat olivat upeita. Esa Lindellin tarkka viimeistely oli todella hieno ja muutoinkin Lindellin esitys oli positiivinen. Näkyvän maalissa Venäjällä oli jo pidempään vaikeuksia päästä pois omista ja loppujen lopuksi Hartikaisen syötöstä Näkyvä päästää Venäjän kentällisen kärsimyksistään. Minuutti eteenpäin ja Osala yksinkertaisesti vain voittaa oman puolustajansa maalin edessä. Maalin edessä häviäjän roolissa oli Wayne Gretz... ei kun Vladislav Kamenev.
Kolmannessa erässä Venäjä paransi ja oli selkeästi toipunut shokkihoidosta, jota sille tarjottiin. Peli oli jokseenkin Venäjän hallussa, vaikka vaikeuksia oli heilläkin päästä paikoille. Atte Engren piti myös Suomea todella hyvin pystyssä, kun sitä tarvittiin. Erän ainoan maalin teki kuitenkin Suomi, kun Hartikainen punnersi väkisin maalin eteen ja laukoi kiekon aivan ylänurkkaan, jossa äiti pitää keksipurkkia. Antipin jäi tässäkin kaksintaistelussa kakkoseksi suomalaiselle vastinparilleen. Suomi siis voittaa näin ottelun 6-2.
Vaikka suurin osa Suomen maaleista syntyikin tasakentällisin, voi Jalonen hykerrellä tyytyväisyydestä, kun hän katsoo Suomen erikoistilannepelaamista. Suomen ylivoima toimi tsekkejä vastaan (40 prosenttia) ja ylivoima toimi nyt myös Venäjää vastaan (33 %). Alivoima on toiminut tähän mennessä turnauksessa 100 prosenttisesti.
Ei ole kysymystäkään kumpi maalivahti huomenna aloittaa, jos valinta tehdään sen mukaan kumpi maalivahdeista on kuumempi. Engrenin esitys oli todella hyvä ja jo viime kaudella Kari Jalosen alaisuudessa pelannut Engren harppasi varmasti askeleen lähemmäs MM-kisoja. Joskin Suomessa maalivahteja löytyy ja kevääseen nyt kuitenkin on vielä pitkä aika.
Kuten jo mainitsin, lukemat mairittelevat Suomea. Ei Venäjä missään nimessä noin huono ollut, kuin miltä lukemat näyttävät. Kun lumipallo lähtee pyörimään väärään suuntaan, niin se vain lähtee, sille ei kukaan voi mitään. Pelillisesti peli oli loppujen lopuksi tasainen, ellei jopa hiukan Venäjän. Ensimmäinen erä oli Venäjän esitystä, toinen Suomen ja kolmas erä tasainen, joskin hiukan ehkä Venäjä peliä vei. Mikä on toki luonnollista, kun Venäjä yritti hakea kavennusta. Useat Venäjän paikat tulivat suomalaispelaajien virheistä, mikä on toisaalta positiivista. Suomi siis pelaa tyylillä, jossa toinen joukkue ei paljoa paikoille pääse pelitavallisten asioiden kautta ja pelaajatkin ovat selkeästi sitoutuneet Jalosen pelitapaan. Venäjän Karjala-turnaus on ollut kokonaisuudessaan yhtä vuoristorataa. Ruotsia vastaan Venäjä nukkui avauserän ja antoi Ruotsille kaksi maalia eteen, tämän jälkeen Venäjä pelasi vahvasti häviten pelin vasta voittolaukauskisassa. Tänään Venäjä horrosteli toisen erän. Huomenna Venäjä nukkuu kolmannessa erässä?
Jälleen kolme tähteä:
1. Tähti - Atte Engren
2. Tähti - Esa Lindell
3. Tähti - Jarkko Immonen