Gallantin ja Bordeleaun suurin etu näihin LNAH-kovanaamoihin on siinä, että heillä on pohjalla huippu-urheilijan fysiikka ja perusvoimatasot, sekä ammattikiekkoilijan tasapaino ja teränkäyttötekniikka. LNAH-tappelijat ovat todennäköisesti vahvempia ja kovalyöntisempiä, jos puhutaan vaikka nyrkkeilysäkin iskemisestä tennarit jalassa, mutta tossut jalassa käytävässä tappelussa sopiva vertailukohta näihin NHL-tappelija vs. LNAH-tappelija olisi, kun ammattinyrkkeilijä ja kovan luokan katutappelija tappelisivat keskenään. Ja tottakai katutappelija voi joskus voittaa, etenkin raskaassa sarjassa. Voittihan se Tony Halmekin monta nyrkkeilymatsia ja raskaassa sarjassa ei tarvitse osua kuin yksi lyönti kunnolla. Sama ilmiö on itseasiassa nähtävissä, kun LHSAAAQ:sta nousee joku ylös koittamaan onneaan LNAH:n.Hamel tappelee enemmän kuin Bordeleau ja pärjää, mutta toisaalta jos ei voita toista, niin voiko määritellä vyön haltijaksi. Voi myös miettiä, että kaikista kovimpien ei tarvitse tapella paljoa, kuten Bordeleau:n tai Bellemare:n. Toki sopivassa kohtaa haaste on otettava vastaan. Hankalia ja makuasioita kovimman määritteleminen eikä yksiselitteistä vastausta asiaan aina ole.
Youtube:a selaillessa osui silmään 8 vuoden takainen laadukas AHL-mylly Patrick Bordeleau vs Brett Gallant Feb 19, 2016, jonka Gallant vei. Nyt molemmat ovat taas samassa liigassa, joten olisikohan ainesta titteliottelulle 15.3.24, jolloin Jonquiere ja Laval kohtaavat. Päivämäärä muistiin varulta. Bordeleau on tosin vieraillut myös alemmalla tasolla LHSLF:ssä, joten on epäselvää, onko kokoonpanossa tuolloin.
Myös St-Georges, jossa Hamel pelaa, kohtaa Bordeleau:n Jonquiere:n vielä kahdesti kahden viikon päästä. Hamel ei ole ollut kokoonpanossa viime aikoina. Gallant ja Hamel eivät kohtaa enää ainakaan runkosarjassa, mutta pakkohan heidän on ottaa matsi jossain vaiheessa, jos urat jatkuvat samassa liigassa. Gallant vaikuttaa voittamattomalta, mutta jokainen tipahtaa joskus.
Mitä tulee yleisesti "kuka on kovin" -määrittelyyn, niin jos jompi kumpi tyrmätään tai pudotetaan istumaan/polvilleen, niin itse pidän tuota aika selvänä tapauksena. Jotkut pystynuhjaukset väsymykseen asti ovat sitten vähän vaikeatulkintaisempia.
Viimeksi muokattu: