Kun ilman mustavalkoisia laseja katsoo TPS:n joukkueen viime otteluissa esittämiä peliesityksiä, niin väkisinkin tulee suuri huoli pintaan. Mihin tämä joukkue on menossa?
Kaskinen on nyt valmentanut joukkuetta puolitoista kautta. Kyllä siinä ajassa pelin olisi pitänyt jo kehittyä positiiviseen suuntaan, jos yleensä on kehittyäkseen. Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, ettei tästäkään kaudesta tule historian kirjoihin mitään merkitsemisen arvoista jäämään TPS:n toimesta.
Joukkueen peli on hidasta kulmissa pyörimistä ja paljolti yksin yrittämistä vailla minkäänlaista suurempaa systematiikkaa. Tilanteiden rakentelu on pääosin täysin sattuman varaista. Laukaukset tulevat kakkosluokan sektoreista ja sieltäkin useimmiten ilman maskia. Ottelujen ratkaisut perustuvat liiaksi yksilöiden taitoihin, eivätkä joukkuepelaamisen shabloonaan. Kakkos-, kolmos- ja nelosketjut muodostuvat pelaajista, joiden maalintekotaito on suorastaan ala-arvoista. Jos joukkueen huippumaalivahdit eivät pelaa huippuottelua taikka joku ykkösketjun kärkipelaaja on loukkaantuneena, Mestis-tason jengit poraavat TPS:ää huolella kakkoseen. Kuitenkin TPS:n joukkueeseen on satsattu euroja tolkuttoman paljon siihen nähden, miten se esiintyy jäällä.
Koko toiminnan focus pitäisi olla valmistautuminen kevään play offeihin niin, että silloin joukkueen pelin pitäisi olla parhaimmassa uomassa, mutta vahvasti tuntuu siltä, että mitä lähemmäs ratkaisupelejä mennään, sitä enemmän pitää olla huolissaan TPS:n peliesityksistä.
Herää kysymys: onko joukkue valmentajansa näpeissä vai ei? Tänään vastaus tuohon kysymykseen on kielteinen. Toivottavasti Kaskinen saa sen ennen ratkaisupelejä muuttumaan myönteiseksi, sillä eihän näin kalliilla joukkueella voi pelkästään osallistua Liigaan ja pudota heti laulukuoroon.