Mainos

Kalastusreissujen tunnelmia

  • 1 441
  • 13

Stonecold

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Palstalta löytynee kalastustakin harrastavia, joten olisi mukava saada lukea kuvauksia erilaisista reissuistanne ja kokemuksistanne. Itse en ole mikään himokalastaja ainakaan määrällisesti, vaan pyrin järjestämään reissuistani laadullisesti hyviä. Tänäkesänä on tullut koluttua Enontekiön erämaajokia ja muutama reissu tuli tehtyä kotiseuduille Kuusamoon.

Kannattaa käydä vilkaisemassa seuraavaa linkkiä, sieltä löytyy hienoja tarinoita ja kuvia aiheen parista: www.koillismaa.fi/siilasmajankilta

Tässäpä kesän viimeisen reissun tunnelmia ja tapahtumia, olkaapa hyvät...


Lauantai 7.9.2002, kello on 04.00 kun kampean itseni ylös unenpöpperöisenä sängystäni. Ajatukset siirtyvät kuitenkin lievästä uneliaisuudesta huolimatta tulevaan kalareissuun, joka starttaisi hetkisen kuluttua Kuusingille. Perkules, kalastuskausi loppuisi seuraavana tiistaina, joten nyt oli lähdettävä kesän viimeiselle reissulle!

Vieheet odottivat pakissa ja vapa oli repun vieressä odottamassa - edellisiltana olin teroitellut tylsyneitä koukkuja ja tarkistellut muutenkin, että kaikki tarpeellinen olisi varmasti kunnossa. Tylsä koukku tai heikko solmu perukkeessa voisi koitua "tuhoksi", mikäli täpläkylki iskisi ärsyyntyneenä kiinni. Sitä riskiä ei voi koskaan ottaa, joten tällaiset tarkistusrutiinit ovat tulleet tavaksi.

Keittelin kahvit ja söin aamupalaa - sen mitä nyt varhaisena aamuna alas sain. Tarkoitus olisi viipyä päivä joella, joten eväät olivat varattuna pidempääkin reissua varten. Näytti olevan sateinen keli, mutta onneksi ei kuitenkaan liian kovin satanut. Sadekamppeet kuitenkin oli varattuna reppuun, mikäli keli äityisi huonoksi. Lämpömittari näytti rapiat 5 astetta, joten syksyinen viileys olisi vastassa. Katselin keittiön ikkunasta ulos hämärään ja samalla vilkaisin kelloakin, kohta tulisi reissukaveri hakemaan.

Ajomatkaa oli vain n. 50km, joten matkaan ei tuhraantunut liian paljoa aikaa. Tutut maisemat tulivat Vuotungin kylän seutuvilla vastaan, eihän tämä ensimmäinen reissu Kuusingille ollut. Kaverille se olisi jo kesän 28. kerta, joten hän oli asunut joella kotitarpeiksi asti. Pian saavuimme Kuusingin leirintäalueen kohdalle, hiljaista näytti aamusta sielä olevan. Muutamia matkailuautoja ja henkilöautoja oli parkkeerattuna, ruskaretkeläisiäkö vai keitä lienee?

Hetkisen kuluttua saavuimme Paljakan vartiolle, josta käännyimme Lohipyörteen suuntaan. Kummasti alkoi kihelmöivä jännitys kohoamaan, sillä kauan ei tarvinnut enää odottaa koskien kuohuja. Tuntuipa kuskikin ajavan hiukan reippaammin kuoppaisella tiellä, ajatukset olivat hänelläkin jokivarressa. Mielihyvällä totesimme, ettei tien päässä ollut muita autoja - aamusta saisimme kalastaa rauhassa.

Varusteiden virittämiseen ei tuhrattu muutamaa minuuttia enempää ja niin lähdimme kävelemään kohti Takkupyörrettä, käveltävää ei olisi kuin vajaat puoli kilometriä. Kuusinki on siitä mainio kalastuspaikka, että jokivarsi on hyvin helposti "saatavilla", matkustamiseen ja kävelemiseen ei mene arvokasta aikaa, kuten monessa muussa kohteessa.

Sieltähän se joen kohina alkoi kuulumaan, laskeutuessamme jyrkkää rinnettä alas jokilaaksoon. Aamuhämärässä virtaava joki laskeutui eteemme kauniina. Tätä näkyä ei voita mikään, siltä se ainakin tuntui jälleen silloin! Ensinäky tummaan virtaan, joka etenee vääjäämättömästi kallioista uomaa pitkin...välillä hidastaen "peilinä" ja taas kiihdyttäen vuolaana virtana ohi isojen kivien. Sielähän niitä otollisia levähdyspaikkoja taimenelle olisi, kivien takana syvänteissä ja montuissa!

Toisella kädellä rapistelin viehelaatikkoa olkalaukustani, samalla kun kävelimme Takkupyörteen suvantoa kohden. Mitähän sitä tarjoaisi ensimmäisenä? Puukalaa, jatkoa vai lippaa? Mitä väriä? Tätähän sitä oli miettinyt jo edellisenä iltana, saavuttaen muka jonkinlaisen varmuudenkin siitä, mikä toimisi tosipaikassa. Näinhän sitä aina kuvittelee, mutta tutkimattomia ovat jalokalan aivoitukset - sen ovat saaneet monet muutkin kalastajat todeta. Sitä kun ei koskaan voi oikein varmasti tietää. Valitsin kuitenkin sinertävän puukalan hopealla vatsalla, se olisi sellainen kohtuullisen varma valinta.

Kaveri siirtyi 50m minusta vasemmalle ja itse jäin kapeampaan kohtaan kokeilemaan. Edessä oli tyven kohta, juuri ennen vuolaampaa virtausta ja siinä voisi olla otollisia ottipaikkoja. Pulssi oli mukavasti kohollaan ja aistit olivat valppaana, kun ensimmäiset heitot lähtivät. Samantien ajatukset selkeytyivät keskittyen vain ja ainoastaan itse asiaan - kalastus on yksi parhaimmista rentoutumiskeinoista, ehdottomasti!

Siirryin kohti kosken niskaa ja heitin kiven taakse syvänteeseen...toinen heitto hiukan taaemmaksi kivestä ja...jumalauta! Pinta värähti kuin salamaniskusta, kun täpläkyli hyppäsi ärsyyntyneenä ison loikan veden pinnalla! Taimen oli suurin piirtein pari-kolme kiloinen ja se hävisi samantien pinnanalle pärskäytten vettä mennessään. Hemmetti! Eikä iskenyt kiinni?! Kävi vain ajamassa tunkeilijaa pois, reviirille ei olisi mitään asiaa...

Tämän jälkeen haravoin heitoillani hyppypaikan ympäriltä tiiviisti, mutta tuloksetta. Turhaan. Hetki meni ja sillä siisti. Mutta silti, se näky oli todella upea. Harva näkee aidon jokitaimenen uljasta ponkaisua suoraan edessään, sen omimmassa elementissään. Tällainen tapahtuma on saalista parhaimmillaan. Kokemuksia, joita voi muistella jälkeenpäin kunnioituksella.

Aamu alkoi valkenemaan pikkuhiljaa, kun etenimme Takkupyörteeltä Lohipyörteeseen. Kaveri sai kaksi taimenen poikaa, sellaisia ahvenen kokoisia olivat. Varovasti irroitellen hän päästi molemmat takaisin kasvamaan ja toivotteli samalla lihavia kasvuvuosia tulevina kesinä...

Lohipyörteessä nousimme ylös joen penkalle laavulle ja teimme tulet laavulle. Nokikahvit keiteltiin kaikessa rauhassa ja tankkasimme voileipää yms. evästä samalla. Siinä turistiin ja poristiin samalla aiheesta jos toisestakin, mieli täyttyi entistä paremmalla mielellä. Siinä kaikessa oli sitä jotakin.

Niin jatkoimme tositoimia varovaisen toiveikkaana, olisiko ottipaikoissa muitakin asukkeja? Olisiko joki antelias vaatimattomalle kulkijalleen? Raatehammas avautui jylhänä ja terävänä koskena edessämme. Tässä olisi kohtuullisen vaativa kalastuspaikka, sillä virtaus oli todella kova ja joessa oli lukemattomia kiviä muovaamassa virtauksia. Heittäminen vaatii ajatusta tällaisessa paikassa. Se siitä kuitenkin tekee erilaista, haastavaa ja antoisaakin. Hyvin "osuva" heitto tuo tyydytystä ihan samalla tavalla, kuin varsinainen saaliskin. Jos onnistut ohjaamaan viehettä suunnitellulla tavalla ohi kivien ja karien, niin mieli on tyytyväinen.

Raatehampaasta jatkoimme edelleen eteenpäin ja kävimme aina Raatekosken rauhoitusalueen rajalla. Kutualuetta on syytä kunnioittaa jokaisen kalamiehen, mikäli jotakin meinaa joskus saada. Pari "peiliä" tarkistettuamme käännyimme takaisin kohti yläjuoksua. Hiljaista oli saalisrintamalla, vaikka erilaisia välineitä tulikin kokeiltua. Eksoottisin taisi olla Puolalainen puukala, joka oli luonnon väritystä mukailevan ruskan värinen. Mutta eipä ollut joen asukit tästä moksiskaan, mikäli nyt paikalla olivat...ja olivathan ne. Eivät vain intoutuneet tälläkertaa meidän metkuihimme.

Jälleen saimme kokemusta ja elämyksiä, saaliit jäivät kasvamaan kokoa tuleville reissuille. Kalastuskauden päätös oli kuitenkin antanut juuri sitä, mitä siltä lähdin hakemaankin. Upeita maisemia, jännitystä, luonnon syksyistä kauneutta. Nyt taas jaksaa.
 
K

kangaroo

Hienosti kirjoitettu, kalareissun luontoa kunnioittava tunnelma välittyi lukijoille niin kuin varmaan oli tarkoituskin. Omilla kalakeikoillani en voi juuri kehuskella, kuha on osunut pääkaupunkia ympäröivillä merialueilla tänä kesänä melko huonosti meikäläisen vieheisiin.

Vastauksia jostain syystä et ole ainakaan vielä muita saanut, vaikka täällä varmuudella täytyy kalamiehiä olla. Jos olisit tuon kirjoittanut kalastus.com:iin, olisi palautettakin taatusti enemmän.

PS. Syksy jäljellä: kireitä haukisiimoja !
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Laiskuus on iskenyt kesän kuluessa, enkä ole oikein viitsinyt käydä missään. Pilkkikautta tässä nyt odotetaan. Syyshaukia voisi tietenkin käydä koittamassa, mutta kun kiekkokausi ja muut hommat painavat päälle. Verkot voisi jossain vaiheessa laittaa järveen.

Itse käyn heittovälineillä kalastamassa pääasiassa tuntemattomilla metsäjärvillä/lammilla, joista löytyy välillä todellisia yllätyksiä. Kuinka iso voikaan asustella pienessä lätäkössä. Juttuja ei parane ainakaan vielä kertoa, kun se iso on tähän asti hoitanut voiton kotiin....
 

Stonecold

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Tattista kangaroo, ajatus olikin nimenomaan pukea reissun tunnelmaa tekstiksi. Hyvä jos se välittyi osapuilleenkaan hahmotettavasti. Vähänpä tuntuu tosiaan kalastuksesta(kin) kiinnostuneita olevan täällä, kun ei tarinoita ei ole ilmaantunut?

Erno, usein se saalis löytyykin paikasta, josta ei muka "voi" irrota mitään ;)
 

Prookie

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Eipä ole paljoa kalajuttuja kerrottavana. Tänä kesänä kuivuus ja veden korkea lämpötila on tehnyt tehtävänsä ainakin näin perhokalastajan kannalta. Kalassa on kuitenkin tullut käytyä esim. viikon reissu Kuhmon koskilla. Saaliit jäivät sellaisiksi, että niistä saisi melko tylsiä kertomuksia. :-(
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Hieno juttu, Stone cold. Kiteytit juttuusi olennaisen. Eli nykyihmisen kaipuun luonnon ääreen kauas pois kännyköistä ja kiireestä. Vastaavan tyyppinen tilanne oli itsellä elokuun lopussa, joskin vaatimattomammassa mittasuhteessa.

Olimme vaimon kanssa jättäneet viikon loman syksypuolelle, tarkoituksena lähteä sienimetsään vaimon syntyseuduille Ylä-Savoon. Kesä oli kuitenkin ollut niin kuiva, että sienisato jäi vaatimattomaksi. Toki muutama purnukka saatiin säilöön.

Niinpä mamman kanssa lähdettiin onkireissulle Kiltualle. Eväät, onget ja varoiksi pilkit matkaan. Appiukon veneen paikka löytyi, pöristin saatiin käyntiin ja matka alkoi. Tiesin joitain paikkoja, kun appiukon kanssa on muutamia kertoja käyty kalassa ao. järvessä. Mamma kuikuili katiskoista kertovia merkkejä, kyllähän paikalliset tietävät mihin kannattaa katiska jättää. Sieltähän niitä ahvenia sitten löytyy.

Ensimmäinen paikka oli ihan lupaava. Onget veteen ja heti alkoi nyppiminen. Pari ahventa siitä nostettiin, mutta ahne kun on, niin piti paikkaa vaihtaa. Sepä oli virhe. Vaikka kuinka järveä kierrettiin, niin kalaa ei löytynyt. Kahvitauon jälkeen päätimme palata ensimmäiselle paikalle. Eikä turhaan. Siinä istuimme niin kauan, että kaikki madot loppuivat. Saaliiksi saimme syötävän kokoisia ahvenia reilut 20, sekä yhden siian. Aivan, 30 cm siika tarttui pilkkiin. Päivä oli kaunis ja mamman kanssa kuusi tuntia venhossa antoi jälleen uskoa elämään.

Elämys tämäkin.
 

Stonecold

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kiltua, erikoisen kuuloinen nimi.

Usein on itsellenikin käynyt juuri noin, että paras ottipaikka on se lähin tai ensimmäinen, mitä tulee kokeiltua. Elämyksiä ei myöskään tarvitse lähteä hakemaan mistään Lapin erämailta, vaan niitä voi ihan yhtähyvin tarjota lähellä oleva järvi tai joki. Niitähän tästä maasta löytyy pilvin pimein, mutta useinkaan asiaa ei osata ajatella tällä tavoin. Eksotiikkaa haetaan turhankin kaukaa, kun sitä olisi ihan yhtähyvin tarjolla lähempänäkin.

Siika oli varmasti mukava saalis tuolla reissulla! Mato on varmasti siiankin herkkua epäilemättä.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Parhaat kalakokemukset ovat vesiltä, joista ei oikeastaan odota saavansa juuri mitään ja sitten kun nappaa niin voi sitä fiilistä. Kahtena kesänä olen ollut tätini mökillä sunnuntaina heittelemässä mökin laiturilta pienen järven rannalla ja kummallakin kerralla on napannut kohtalaisen kokoinen hauki. Parasta on ollut, että eukko on kerennyt myös ottamaan videolle loppuosan "taistelusta".
Jos taas merelle lähtee esim. Snappertuunan seuduille heittelemään, niin odotettavissa on reilut kymmenen haukea per lärvi. Kuitenkaan siitä ei jää niin mahtava fiilis kuin pienestä järvestä tai joesta saadusta vähäisemmästäkin saaliista.
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kalastuksesta

Tyypillisimmät kalastustarinat:
- mökillä, jossa on sopivan rento kesäinen tunnelma, otettiin
taas virvelit esiin ja heiteltiin etupäässä laiturilta. No paria
sirriä lukuunottamatta ei paljonkaan koukkuun sattunut.Tunnelma oli toki loistava, koska saunalle ja
jääkaapille oli n. 10m matka
- samassa mestassa sitten usein iltaisin tartuttiin myös
verkkoihin, jotka kärrättiin aikas loistavaan pyydystelykohtaan.
Aamu-udun tunnelmissa sitten soudeltiin takas järvelle ja nosteltiin verkko.
Sulkavia oli yleensä aika paljon saaliina, josta lokit nauttivat,
mutta erityisesti kuhia , siikaa ja joskus myös "toutaimia" tarttui matkaan, joten savustusboksi oli ahkerassa käytössä.

Paras kalareissu on tehty Tenolle. 10.5 kg lohi saatiin miehissä
lopulta nostettua paattiin. Retken pääasia taisi kuitenkin kiteytyä
neljän ukon viikon ryhmädynamiikkaan. Esim tuppi tuli tutuksi
ja ihan aloittelijan mokien jälkeen sekin alkoi sujua. Utsjoki oli muutenkin paikka, jossa soisin jokaisen suomalaisen visiteeraavan jonkun aikaa. Hienoja ihmisiä ja ehkä suomalaisempaa kuuin 4:n suuren kotikonnuilla. Tulee samaan
hintaan ulkomaan reissukin, koska ainakin meillä oli kotiinlento-
päivän aamuna Evinrude sammuneena Norjan puolelle.
 

Shane

Jäsen
Tämän kesän "tähtihetket" jäivät kahteen noin kolmekiloiseen haukeen, sekä yhteen Päijänteen reissuun, jolloin jigistelin kahdessa tunnissa 1½ ämpärillistä 200-400 gramman painoisia ahvenia. Eräästä pikkujärvestä nousi puolestaan vähän vajaassa tunnissa kuusi haukea, alta puolitoistakiloisia kuitenkin kaikki. Ahven- ja haukifileitä löytyy pakastimesta vieläkin.

Kesän erikoisin saalis oli myöskin Päijänteestä jigillä noussut 1,5-kiloinen lahna.

Jos ei olisi tarvinnut käydä töissä, olisi tämä kesä ollut varmasti loistava ainakin ahven- ja kuhakalastuksen kannalta, sillä lämpimiä ja täysin tyyniä kesäiltoja oli vaikka muille jakaa.
 

Jet-Ace

Jäsen
Viestin lähetti Shane
Jos ei olisi tarvinnut käydä töissä, olisi tämä kesä ollut varmasti loistava ainakin ahven- ja kuhakalastuksen kannalta, sillä lämpimiä ja täysin tyyniä kesäiltoja oli vaikka muille jakaa.

Illat ja aamut olivat hienoja, mutta ahven ei ole koko kesänä syönyt kunnolla. Veden lämpötila kun on ulkosaaristossa, missä minä olen kalastanut noussut kahteenkymmeneen asteeseen. Pilkillä niitä on joutunut syvyyksistä hakemaan. Lipalla ja jigillä paras viikonloppu kahteen mieheen on ollut noin sata ahventa. 100 ahventa viikonlopussa on meikäläisen asteikolla varsin vaatimaton saalis. Kunnon syönnillä tuo määrä tulee parissa-kolmessa tunnissa.

Nytkin oli nihkeä viikonloppu: 21 haukea ja ahventa kolmeen mieheen. Ja lisäksi hävisin ruotsalaisille saaliin määrässä...
 

Shane

Jäsen
Viestin lähetti Jet Ace


Illat ja aamut olivat hienoja, mutta ahven ei ole koko kesänä syönyt kunnolla.

Ainakin Päijänteellä oli ahvenen syönti tänä kesänä erittäin hyvä. Parhaimmillaan esim. tuon 100 ahventa olisi tosiaan saanut rikki parissa tunnissa, jos olisi koko ajan kalastanut aktiivisesti, ja jättänyt kaikki viehetestaamiset sun muut pois. Monesti ei tarvinnut edes heittää jigiä minnekään, hissukseen kun oli, niin "pilkkityylilläkin" kalaa tuli kuin kuokalla.

Tosin eiväthän Päijänteen ahvenet varmasti yhtä isoja ole kuin meriahvenet. Tuossa mainitsemassani saaliissa oli noin 70-80 kalaa.
 

Jet-Ace

Jäsen
Viestin lähetti Shane
Tosin eiväthän Päijänteen ahvenet varmasti yhtä isoja ole kuin meriahvenet. Tuossa mainitsemassani saaliissa oli noin 70-80 kalaa.

Tuosta mainitsemastani sadan ahvenen saaliista 20 oli 300-500 grammaa. Viime kesän paras syönti antoi jigillä parissa tunnissa 40 300-700 grammaa painanutta ja kesän isoin 1,25 kg.
 

Shane

Jäsen
Viestin lähetti Jet Ace


Tuosta mainitsemastani sadan ahvenen saaliista 20 oli 300-500 grammaa. Viime kesän paras syönti antoi jigillä parissa tunnissa 40 300-700 grammaa painanutta ja kesän isoin 1,25 kg.

Jaa no eivät ne merten kalat sitten niin hurjankokoisia aina taida ollakaan. Erää ja muita lehtiä lukiessa saa aina sen käsityksen, että alta puolikiloisia meriahvenia ei ole olemassakaan...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös