Viestin lähetti Oloneuvos
Urheilemisella ja fyysisellä kunnolla ja darralla tahi sen puutteella ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä huumorinpilke silmäkulmassa heitetty juttu pitää suurelta osin paikkansa. Nämä ovat hyvin yksilöllisiä ja kokemuspohjaisia juttuja, joita ei opita kirjoista. Pahimmasta malariasta kärsivät useimiten juuri ne nuoret ja kokemattomat kaverit, jotka lisäksi sairastavat morkkista aamulenkin juoksentelematta jäämisen vuoksi.
En ollut ihan varma olitko pilke silmä kulmassa vai et, mutta jos olit ni ei siinä mitää pointsit sulle. Välillä vaan ärsyttää ku jengi hehkuttaa et ollaan nii "ammattilaisia" dokaamaan, mut sit juodaan joku viis siideriä kerran viikonlopus ja ihmetellään ku ei tuu krapulaa ja sit ollaan "ammattilaisia". Ajattelin vaan että sinäkin kun satut olemaan lähempänä kolmeakymppiä, mutta ei siinä mitää tsoukkihan se oli. Nää on vaan itelle niin läheisiä asioita ku on tullu jonku verran elämässä läträttyä ton alkoholin kanssa.
Itse en hirveemmin dokaamista hehkuttele koska siinä ei oo mitään hehkuttamista ainakaan siinä vaiheessa ku on jo nähny kaiken. Toki ymmärrän että sitä tulee junnuna hehkutettuu, mutta tässä iässä vaikka nyt en itsekään mikään kovin vanha ole (24) ni se alkaa tuntumaan aika perseestä olevalta aineelta (mutta kuitenkin niin ihanalta).
Mulla itelläni on vähintään 2 päivää krapulaa, niin vähissä on ne päivät milloin ei ois kännissä tai krapula. Tai toisin sanoen mitä enemmän juot sitä enemmän sun krapulat kertautuu (eli 1päivä kännissä=2 päivää krapulassa. Nää on semmosia itsetutkiskeluita ja melkovarmasti kukaan ei voi sanoa itseään edes täällä Jatkoajassa "ammattilaiseksi" minä en ainakaan. Oikeat "ammattilaiset" löytyvät puistoista Alkojen juurelta, eli kunnia niille keille se kuuluu (vaikka ei se kyllä mikään kunnia olekaan).
Myös tuohon itsetutkiskeluun liittyen perustuu tämä urheilu juttu. Itse en urheile hirveemmin, (ei ole aikaa kaikelta dokaamiselta ja krapulalta)mutta kun on katsonut kavereita mitkä urheilee ja kavereita mitkä ei urheile, mutta juo yhtä paljon. Olen päässyt siihen lopputulokseen että ne jotka harrastaa jotain selviää vähemmällä krapulalla. Voi myös olla että siihen perustuu myös se että miksi nuorilla ei ole niin usein krapula. Koska suurin osa urheilee ja ei oo kerenny juomaan niin paljon. Minulla ei ollut nuorempana koskaan pienintäkään krapulan poikasta, kun pelasin vielä lätkää ja urheilin paljon muutenkin. Nyt on aivan uskomattomia. Ainut millä niistä selviää on viina, eikä sekään oikeastaan koska se vaan siirtää darraa.
Morkkiksista vielä sen verran että kyllä niitäkin on joutunut kestämään ja se on minusta (jos mahdollista) niin vielä hirveämpää. Mulle ei tuu morkkikset mistään rahasta, naisista, urheilematta jättämisistä jne... vaan se on vaan semmoinen yleinen henkinen pahoinvointi mikä voi kestää viikonkin dokaamisen jälkeen. Mun motto onki ei ne darrat, mut v***u ne morkkikset. Eli kyllä tässä on ollu kriisiä kerrakseen.
Täytyy nyt tähän vielä loppuun lisätä ettei ihan leimautus. Että en enään nykyään dokaa niin usein. Oikeastaan ne krapulat ja morkkikset on ainakin mun pelastus. Nääkin on aika yksityis kohtasii juttui, mutta mulla ne olotilat on niin kauheita että joutuu pitää aina välillä todella pitkiä taukoja. Eli vaihtoehdot on joko pitkä putki tai pitkä tauko. Mutta ei tässä onneksi ikinä niin huonosti oo asiat. Aina sitä työtä ainakin on riittäny ja rahaa myöskin. Jos ei taustat ois näinkin hyvin kunnossa ni voi olla että jossain perseen reiässä sitä nyttenki asuis ja kittais viinaa minkä sossu rahoilla on ostanu.
Nuoruteen vielä lisäks että on sitä ainaki menoa/vientiä ollu ihan omiin tarpeisiin ja varmaan vähän muidenkin tarpeisiin. Mutta kaikille on ennakkoon määrätty määrä saada naista (Joke). ;) Olipas tilitys multa?
Syyttömänä syntymään sattui hän...
