Mainos

Kahdenkympin kriisi

  • 10 445
  • 26

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Millainen on kahdenkympin kriisi?
Tuli vaan mieleen että kärsinkö sellaisesta.
Heittäkää ehdotuksia niin katsotaan mitä on tehtävissä..

edit: ei edes kirjoitus onnistu..
 
Viimeksi muokattu:

ace

Jäsen
Mä olisin onnellinen jos olisi kahdenkympinkriisi. Mutta kun rupee oleen kolmenkympin. Kahdenkympinkriisistä on niin kauan etten enää edes muista. Tämän hetken mietteistä päätellen olis ollu kuitenkin ollu helpompaa kärsiä se silloin kuin nyt...
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Ei sulla mitään kiisiä ole. Minä voin kertoa, mikä on kaksvitosen kriisi. Se on ensimmäinen kriisi, joka ihmisen kohdalle voi sattua. 25 vuotta on eräänlainen käännekohta ihmisen elämässä. Yht'äkkiä olet lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Tämä siis merkisee sitä, että onnellinen nuoruus on lopullisesti ohi.

Normaalisti tässä vaiheessa opiskelut alkavat viimeistään olla loppusuoralla. Siirrytään työelämään, ja aletaan luomaan uraa. Mitäs sitten, jos tällainen uran luominen ei kiinnosta? Mitäpä vielä, jos ne opinnot edistyvät sellaista tahtia, että loppu ei ole näkyvissä ihan heti? Entäs jos kaiken tämän päälle tuntuu, että on valinnut itselleen aivan väärän alan? Voihan sitä koulua vaihtaa, mutta ne kaikki junnut nauraa mulle, jos niiden kanssa lähtee uutta koulua aloittamaan. Kaikki juhlapyhät ovat yhtä helvettiä. Puoli sukua kyselee, että koskas valmistut? Joka kerta vastaat, että pari vuotta, pari vuotta...

Tässä vaiheessa elämän pitäisi alkaa vakiintumaan. Seurustellaan vakavasti, ja juodaan viiniä juustojen kera tuttavapariskuntien kanssa. No entäpä, jos oma parisuhde on mennyt juuri karille. Viini-illat eivät muutenkaan kiinnosta - kaljalla on paljon mukavampaa. Vanhat kaverit ei enää käy kaljalla, ne juovat vain viiniä kotona. Helvetti, kenen kanssä sitä sitten käy kaljalla? Juhannukset ja uudet vuodet aiheuttavat myös huomattavaa vittuuntumista. Sinkku ei tunne oloaan kotoisaksi pariskuntien kanssa, eikä niitä kavereiden tyttöystäviä kehtaa jostain syystä pokata.

Noh, kyllä sitä juomaseuraa aina jostain löytyy. Joka viikonloppu mennään, ja pankkikortti laulaa. Maanantaina maistuu paska suussa ja pakki on sekaisin. Luottokortti on tapissa, ja rahan menosta melkoisia morkkiksia. Mitään pysyvää ei tule hankittua, kun kaikki rahat menee hauskanpitoon.

Pahin säästettiin loppuun. Parikymppiset mimmit näyttää aivan tajuttoman hyvältä. Ikävä vaan, että niiden silmissä olet jo vanha jarru ja perverssi. Tämä tarina on fiktiivinen.
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti sopuli
Ei sulla mitään kiisiä ole. Minä voin kertoa, mikä on kaksvitosen kriisi. Se on ensimmäinen kriisi, joka ihmisen kohdalle voi sattua. 25 vuotta on eräänlainen käännekohta ihmisen elämässä. Yht'äkkiä olet lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Tämä siis merkisee sitä, että onnellinen nuoruus on lopullisesti ohi.
...

Pahin säästettiin loppuun. Parikymppiset mimmit näyttää aivan tajuttoman hyvältä. Ikävä vaan, että niiden silmissä olet jo vanha jarru ja perverssi.
Tossa se on.
Mulla tuo tuli vissiin sit 4v etuajassa.

Viimeisen kappaleen osalta kans se 4v pois, etuajassa kun muutenkin pörrätään ;)
 
Viimeksi muokattu:

Turnipsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti bisnesman
Millainen on kahdenkympin kriisi?
Tuli vaan mieleen että kärsinkö sellaisesta.
Heittäkää ehdotuksia niin katsotaan mitä on tehtävissä..

edit: ei edes kirjoitus onnistu..

Lyhyesti:

se että huomaat alkossa että "jumalauta, mulle koko Alko on vapaata riistaa, mä saan mitä mä vaan haluan!!". Siinä sitä on kriisiä kun mietit miten pankkitili ja lompakko kestää moisen kulutuksen kun Ginit, koskenkorvat, votkat, viskit, konjakit yms. lähtee hyllystä koriin. Uskomaton kriisinpoikanen josta ei selviä ennen hauta-arkkua.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Viestin lähetti sopuli
Yht'äkkiä olet lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Tämä siis merkisee sitä, että onnellinen nuoruus on lopullisesti ohi.

Ei pidä paikkaansa. Helmikuussa tulee 40 täyteen ja vieläkin tuntuu siltä että elämä on edessä. On sitä jonkin verran takanakin, mutta se vaan kasvattaa.

Ihminen on niin nuori kuin kokee olevansa. Mäkin taidan olla 18...
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Viestin lähetti sopuli
Tämä tarina on fiktiivinen.

Mun kohdalla tää tarina pitää kutinsa paremmin kuin hyvin muutamaa korjausta lukuunottamatta.
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Viestin lähetti Txjokeri
Ihminen on niin nuori kuin kokee olevansa.
Hehe...kumma, että vanhetessaan ihminen alkaa ajatella näin. Ensimmäisen kerran tämä tulee mieleen siinä vähän ennen kolmea kymppiä. Kai se on jonkinlaista itsesuojeluvaistoa.
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Viestin lähetti sopuli

Tässä vaiheessa elämän pitäisi alkaa vakiintumaan. Seurustellaan vakavasti, ja juodaan viiniä juustojen kera tuttavapariskuntien kanssa. No entäpä, jos oma parisuhde on mennyt juuri karille. Viini-illat eivät muutenkaan kiinnosta - kaljalla on paljon mukavampaa. Vanhat kaverit ei enää käy kaljalla, ne juovat vain viiniä kotona. Helvetti, kenen kanssä sitä sitten käy kaljalla? Juhannukset ja uudet vuodet aiheuttavat myös huomattavaa vittuuntumista. Sinkku ei tunne oloaan kotoisaksi pariskuntien kanssa, eikä niitä kavereiden tyttöystäviä kehtaa jostain syystä pokata.

Kyllä. Juuri näin. Kaverit alkaa vakiintumaan, ja alkavat olemaan naisensa kanssa. Niitä näkee aina joskus. Eräs minunkin kaveri harrastaa sellaisia liikuntamuotoja, että ei voi kuin päätä pudistaa. Ennen mies ei ikinä sellaista harrastanut. Ei ikinä. Naiset voi kyllä sekoittaa joidenkin pään. Rakkaus on jotain ihmeellistä.
Olen minäkin rakastunut muutaman kerran, ei siinä mitään. Mutta minä en silloin kavereita jättänyt, en todellakaan. Saatoin ehkä jättää joka toisen reissun väliin. Olen aina ollut seuraavan lauseen kannalla: " Naisia tulee jatkuvasti vastaan, mutta TODELLA hyviä kavereita on helvetin vaikea löytää." Onneksi yksi parhaista kavereista on sinkku. Hänelle ei tarvi paljoa vihjailla jostain häppeningista. Aina valmis, jos oma aikataulu antaa periksi. Pitää olla juomavalmiita kavereita enemmän :)


Viestin lähetti sopuli

Noh, kyllä sitä juomaseuraa aina jostain löytyy. Joka viikonloppu mennään, ja pankkikortti laulaa. Maanantaina maistuu paska suussa ja pakki on sekaisin. Luottokortti on tapissa, ja rahan menosta melkoisia morkkiksia. Mitään pysyvää ei tule hankittua, kun kaikki rahat menee hauskanpitoon.

Tämä on faktaa muuten, mutta ei ihan joka viikonloppu meikäläinen enää mene. Vanhuus yllättää?
Viime vlop otin 200 € tililtä, kymppi jäi. Lappeenranta on kostea paikka... ;)
Mutta kyllä sitä rahaa saa todellakin menemään kurkusta alas.

Viestin lähetti sopuli
Pahin säästettiin loppuun. Parikymppiset mimmit näyttää aivan tajuttoman hyvältä. Ikävä vaan, että niiden silmissä olet jo vanha jarru ja perverssi. Tämä tarina on fiktiivinen.

Nehän on järkyttävän hyvännäköisiä, mutta raukat eivät tiedä elämästä mitään. Mieli vaihtuu kokoajan, ja laukkaavat mihin haluavat. Onneksi poikkeuksiakin on. Nim. muutaman tavannut lähiaikoina. Tosin mun järkyttävä ulkonäkö oli osasyynä siihen.
Mulla taitaa lähinnä tulla tuo kolmenkympin kriisi. Tosin vielä ei ole huolta.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Kakskymppisellä ei pitäisi kyllä mitään isompaa "kriisiä" olla. Puhu sitten kun kolmekymmentä täyttyy.

Kun nuori on kakskymppinen, on koko maailma edessä. Voit tehdä mitä ikinä haluat ja silti on vielä aikaa ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Kakskymppisenä pääset kapakkaan kuin kapakkaan, ainakin suurinpiirtein selvin päin. Intti on käyty ja parit mimmit jo jätetty/jättäneet. Mutta silti uusia riittää. Voit opiskella tai mennä töihin. Tai tehdä nyt jommankumman ja hetken päästä muuttaa mieltä.

Eri asia on olet kolmekymppinen. Silloin 29 muuttuu kolmella alkavaksi. Silloin olet jo työelämässä ollut tovin (toivottavasti). Olet ollut naimisissa tai ainakin yksissä jo jonkin aikaa, saattaa olla lapsiakin. Kuten kaikki kaveritkin. Mahdollisiin pelihommiin alat olla jo lähellä seniori-ikää. juniorit menee ohi. Kapakkaan mennessäsi käy kuin minulle kun Raatikellariin mentiin kaverin kanssa. Vastaan tuli kakskymppinen kaunis tyttö ja kysyi suoraan:"Miltä tuntuu olla kolmekymppinen?" Kääntyi pois sitten naureskellen.

Silloin alkaa ihmisen elämässä tuntui, että mihin elämäni on hävinnyt ja nyt on kiire. Kiire mihin? Sitä ei tiedä, mutta mentävä on. Siinä sitten unohtuu perhe, asuntovelat jne, mutta mentävä vaan on. Jos siitä yli pääsee kunnialla, niin nyt nelikymppisenä on hyvä olla. Ja on se muutenkin.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Viestin lähetti fiftyeight
Silloin alkaa ihmisen elämässä tuntui, että mihin elämäni on hävinnyt ja nyt on kiire. Kiire mihin? Sitä ei tiedä, mutta mentävä on. Siinä sitten unohtuu perhe, asuntovelat jne, mutta mentävä vaan on.

Toisin ilmaistuna. Elämä on juoksemista tukka putkella kuolemaa pakoon.
 

Rixa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Omalla kohdalla toi 30kymppiä lähestyminen näkyy niin että paariillat ova muokkaantuneet aikas paljo--> Kavereiden kans vietetään iltaa joko jonku luona tai ollaa jossai raflas istumassa. Kotio saatan tulla jo puolenyön jälkeen,enkä enää paina aamu 4 asti.

30 Kriisiä en ole vielä huomannut alkaneeksi vaikka siihenki on aikaa alle 2v... Muuten toi kolmeakymppiä lähestyminen kuulostaa tutulta,tytsi on muuttamas saman katon alle, samas duunis ollu pari vuotta jo,vähän asuntolainaa...

Mutta 30 kriisiä en pelkää,seon vain yksi vuosi lisää
 

Oloneuvos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ÄTPPOMK,Ottawat Senaattorit
Viestin lähetti Txjokeri
Helmikuussa tulee 40 täyteen ja vieläkin tuntuu siltä että elämä on edessä. On sitä jonkin verran takanakin, mutta se vaan kasvattaa.

Sama täällä, vaikkei juuri helmikuussa. Suoraan sanottuna en enää haluaisi kokea sitä stressiä, joka kaksikymppisen elämään liittyy. Oman paikan ja aseman hakeminen yhteiskunnasta ei ole vältämättä helppo asia. Lisäksi ensiasunnon, vaimon ja lasten hankinta...lista on lähes loputon.

Nyt karvan auki nelikymppisenä elämä on seesteistä ja mukavaa. Näin varsinkin, kun on jo kokenut kaikki mahdolliset sekoilut eri puolilla maailmaa. Nyt niitä ei enää kaipaa, vaan niitä on hauska muistella samalla, kun niitä pakostakin tuntuu kertyvän lisää, heh.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Ei minulla mitään kahdenkympin kriisiä ole, eikä ollut, vaikka ikää on nyt mittarissa 21. Tosin mulla tuntuu olevan kolmenkympin kriisi. Tiedä sitten, mitä se itseasiassa on, vai onko tämä vain korvien välissä, mutta jotenkin vaan tuo kolmenkympin haamuraja alkaa nyt jo pelottamaan vähän liikaakin...
 

bisnesman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kriisinpoikasta syntymässä

Juuei.
Kyllä mä oon kaikesta huolimatta sitä mieltä, että tuo "kolmenkympin kriisi" on joillain ajankohtainen jo tässä kakskyt ja risat. Itse nimittäisin sitä kahdenkympin kriisiksi. Asiaahan voi siirtää opiskelemalla mahdollisimman pitkään. On joku syy miksei "palaset ole loksahtaneet vielä kohdalleen".

Nyt on omillaan. Teininä pystyi vielä piiloutumaan nuoruuden taakse, mutta nyt on otettava kaikki iskut vastaan kuin mies. Kestettävä se, mikä tulee niskaan. Vaikka hammasta purren.

Propsit Oloneuvokselle. Paikan hakeminen ei ole helppoa!
Asuntokin pitäisi hankkia, mutta mistä fyrkat?
Elämänkumppani pitäisi hankkia, mutta niitä ei kasva puussa. Jos ei sitten ole valmis ottamaan ihan kenet tahansa. Jos haluaa semmoisen josta diggaa OIKEASTI. Ei vaan sen takia, että on joku.
Vakituinen työpaikka. Mistä?

Lopuksi vielä se, että mitä kun mikään ei tunnu miltään. Mistään ei saa kiksejä. Huomaa että se, mistä haaveli, ei ollutkaan haaveilun arvoista. Tarvii kokoajan uutta ja enemmän. Niin nopeasti kuin mahdollista..

Tietenkin jokaisessa elämänvaiheessa on omat ongelmansa. Minun mielestä on yhtä helvettiä olla parikymppinen. En sitten tiedä meneekö homma vielä vittumaisemmaksi kun ikää on kymmenen vuotta lisää...

Miettikääpä sitä !
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Re: Kriisinpoikasta syntymässä

Viestin lähetti bisnesman


Tietenkin jokaisessa elämänvaiheessa on omat ongelmansa. Minun mielestä on yhtä helvettiä olla parikymppinen. En sitten tiedä meneekö homma vielä vittumaisemmaksi kun ikää on kymmenen vuotta lisää...

Miettikääpä sitä !
Ei mene v-mäisemmäksi kolmekymppisenä, sen lupaan. Kolmekymppisenä et edes EHDI huomata tai tuntea mitään. Se on sitä aikaa kun Sinulla on hirmuiset asuntovelat, muutama herttainen lapsukainen ja työelämässä eteenpäin pyrkivä vaimo.
Lapset harrastavat kiakkoo paikallisessa junnuseurassa, no tyttäresi käy balettikoulua. Joku ? on lähes päätoiminen autonkuljettaja. Sen lisäksi, valitettavasti, lapsesi saavat päiväkodista jokusen lastentaudin. Ei mitään vakavaa, mutta Sinua huolestuttaa isänä, ja jonkunhan on junailtava duuninsa niin, että pikkupotilaat tulee hoidettua kuntoon.
Iltaisin olet luultavasti "vähän" väsähtänyt, ja huomaat, että se mistä olet koko päivän haaveillut, tuntuu taivaalliselta, joten hetkessä olet unessa...no hetken sitä unta vaan kestääkin. Pikkupiiperöisesi haluavat kaikki kolme äiskän ja iskän väliin.
Aamulla olet kuin junan alle jäänyt, niin kipeät on yläselän lihaksesi taiteiltuasi puolen yötä sänkysi äärimmäisellä reunalla.
En raaski jatkaa...
Mutta ole hyvä ja nauti nyt kaksikymppisenä vähän varastoon, sillä seuraavat nautinnonvuodet tulee vasta, kuten Oloneuvos osuvasti sanoi, nelikymppisenä.

Terveisin nautiskelija koo
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän valitettava tosiasia on, että heti kahdenkympin jälkeen alkavat stondikset heiketä ja krapulat pahentua. Lisäksi mietityttää kaikki se mikä aikanaan jäi tekemättä. Voin kuvitella mikä on tilanne viisikymppisenä, en tosin haluaisi.
 

Oloneuvos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ÄTPPOMK,Ottawat Senaattorit
Viestin lähetti Snakster
Kyllähän valitettava tosiasia on, että heti kahdenkympin jälkeen alkavat stondikset heiketä ja krapulat pahentua.

Ei pidä paikkaansa. Monella parikymppisellä nulikalla seisovat vain silmät päässä ja ammattilaiset lakkaavat kärsimästä krapulasta viimeistään kolmekymppisinä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Re: Re: Kahdenkympin kriisi

Viestin lähetti timppa
Siinä sitä on kriisiä kun mietit miten pankkitili ja lompakko kestää moisen kulutuksen kun Ginit, koskenkorvat, votkat, viskit, konjakit yms. lähtee hyllystä koriin.
Kun sitä tuliskin mietittyä etukäteen, mutta ei! Uutena vuotena tuli viimeksi kannettua kotiin n. nelinkertainen määrä viinaa suhteessa siihen mitä mieheen mahtuu. Ja kun ei siitä yrityksen puutteesta voida juojaa syyttää.

Muuten todettakoon että 25 kriisi on totisinta totta. Reilu kuukausi sitten tuli täyteen ja nyt mietin vakavissani alan ja ammatinvaihtoa, ettei elämä mene ihan ohi. Helvetti, ei se vielä voi olla ohi. Ja niistä naisista Sopuli sanoikin jo totuuden.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Viestin lähetti Oloneuvos
Ei pidä paikkaansa. Monella parikymppisellä nulikalla seisovat vain silmät päässä ja ammattilaiset lakkaavat kärsimästä krapulasta viimeistään kolmekymppisinä.

Jos näin sanot että ammattilaiset lakkaavat kärsimästä Darrasta 30 ni et oo ilmeisesti ammattilaista nähnykää. Kyllä se niin on että mitä enemmän sä dokaat ja mitä vähemmän sä urheilet, sitä hirveemmät darrat sulla on. Koska sä pystyt vetämään enemmän viinaa, mutta sun maksa heikkenee koko ajan ja kuntokin heikkenee. Myöskin kun sitä aina tulee juotua päivässä ne ravintola annokset ja viikossa moneen kertaan. Ja maksa ei pääse korjaantumaan ollenkaan. Niin saa olla aika lääketietelleninen ihme jos ei tuu krapulaa.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Minulla on 24 ikävuoden kriisi. Se on vuoden päässä neljännesvuosisadasta ja se ahdistaa. Toisaalta minulla oli myös 23 ikävuoden kriisi vuosi sitten takaperin, silloin stressasi se että on enää vuosi jäljellä siihen että on vuosi jäljellä siitä että tulee neljännesvuosisata täyteen... Taas sitä ennen oli 22...

...ok listaa voisi jatkaa taaksepäin ikuisesti, aina siihen asti kun tajusi vielä jotain. En sitten tiedä miten ikä numeraalisesti vaikuttaa kriiseihin? Kai se joskus vaikuttaa, riippuu henkilöstä. Itse olen sellainen, jolla on elämänpituinen kriisi meneillään koko ajan, eli tuskin luvut siinä loppujen lopuksi painaa. Onhan tämä homma sellaista paikallaan polkemista koko ajan, tässäkin nyt jaarittelen vaikka kello on 3:03 ja pitäisi olla jo nukkumassa.
 

Oloneuvos

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, ÄTPPOMK,Ottawat Senaattorit
Viestin lähetti Ck
Jos näin sanot että ammattilaiset lakkaavat kärsimästä Darrasta 30 ni et oo ilmeisesti ammattilaista nähnykää. Kyllä se niin on että mitä enemmän sä dokaat ja mitä vähemmän sä urheilet, sitä hirveemmät darrat sulla on.

Urheilemisella ja fyysisellä kunnolla ja darralla tahi sen puutteella ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä huumorinpilke silmäkulmassa heitetty juttu pitää suurelta osin paikkansa. Nämä ovat hyvin yksilöllisiä ja kokemuspohjaisia juttuja, joita ei opita kirjoista. Pahimmasta malariasta kärsivät useimiten juuri ne nuoret ja kokemattomat kaverit, jotka lisäksi sairastavat morkkista aamulenkin juoksentelematta jäämisen vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:

laiska laita

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, FPS
Viestin lähetti Ted Raikas
Minulla on 24 ikävuoden kriisi. Se on vuoden päässä neljännesvuosisadasta ja se ahdistaa. Toisaalta minulla oli myös 23 ikävuoden kriisi vuosi sitten takaperin, silloin stressasi se että on enää vuosi jäljellä siihen että on vuosi jäljellä siitä että tulee neljännesvuosisata täyteen... Taas sitä ennen oli 22...


Aivan 24 lasissa ja kauhee kriisi.. tänä vuonna (tosin loppu vuonna) jo 25 ja sit mä olen jo vanha. Muut merkit ikäkriisilleni on että kapakoissa ei jaksakkaan olla kun yhtenä iltana viikossa, ennen vedettiin parhaimmillaan to-pe-la ja ti/ke kymppi illoissa.

Asiaa pahentaa vielä se että parturini meni mainitsemaan että hiuspehkoni on hivenen ohentunut päälaelta ja olen ehkä kaljuuntumassa. joten parturi meni vaihtoon... Sitten kun vielä olen töissä sellaisessa paikassa jossa pyöriin pirusti 16 - 20 vuotiatita nuoria ja joista 85% on naisia. Mä kuolaan sivusilmällä niitä ja haaveilen niin yks tyttö sanokin mua sedäksi. Voiko joku rumemmin miehelle sanoa? Sehän on sama kun haukkuisi naista horoksi tai lehmäksi. Toisaalta tälläinen hieman vanhempi mies tuntuu olevaan kovaa valuttaa tyttöjen keskuudessa varsinkin tuosta ikäluokasta 17 - 20 =)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös