Pitihän sitä käydä K-Vantaan juhlaottelu käväistä katsomassa, kun sinne päin oli muutakin asiaa. Glögi ja piparit tosin loppuivat ennen kuin ilmaistarjoilusta ehti nauttia.
Kovin kaksista viihdettä tuosta ei voinut odottaa, eikä sitä sitten tarjolla ollutkaan. Vieraspiste, vaikka sitten jatkoaikatappion myötä, oli kyllä tämänhetkiseltä KooKoolta hyvä suoritus.
Ensimmäinen erä oli todella hermostunutta peliä. KooKoon luistin liikkui sen verran paremmin, että tuomari-Partasen tiukahko linja vei vantaalaisia boksiin. YV oli kuitenkin ihan yhtä huonoa kuin ennenkin.
Tokassa erässä KooKoo teki sitten kaksi komeaa maalia. Tuo toka, Soijärven YV-maali, oli taas tuo tuttu ja varma kuvio. Kattelus rauhoitti viivalle, Lindström valelaukoi tarkan syötön takatolpalle ja Reino sai iskeä tyhjiin. Komea. Ja komea klap-klap oli tuo ekakin. Siinä Timoskainen sai maalata nappisyötöstä takatolpalta.
Mutta sen kyllä tiesi, että kolmannesta erästä tulee tuskainen. KooKoo vetäytyi taas ihan kuoreensa. Mansikan ohjeet kuuluivat varmasti läpi hallin "tarkkana keskialueella". Juu, rauhoitti kovasti peliä. En laksenut montako pitkää KooKoo erässä veti, mutta varmaan kymmenkunta. "Avaukset" oli sitten niitä, että heitettiin roikko keskialueelle ja rynnättiin kaikki vaihtoon.
Jonkinasteinen paniikkihan tuon Julkusen ekan maalin jälkeen taas tuli. Sen voi kyllä pistää osittain Grahnin piikkiin. Pienestä kulmasta veti ja Kalle oli jättänyt sen verran rakoa etunurkkaan, että patjat kautta pomppasi sisään.
Ei KiVallakaan kuitenkaan oikein lääkkeitä ollut, vaikka se peliä saikin hallita. Puolustus ohjasi ne hyvin kulmiin. Tasoitus oli sitten todellinen nukahdus puolustajilta. Julkunen sai seisoa ihan yksin KooKoo-maalilla ja tekikin, vaikka Grahn parhaansa mukaan yritti häiritä.
Kaukana ei ollut kolmaskaan maali, kun KooKoo joutui alivoimalle. Jatkoajan raportissa luki, että "Jostakin syystä Haapa-aro ei tuomiota sulattanut". Eipä se juurikaan tuomarille purnannut, vaan taisi vaan miestä vituttaa kuin sitä pientä oravaa. Maila sai kyytiä ja ärräpäät lensivät vielä koppiin astellessakin.
Loppu kuitenkin kestettiin ja oli jatkoajan vuoro. Sitten Somppi otti ääliömäisen jäähyn. Ei viitsinyt luistella vastustajaa kiinni keskialueella, vaan otti kaksin käsin takaapäin kiinni. Ja jottei vahingossakaan jäisi tuomarilta huomaamatta, niin vaihtoi vielä siitä etukautta mailaansa kädestä toiseen. Tuon tuomion oikeudesta ei ollut mun mielestä kahta sanaa.
Jatkoaikamaali meni ihan oikeaan osoitteeseen. Tolppaan oli jo kolautettu ja sitten Pikkarainen latasi melko läheltä upean vedon. Kova lämäri ja ihan suoraan ylänurkkaan. Oli tosi komea maali, eikä Grahnilla ollut mitään mahiksia.
KooKoon ykköskentässä pelasi siis Lampinen. Sai mukavasti vastuuta, vaikkei ylivoimalla tainutkaan pelata. Yritystä oli, mutta eihän nuorukaisesta vielä oikeasti Mestiksen ykköskenttään ole. Mukava kokeilu kuitenkin, eikä mitenkään huonosti pelannut.
Kakkonen oli aika vaisu, ei päässyt Haapa-arokaan ajelemaan. Pakkipari Raattama-Gärdström sen sijaan pelasi mielestäni hyvin. Pienessä kaukalossa isoja vastaan Jallunkin nopeus riitti ja purki varmasti laidan kautta keskialueelle, muutaman kerran tosin jäi leipomaan omalla alueella vaarallisesti. Raattama jopa taklasi kerran komeasti. Haapa-aro otti kaksi kakkosta, mutta hankkikin jälleen yhden. Kolehmaisen jakeluun ei meinannut mennä millään, kuinka mieto poikkari naamaan voi olla rangaistuksen arvoinen teko...
Kolmosessa Makkonen pelasi paremmin kuin pitkään aikaan. Kuljetti useampaankin kertaan kiekon alueelle. Mälkiässä ja Laineessa oli kyllä aineksia uudeksi "suosikki-pakkipariksi". 1-2-tilanteessakin vähän ennen loppua Mälkiä lähti kikkaamaan oman maalin edessä. Nelonen oli puolestaan muodossa Kovanen-Timoskainen-Somppi. Virtala oli siis muutamaa vaihtoa lukuunottammatta viltissä. Somppi piristyi nelosessa sen verran, että lopussa Mansikka nosti miehen takaisin isompaan rooliin. Somppi kiitti sitten ottamalla tuon ratkaisevan jäähyn.
Grahnia saa kyllä yhdestä pisteestä kiitellä. Pyrki selvästi pelaamaan eleettömämmin kuin normaalisti; näyttävien räpyläkoppien sijaan keskittyi siis lähinnä torjumaan kilvellä kulmaan jne... Mutta tuo Julkusen eka maali kyllä todisti taas sen, ettei Kalleen voi vieläkään täysin luottaa. Muille kahdelle ei ollut saumoja, mutta tuo meni osittain veskarin piikkiin.
Niemi pelasi toisessa päässä varmaa peliä, eikä kiekkoja tiputellut. Harvat noista lukuisista vedoista kuitenkaan mitään pahoja oli, mutta oli siinä kolmannessakin erässä kaksi tosi tärkeää torjuntaa vastahyökkäyksissä. Lehtinen-Julkunen -akseli teki hyvää tulosta.
Tuomari-Partanen jäi sikäli vähän kaivelemaan, että tarkan ekan erän jälkeen linja katosi hivenen. Nuo estämiset ja muut ovat toki vaikeita viheltää, mutta kahdessa vikassa erässä nähtiin lukuisia samanlaisia tilanteita joista osa vihellettiin, osa ei. Pelaajat levittelivätkin käsiään joka kerran kun joku kaatui.
Ei tuomari kuitenkaan hommaa missään nimessä ratkaissut. Lopussa Rahikainen ei tainnut juurikaan mitään tehdä, mutta sai mennä Raattaman seuraksi boksiin. Vastaavasti Haapa-aro sai jäähyvihellyksensä jälkeen mailasta näpeilleen, joten siitäkin olisi voinut salomonit panna. Sekin ehkä Haapista harmitti.
Oikeutettu tulos siis. Harmittaa vaan tuo KooKoon pelaaminen johtoasemassa. Hyvä liike piti sen vähintäänkin tasaväkisenä Vantaan kanssa, mutta sitten piti taas alkaa pakitella.