Vuosi 2003 ja vuosi 2012. Mitä yhteistä?
Käsittämätön sulaminen, ei voi muuta sanoa. Peli olisi pitänyt tappaa toisessa erässä, mutta nyt mennään seitsemänteen peliin Lahteen ja sieltä ei ole odotettavissa voittoa. Kaikki avaimet olivat Kärppien käsissä, mutta kun ei kelpaa, niin ei kelpaa.
Nämä pleijaripelit ratkeavat usein kahteen seikkaan. Kumman maalivahti pelaa paremmin ja kumman erikoistilannepelaaminen on parempaa. Pelicans on tällä hetkellä eittämättä edellä molemmissa ja kun siihen lisätään se, että Kärpillä oli kaksi ottelupalloa eikä niitä hyödynnetty, niin se kuuluisa momentum on nyt pussinokilla erittäin vahvasti.
Uskomatonta, miten Backlund hyytyi kolmanteen erään. Täysin käsittämätöntä. Ika Lehkonen vertasi Backlundia lautaskammoiseen lukkariin ja siihen on kyllä helppo yhtyä. Nyt vaan odotellaan Käyttäjänimetöntä kommentoimaan, että mitä minä sanoin. Ei siinä, oikeaan osoitteeseen se kritiikki menee. Backlund hävisi tämänpäiväisen pelin.
Jos nyt jotain yhtä yksityiskohtaa miettii ja ihmettelee vielä, niin mikä hemmetti siinä ylivoimapelaamisessa oikein on? Uskomatonta kuraa illasta toiseen. Alueelle vienti on täyttä paskaa. Siellä ei ole yhtään toimivaa kuviota! Kuviota ei saada rauhoitettua lainkaan, kiekko ei liiku, maalilla ei ole saatana lainkaan maskipelaamista ja jos on, niin siellä pojottaa Joonas Komulainen! Hovinen näkee polvillaankin seisovan Komulaisen yli, joten mitään hyötyä siitäkään ei ole.
Paska makuhan tästä jää suuhun. 3-1 johto.. sitten sössitään Lahdessa eikä edes yritetä pelata voitosta, vaan kuvitellaan, että kotona hoidetaan homma kotiin. Kaksi erää pelattiinkin ihan ok, mutta peliä ei vaan saada tapettua millään. Kolmas erä toi mieleen Suomi-Ruotsi -pelin vuodelta 2003. Viuhkola antoi vielä pienen toivonkipinän, mutta sekin sammutettiin hyvin nopeasti.
Joku voisi sanoa, että harmittaa...