Pelicans dominoi järkyttävällä tavalla pelin virtausta mielin määrin. Kärpät ei tee mitään muuta kuin turvaudu siirto- ja purkukiekkoihin. Ja niissäkin hetkissä kun Kärppien olisi sauma saavuttaa parempa a kontrollia palauttelemalla, niin kiekko pusketaan pöllöpäisesti väkisin ylös.
Vielä kun Kärpät häviää _ihan kaikki_ nuo kamppailut tuolla päädyssä ja Pelicans tulee joka kerta kiekon kanssa ulos voittajana (jonkun löysä-Antosenkin skrinnailu noissa on ihan oksettavaa), niin voi kyllä kysyä, että mikä ihmeen järki tässä on? Siis, kun jo muutenkin ollaa vastaanottajia, niin luopua kiekosta niissä hetkissä kun sen voisi itsellä pitää.
Tämä uppiniskainen pakottaminen myös johtaa äärettömän heikkoon peli otteeseen, kun pelaajat ovat ihan epäluonnollisesti ja perseelleen sijoittuneet ja Pelicans pystyy dominoimaan voittamalla kiekon noista kaikista lukuisista sivu- ja takapaineista sekä kamppailutilanteista. Heikon peliotteen merkki on nimenomaan nuo kaikki hävityt kaksinkamppailutilanteet.
Erän lopussa on nyt sentään saatu jotain otetta pelistä ja käännettyä pelin virtausta, noista hetkistä ku Pelicansin - tietyissä paikoissa ja hetkissä - pakottaa peliä ja antaa Kärpille sauman tulla kyytiin mukaan ja ottaa peliotteen itselleen.