Katsoin pelin kiireiden takia jälkilähetyksenä.
Case-Ritchie oli kyllå päässyt kummankin joukkueen ihon alle.
Kaksi erää pelistä oli enemmän ja vähemmän TPS:n, mutta sitåkin maukkaammalta maistui venyminen voittoon asti 3. erässä. Yhtenä voiton pääarkkitehtinä tänään Victor "päätypleksi" Berglund. Kärpät on tällä hetkellä vastustajasta ja pelistä riippuen yhden tai kahden ketjun joukkue. Tänään ratkaisijana toimi nimellinen kolmosketjumme.
Upeaa oli myös nähdä vuoden 2004 mestaruusjoukkue ja huomio tosiaankin kiinnittyi siihen, kuinka moni noista pelaajista loi myöhemmin varsin merkittävän uran.
Alan olla Myllykosken kanssa samaa mieltä, ettå joukkue kyllä kaipaisi pelaajaa, joka toisi mukanaan fyysistä presenssiä. Ei ehkä tyyliin Nick Ritchie, vaan enemmänkin Brad Smyth tai Daniel Corso. Playoffeissa tunnetusti jätetään paljon viheltämättä ja kamppailupelin merkitys kasvaa todella paljon runkosarjasta. Tällä hetkellä kun joukkueessa ei oikein ole pelaajaa, joka olisi millään tavalla fyysinen peloite.
Tähän sitten plussat ja miinukset pelistä.
Plussat:
- Hallin tunnelma. Aivan uskomaton!
- Meidän 3./4. - ketju, tuntuu että mitä kovempi on peli, sitä kovempia on nämä kaverit
- Henkilökohtaiset onnistumiset Junttilalle ja Berglundille
- Koivistolta varsin hyvä peli pitkästä aikaa
Miinukset:
- Annetiin TPS:lle kaksi todella helppoa maalia, toinen meni kenttäpelaajien hölmöilyn piikkiin ja toinen ihan puhtaasti Karhusen
- TPS:n pelityyli tänään, todella paljon kiekottomiin pelaajiin kohdistuvia estämisiä ja taklauksia - osa taklauksista oli sellaisia joissa olisi voinut käydä pahemminkin. Mailaa käytettiin aika surutta paljon muuhunkin, kuin kiekonkäsittelyyn.
- Liigan tuomaritoiminta, tänään jäi PALJON rikkeitä viheltämättä
- Lähetystä seuranneena Antero Mertaranta. Kaveri on välillä kyllä ihan kuutamolla, aika raskas jamppa nykyään kuunnella.