Livenä olen nähnyt ainoastaan Luulaja pelin. PAPP on parantunut siihen verrattuna. Itse näen ongelmana puolustuksessa, että edelleen se on liian staattista. Sitten jos ukot karkaa , niin ollaan kusessa.
Hyökkäyspelissä ollaan enemmän kujalla. Jalkanopeus ei yksinkertaisesti riitä kääntämään peliä tarpeeksi nopeasti. Siitä johtuu, että hyökätään alivoimaisesti. Yksittäiset pelaajat pystyvät haastamaan kyllä näissä tilanteissa. Tällä kaudella yleensä ollaan menetetty kiekko.
Kärpillä on vielä tekemistä siinä, että saadaan kaikki samalle sivulle pelitavallisesti. Pystytäänkö edes siihen, kun jalkanopeus ei riitä kaikilla ukoilla tähän mihin valmennus nyt pyrkii? Karvauspeli on ollut hyvää, mutta kun ollaan saatu kiekonriisto, niin usealla menee sormisuuhun tai sitten kun pitäisi olla tyly, niin ratkaisut ovat sinnepäin.
Luottamus omiin kykyihin on koetuksella. Maalin häviöstä on pitkä matka maalin voittoon. Kuten tolppa laukauksesta siihen, että laittaa kiekon tylysti maaliin.
Jokaisella on halu tehdä maaleja, tottakai. Jos et ole sinut pelitavan kanssa tai et pysty toteuttamaan sitä, niin peli menee pakottamiseksi.
Kärpät on pehmeä, juuri laitojen lähettyvillä. Onko roolit ketjuissa vielä selvät? Onko Kärpillä sellaista pelaajatyyppiä? Kuka sen kiekon voittaa?
Kenellä on Kärppäsydän tuossa jengissä?
Eilen Kärpät sai maalipaikkoja. Kakkoserän Kärpät oli köysissä kuitenkin. Peli näyttää mihin Kärpät on menossa? Jos ja toivottavasti kun, kiekko alkaa löytämään maaliin nostaako se pelintasoa? Jos ei löydä, niin riittääkö pelaajilla kärsivällisyyttä kokea epävarmuutta.
Liika staattisuus v*ttuun pelistä ja alettaisiin pelaamaan vaistolla.
Nyt kun Vuokatin kanssa tehdään yhteistyötä, niin voisi ottaa kenties mallia tj/pj Kuosmasen sanoista "me haistettiin veri, ei oltaisi muuten pärjätty". Jos ei Marjamäki tuo näitä juttuja esille, niin se olisi johtavien pelaajien tehtävä.
Hyökkäyspelissä ollaan enemmän kujalla. Jalkanopeus ei yksinkertaisesti riitä kääntämään peliä tarpeeksi nopeasti. Siitä johtuu, että hyökätään alivoimaisesti. Yksittäiset pelaajat pystyvät haastamaan kyllä näissä tilanteissa. Tällä kaudella yleensä ollaan menetetty kiekko.
Kärpillä on vielä tekemistä siinä, että saadaan kaikki samalle sivulle pelitavallisesti. Pystytäänkö edes siihen, kun jalkanopeus ei riitä kaikilla ukoilla tähän mihin valmennus nyt pyrkii? Karvauspeli on ollut hyvää, mutta kun ollaan saatu kiekonriisto, niin usealla menee sormisuuhun tai sitten kun pitäisi olla tyly, niin ratkaisut ovat sinnepäin.
Luottamus omiin kykyihin on koetuksella. Maalin häviöstä on pitkä matka maalin voittoon. Kuten tolppa laukauksesta siihen, että laittaa kiekon tylysti maaliin.
Jokaisella on halu tehdä maaleja, tottakai. Jos et ole sinut pelitavan kanssa tai et pysty toteuttamaan sitä, niin peli menee pakottamiseksi.
Kärpät on pehmeä, juuri laitojen lähettyvillä. Onko roolit ketjuissa vielä selvät? Onko Kärpillä sellaista pelaajatyyppiä? Kuka sen kiekon voittaa?
Kenellä on Kärppäsydän tuossa jengissä?
Eilen Kärpät sai maalipaikkoja. Kakkoserän Kärpät oli köysissä kuitenkin. Peli näyttää mihin Kärpät on menossa? Jos ja toivottavasti kun, kiekko alkaa löytämään maaliin nostaako se pelintasoa? Jos ei löydä, niin riittääkö pelaajilla kärsivällisyyttä kokea epävarmuutta.
Liika staattisuus v*ttuun pelistä ja alettaisiin pelaamaan vaistolla.
Nyt kun Vuokatin kanssa tehdään yhteistyötä, niin voisi ottaa kenties mallia tj/pj Kuosmasen sanoista "me haistettiin veri, ei oltaisi muuten pärjätty". Jos ei Marjamäki tuo näitä juttuja esille, niin se olisi johtavien pelaajien tehtävä.