Otetaas vähän katsausta mahalaskuun päättyneeseen runkosarjaan.
Ensimmäiset 15 peliä:
Tehdyt maalit 46, päästetyt maalit 32, maaliero 14, pisteet 29, pistekeskiarvo 1,93
Runkosarjan ensimmäinen neljännes sujui hyvin ja kausi sai aikalailla toivotunlaisen alun. Tässä vaiheessa homma näytti vielä oikein lupaavalta. Pelitapa vaikutti riittävältä suhteessa vastustajiin ja pelin raamit näyttivät edelliskauteen verrattuna selkeytetyiltä. Oma tuntuma oli, että nyt meillä on taas penkin takana ns. pelin valmentaja.
Pelit 16-30:
TM 30, PM 37, ME -7, P 20, P/O 1,33
Toinen neljännes oli tuloksellisesti Kärppien huonoin neljännes. Tämän alamäen myötä pudottiin runkosarjan voittotaistelusta. Etenkin hyökkäyspään tehot menivät tukkoon. Erikoistilannepelaaminen sakkasi pahasti, eikä 5v5-pelikään kehittynyt vastustajiin verrattuna suotuisasti.
Pelit 31-45:
TM 43, PM 31, ME 12, P 26, P/O 1,73
Vuoden alun kolmas neljännes oli kohtuullisen hyvä. Sen lopulla Kärpät oli vahvasti kiinni kotietu/CHL-taistelussa ja suunta näytti olevan lupaavasti ylöspäin kohti sijaa kolme. Oma tunne oli luottavainen, että kyllä tässä vielä hyvä kevät tulee. Jopa ylivoimapelaaminen väläytteli ajoittain parantumisen merkkejä. 5v5-pelaamista oli tunnuttu saavan aktivoitettua ja myös joukkueen fyysinen suorituskyky vaikutti olevan menossa parempaan päin.
Pelit 46-60:
TM 39, PM 43, ME -4, P 21, P/O 1,4
Viimeisellä neljänneksellä homma lähti kuitenkin taas alaspäin. Jopa kaudella siihen asti suhteellisen hyvin toiminut oman pään puolustuspelaaminen repeili useaan otteeseen käsittämättömällä tavalla. Ylivoimapelaaminen oli täysin kestämättömällä tasolla (7,14 %)! Joukkueen henkinen tila vaikutti rakoilevan pahasti. Lopulta viimeisissä peleissä ote voittavasta pelaamisesta herpaantui kokonaan, huipentuen eiliseen katastrofiin.
Runkosarjaan sisältyi siis ensimmäinen hyvä neljännes, toinen huono, kolmas kohtuullinen ja neljäs huono. Kaksi huonoa neljännestä luonnollisesti pilasivat Kärppien runkosarjasuorituksen. Koko runkosarjaa tarkasteltaessa erikoistilannepelaaminen oli luokattomalla tasolla. Ylivoima oli sarjan kolmanneksi huonointa ja alivoima toiseksi huonointa! Erikoistilannepelaaminen oli ilman muuta tärkein tekijä siinä, että pistekertymä jäi näin alhaiseksi. Maaleja Kärpät teki yhteensä 158, sarjan kuudenneksi eniten. Päästettyjä maaleja kertyi 143, sarjan kuudenneksi vähiten.
Pelkästään 5v5-pelin tilastoja tarkastellessa voidaan tehdä seuraavanlaisia tilastopoimintoja. Kärpät teki tasakentin neljänneksi eniten maaleja ja päästi seitsemmäneksi vähiten. Maaliero tasakentin oli viidenneksi paras. Kärpät laukoi sarjan eniten laukauksia 5v5-pelissä. Muissa 5v5-pelin edistyneissä tilastoissa Kärppien sijoitus vaihtelee 2:n (PDO) ja 7:n (corsi%-close) välillä, tyypillisesti Kärpät oli näissä sijoilla 4-5. 5v5-pelaaminen sinänsä oli siis sellaisella tasolla, että se olisi mahdollistanut taistelun kotiedusta. Surkea erikoistilannepelaaminen sitten pudotti sijoituksen peräti säälitasolle. Ensi kautta ajatellen tärkein kehityskohde on erikoistilannepelaaminen, mutta myös 5v5-pelaamisessa on kehittämisen tarvetta, jotta aivan sarjan kärkipaikoista voidaan taistella.