Tämän Jakobssonin ylivoimaisesti suurin puute ja heikkous on rohkeuden puute ja ennen kaikkea rohkeuden puute pelata kiekolla ja ottaa täten vastuuta. On kyllä niin näkymätön ja huomaamaton hiihtelijä, kuin olla ja voi. Ja syy, minkä takia on niin pirun näkymätön, on se koska ei pelaa juurikaan koskaan kiekolla 1 sekuntia pidempään, koska ei uskalla/halua pelata rohkeasti keikolla ja ottaa vastuuta pelistä ja pelin edistämisestä.
Yksi vaisu, tahdoton ja mukavoitunut mukana kelluja ja vastuunvälttelijä jono jatkoksi siis, joka odottaa muiden ottavan roolia ja itse saa vain kellua ja olla mukana. Ei näytä myös minkäänlaista tunnetta tai kiihkoa kentällä, onkohan kaveri kertaakaan vähän suutahtanut tai näyttänyt tunnetta millään muotoa lyhyen Kärppä-uransa aikana? Varmaankin hajuttomin, mauttomin, värittömin ulkomaalaispelaaja Kärpissä ikinä. Ei omaa rohkeutta, ei omaa kykyä pelata kiekolla, ei näytä tunnetta, ei innosta muita pelilavereita, pelistä ei välity välittäminen ja aito halu auttaa joukkuetta sekä vaikuttaa tulokseen sekä voittamisen kiima puuttuu täysin.
Tästä kaverista ei kyllä välity millään muotoa halu pelata logolle tai edes ylipäätään itselleni on jäänyt selväksi, että kiinnostaako kaveria edes se voittako vai häviääkö joukkue, koska on niin intohimoton ja näkymätön kaveri. En ole nähnyt kertaakaan kaverin suuttuvan tappiosta tai huonosta suorituksesta, näyttää ihan oikeasti melkeinpä siltä, että ihan sama tuleeko voitto vai tappio ja tällaisia kavereita ei kyllä haluta tai tarvita joukkueeseen, jotka eivät innosta, vaan päinvastoin imevät omalla olemuksellaan intoa siitä joukkueen ilmapallosta. On kyllä jotenkin niin kliininen ja pelkistetty pelimies, kuin olla ja voi.