Eikä vain tänään.
Jotain tapahtui Ruotsin ja Helsingin reissulla. Lesen liike jäi sille tielle.
Näytöt on annettu ja taso todistettu. Vähän sama kuin nuorella JM Aaltosella konsanaan. Toki ainahan Juhis on ollut tuollainen flegmaattinen mielialapelaaja, mutta nuorena ja nälkäisenä kaverina, etenekin aikanaan Pelicansissa, oli parhaillaan dominoivaa tekemistä, mutta sitten kun näytöt tuli annettua ja kovemmissa sarjoissa pyörähdettyä sekä status oli selvä, niin peli muuttui vielä enemmän neppailuksi ja pelaamiseksi silloin kun huvittaa. Nuorella Lesellä, kuten nuorella Juhiksella oli sitä nälkää, kiimaa ja halua todistaa itsensä. Enää ei tarvitse. Ei Leseltä enää nähdä niitä tenkratmaisia kaarroksia hyökkäysalueella, vaan selkä suoristuu helposti.
Toki Lesellä voi kyllä vaikuttaa myös loukkaantumiset osin liikkeeseen, joita on viime kausina tullut tiuhaan. Mutta ei asennekaan ole sama, kuin esim. Suikkasen kauden kevätpuoliskolla tai Mannerin kahdella ekalla kaudella.
Tämä kiima ja nälkä ratkaista puuttuu, mikä mm. näissä videoissa on nähtävissä: