Vaikka Marjamäkeä hehkutetaan, osittain totta kai syystäkin, niin kyllähän myös joukkue on vahvistunut ja perinteinen valmentajanvaihdoksen jälkeinen buusti on meneillään. Toivotaan että se kestää.
En oikein tiedä tuosta 'buustista'. Toki se on varsin yleinen ilmiö, kun valmentajaa vaihdetaan, mutta vaikkapa Pikkaraisen Kerho on osoittanut tällä kaudella, että tuo buusti ei ollut vain uuden valmentajan tuoma hetkittäinen nousujohde.
Joukkueen puolustuspeliä on tiivistetty todella nopealla aikataululla hemmetin hyvin. Mikkolan alaisuudessa vakio näitä kärkijoukkueita vastaan oli puolenkymmentä laatupaikkaa per erä vastustajalle. Ennen Jukureiden lopun rynnistystä ilman veskaria noita sektorilaukauksia taisi olla kaksi(?).
Ensimmäisessä erässä tuo puolustuspeli kyllä piti hyvin, mutta syöttöjen laatu oli aivan karmeaa katsottavaa. Jukureiden prässin alta ei päästy kontrolloidusti yhtään mihinkään, mutta tähän keksittiin erätauolla lääkkeet.
Huomattava ero on myös siinä, miten päävalmentaja ohjeistaa pelaajia kesken ottelun. Lähes jatkuvasti, kun vaihtoaitiota kuvattiin, niin Marjamäki oli jonkun pelaajan kanssa juttusilla. Mainoskatkoilla Marjamäki johti joukkojaan edestä, eli nekin käytettiin hyväksi.
Uskon, että hyökkäyspeliin aletaan myöskin keksimään lisää variaatioita ajan myötä, mutta aivan ensimmäiseksi on laitettu oman alueen kiekollinen, sekä kiekoton peli iskuun. Kuten pitääkin, sillä niin karmeaa se on läpi kauden ollut.