Kärppien junioritoiminta ja -valmennus tulevaisuudessa

[Syötä!]

Forum24:n päätoimittaja Forum24-lehdessä kirjoittaa keskustelusta Reijo Ruotsalaisen kanssa:

"Reksan viesti pohjoisen kiekkoväelle kävi selväksi: tarttis tehdä jotain. Kyse on siitä, ettei täältä ole tungosta nuorten maajoukkueisiin. Se heittää varjon Kärppien tulevan menestyksen ylle. Lähivuodet menevät joka tapauksessa hyvin, vaikka Kärpät menettää osan tähtisikermästään. Tilalle voi hankkia vaikka maalitykki Kristian Kuuselan. Tai Josef Strakan, täällähän luotetaan tsekkeihin. Mutta se jatko. Sen turvaksi tarvitaan uusia pohjoisen poikia. Vaikka Kärpillä on rahaa ostaa vieraita pelaajia, muukalaislegioona ei saisi Raksilaa hurmokseen. Seppo Arposen johtama Oulun Kärpät katsoo onneksi tätäkin haastetta suoraan silmiin. Luvassa on oikeita tekoja."

Kärppien A:lla on ollut päätoimiset valmentajat jo monta vuotta, mutta tulokset eivät ole kaksisia. Toissa kauden hopea taisi olla sattumaa. A:n pelaaminen muistuttaa kaaos-kiekkoa eikä Kärppien juniorimylly ole tuottanut yhtään kunnon potentiaalia kahteen kauteen. Missä ovat uudet juhisaaltoset, jussijokiset ja kumppanit? Päätoimisilla valmentajilla luulisi saavan parempia tuloksia aikaiseksi, varsinkin kun kilpailijoilla ei tälläisiä resursseja ole käytettävissä.

Mitä ovat nämä "oikeat teot", joita tuossa yllä Seppo Arposen puolesta luvataan? Onko Sakari Palsolan palkkaaminen A:n valmentajaksi se "oikea teko" vai onko jotain radikaalimpia liikkuja tulossa?

Voi olla, että yksinkertaisesti Pohjois-Suomen väestöpohjasta ei enempää potentiaalisia junnuja saada. Aikaisemmin Kärpät on tuottanut huippulupauksia sykleittäin: ensimmäinen kunnon ikäluokka oli v. 1960 syntyneet (Ruotsalainen, Jalonen, Arbelius), jotka toivat Kärppien ensimmäisen Suomen mestaruuden.

Vuosina 1967-1971 syntyneistä (Haapakoski, Aho, Riihijärvi, Loponen) hyötyi lähinnä joku muu (TPS, Jokerit), kuten myös vuosina 1974-1975 syntyneistä (Pirjetä, Hyvönen, Niinimaa). Viimeisimmästä huippuikäluokasta vuosina 1982-1983 (Haataja, Pesonen, Jokinen) Kärpät hyötyi itse.

Milloin tulee seuraava huippuikäluokka? Käsittääkseni Kärpät panostaa sen verran paljon junioreihin, että tuloksia olisi tultava pian! Itse odotan paljon 80/90 -lukujen taitteessa syntyneiltä, joista saatiin jo viime kaudella C:ssä esimakua. Kestääkö heidän kasvaminen aikuisten sarjoihin liian kauan?

 

[Lisäalueen mies]

Voi olla, että yksinkertaisesti Pohjois-Suomen väestöpohjasta ei enempää potentiaalisia junnuja saada. Aikaisemmin Kärpät on tuottanut huippulupauksia sykleittäin

Olet oikeilla jäljillä. Itse olen toisessa lajissa valmentaneena ja pelaajia Pohjola-CUP:iin valitseneena huomannut ikäluokkien eron. Välillä tulee ikäluokkia, joista vain ei niitä lahjakkuuksia löydy, taas joistakin ikäluokista niitä tulee monta. Kaikki ei mielestäni ole kuitenkaan sattumaa, on myös juniorivalmentajia tuolla nuoremmissa ikäryhmissä, joiden valmennettavista tulee myöhemmin hyvän tason pelureita useammin kuin monen muun valmentajan. Tuolla alemmissa junnuissa valmentajien ammattitaitoon pitäisi panostaa tosi paljon, siellä tehdyt virheet pilaavat monen juniorin mahdollisuuden kasvaa huippupeluriksi.
Kärppien tilanne kuitenkin määrätyllä tavalla huolestuttaa, A-junnujen menestymiselle joukkueena on aivan sama, tosin liigassa pitää pelata, sehän meinasi tänä vuonna olla jo uhattuna, ainakin karsintapeikko piinasi viimeiseen peliin saakka.
Itse mittaan juniorityön onnistumista ainoastaan sillä, että kuinka monesta pelaajasta kasvaa SM-Liigatason pelaaja. Puhun nyt lähinnä A-ja B-junioreista, niihin joukkueisiin valikoituneilla pelaajilla on lähes aina tähtäimessä menestys jääkiekkoilijana.
Tällä kaudella U20-joukkueessa oli MM-kisoissa Kärpistä Leinosen Tommi. Kauden aikana myös Atte Ohtamaa sai pelejä joukkueessa.
U18-joukkue, MM-kisat menossa, Kärpistä ainoana matkassa Joni Liljeblad. Joukkueessa kauden aikana Tomi Karhunen, Jaakko Jääskelä ja Ville Rajala.
U17... Ainoana kauden aikana Kärpistä mukana Petri Seppänen.
U16 joukkueessa tällä kaudella Kärpistä Risto Mattila, Matias Kähkönen ja Sami Suorsa.
Vielä yksi huomio, edellämainituista kymmenestä pelaajasta yksi on maalivahti, kolme hyökkääjää ja kuusi puolustajaa. Mielenkiintoinen suhde, sattumaako vai painotetaanko määrätyissä ikäluokissa liikaa puolustuspelaamista? Pakotetaanko hyökkääjät liian passiiviseen peliin joukkueen menestyksen eteen? Kuitenkin maajoukkuevalmentajat etsivät ensisijaisesti niitä kiekollisia, taitavia hyökkääjiä.
Toivottavasti Kärppien organisaatio käy tilanteen tarkasti läpi ja ryhtyy toimenpiteisiin jos epäkohtia löytyy, yksikään valmentapesti ei saa olla suojatyöpaikka, päätoimiset valmentajat ovat aina tulosvastuullisella pallilla.

 

[-Mercury-]

Joku nobody toimittaja Forum24-lehdessä rehvastelee keskustelleensa itse Reijo Ruotsalaisen kanssa.

Forum24:n päätoimittaja.

Reksan haastattelu viime viikolta (11.4.2007)

http://www.forum24.fi/admin/pdf/20070411/FO_20070411_28.pdf

 

[Glove]

Ajatellaanpa harrastajamäärää. Joskus 80/90 luvun taitteessa kun itsekin olin vielä juniori-iässä, niin Kärppien juniorikiekko eli kulta-aikaansa ainakin määrällisesti. Kaupunkisarjoissa pelasi aivan järkyttävä määrä joukkueita nykyiseen verrattuna. C-junnujen sarjassakin oli muistaakseni 8-10 joukkuetta. Nykyään on hyvä jos D-junnuihin saadaan joukkue tai kaksi. Pienemmissä oli sitten näitä Patelan Puumia ja Heinäpään Haukkoja vaikka kuinka. Oli massaa mistä kerätä junioreiden edustusjoukkueet. Toki nykyäänkin on nuoremmissa ikäluokissa yleensä sitten kaksi edustusjoukkuetta, mutta eihän se 40-50 pelaaja ole sama asia kuin 200 (tai enemmän) pelaajaa.

Toinen asia, mikä minua on pitkään (=aina) ihmetyttänyt, on Kärppien oman juniorivalmennuksen taso nuoremmissa ikäryhmissä. Miten siellä ei pystytä "tuottamaan" niin hyviä pelaajia, että niillä voitaisiin pelata SM-sarjaa C-junnuissa? Ainakin viime vuosina trendi on ollut se, että haalitaan pelaajia puolen Suomen alueelta ja aikanaan Kärppätielle luistelukoulussa lähteneet dumpataan mäkeen. Onko valmennus naapuriseuroissa todellakin niin paljon parempaa? Korjatkaa seuraavat väittämät jos olen väärässä. Tämän kauden C-SM joukkueessa oli pelkästään Laser HT:sta tulleita pelaajia lähes kaksi kentällistä. -89 ikäluokassa pelaajien vaihtuvuus muutaman vuoden aikana D-junnuista C-SM joukkueeseen oli lähes 90%. Pelaajaluetteloista löytyi muistaakseni neljä samaa nimeä. Toki tämmöistä tapahtuu muuallakin, mutta kyllä tuo silloinen C-89 on yksi räikeimmistä esimerkeistä.

Olisi vielä muutaman muukin asia, mutta jätetään toiseen kertaan. Työt kutsuvat.

 

[dodi]

Toinen asia, mikä minua on pitkään (=aina) ihmetyttänyt, on Kärppien oman juniorivalmennuksen taso nuoremmissa ikäryhmissä. Miten siellä ei pystytä "tuottamaan" niin hyviä pelaajia, että niillä voitaisiin pelata SM-sarjaa C-junnuissa? Ainakin viime vuosina trendi on ollut se, että haalitaan pelaajia puolen Suomen alueelta ja aikanaan Kärppätielle luistelukoulussa lähteneet dumpataan mäkeen.

Mielestäni nykyinen malli on lopulta kuitenkin se kaikkein järkevin. Oulunkin alueella paljon muita kuin Kärppien juniorijoukkueita ja näin on hyvä myös olla. Mielestäni C-junioreita nuoremmilla jääkiekon täytyy olla harrastus, jonka parissa on kivaa. En pidä ajatuksesta, että jo nuoremmissa ikäluokissa puskettaisiin hampaat irvessä tavoitteena ainoastaan kasvattaa Kärpille hyviä pelaajia. Tässä mielessä pidän Kärppien linjausta varsin onnistuneena. Nuoremissa ikäluokissa ei mennä hampaat irvessä, mutta valmennuksen taso pyritään kuitenkin pitämään korkealla.

C-juniori-ikäisenä homma muuttuu kuitenkin totisemmaksi ja myös Kärppien osalla toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi. Kärppiin haluaa moni Oulun seudun juniori ja myös muualta Pohjois-Suomesta. Tämä on käytännössä pakkoliike monille, jotta mahdollisuudet jääkiekkoilijan uraan säilyy. C-junnuissa Kärppiin tulee/kasataan alueen parhaat junnut. Tämä on varsin vakiintunut käytäntö ja kaikkien hyvin tiedossa. Ei Kärppien kannata alkaa perustamaan omia juniorijoukkueita ympäri Pohjois-Suomen, jotta voisi kasata joukkueen pelkästään "omista" kasvateista. Annetaan pienten seurojen hoitaa junioritoimintaa Pohjois-Suomessa ja tuetaan tätä toimintaa sitten Kärpät ry:n kautta.

Se miten juniorit kehittyvät alueittain ja ikäluokittain on puolestaan paljon mutkikkaampi ja sattumista johtuva ilmiö. Joskus tietylle alueelle syntyy "pesue", joka innostuu lätkästä ja pelaavat lähikentällä läpi talven. Taidot kasvavat niin suuren harjoittelun, mutta myös hyvien harjoituskavereiden ansiosta. Nuoremmissa ikäluokissa valmentaja voi kuitenkin antaa pelaajille vain suunnan. Pelaajan kehittymiseen sitten vaikuttaa paljon se, kuinka ahkerasti he omatoimisesti käyvät alueen pihapelejä pelaamassa ja näin kartuttavat sekä harjaannuttavat taitojana.

 

[Lisäalueen mies]

Nuoremmissa ikäluokissa valmentaja voi kuitenkin antaa pelaajille vain suunnan. Pelaajan kehittymiseen sitten vaikuttaa paljon se, kuinka ahkerasti he omatoimisesti käyvät alueen pihapelejä pelaamassa ja näin kartuttavat sekä harjaannuttavat taitojana.

Tuosta olen täysin eri mieltä! Useissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on tultu samaan tulokseen siitä, että on ikäkausia, jolloin jonkin asian oppimiselle ihminen on herkimmillään. Esim. lajitaitojen oppimiselle herkin ikä on 10-12 vuotta, tämä pitäisi jokaisen valmentajan tietää. Siitä eteenpäin oppimisherkkyys vähenee ikävuosien kasvaessa. Kyllä valmentajalla jossain B- tai A-juniori vaiheessa on melko mahdoton työ alkaa opettamaan lajin perustaitoja jos ne on silloin aikaisemmin jääneet paitsioon.
"Pihapelien" merkitystä en kiistä, niitä nimittäin ei tahdo enää edes nähdä. On vain joukkueen treenit joihin vanhemmat kuskaa junnun autolla ja hakee pois ja sitten siirrytään seuraavaan kalenterissä olevaan asiaan. Niitä hyvän valmentajan opettamia asioita pitäisi treenata paljon vapaa-ajalla, "Pihapelit" on yksi hieno paikka niille, siellä niitä toistoja tulee luonnostaan pienpeleissä paljon.
Edelleen olen sitä mieltä, että juniorivalmentajat liian usein alkavat ajatella joukkueen menestystä ennen yksittäisten pelaajien kehitystä.Toisaalta, aika raadollista, myös valmentajat haluavat ylöspäin urallaan ja aika monessa seurassa valmentajat rankataan sen mukaan, miten joukkue ikäryhmässään on menestynyt. Tahtoo olla, että valmentajista päättävissä elimissä se kokonaisnäkemys ja ymmärrys pelaajien kehityksestä on huomattavasti vaatimattomalla tasolla kuin valmentajilla ja se ajaa valmentajat aika ikävään tilanteeseen omissa linjauksissaan. En väitä, että Kärpissä näin olisi asia, puhun vain yleisellä tasolla.

 

[upnorth24]

Mielenkiintoista keskustelua ja erittäin tärkeätä myös. Kärppien täytyy dynastiasta huolimatta kasvattaa näitä jussijokisia, jannepesosia ja juhisaaltosia, jotta tulevaisuus säilyy yhtä valoisana.

Täysin selvää on, että joka ikäluokka ei voi Oulun seudulla olla yhtä lahjakas. Tästä johtuen Kärppien täytyy kartoittaa enemmänkin ympäröiviä alueita kuten tähänkin asti. Omasta mielestäni Kärppien A-junioreihin löytyisi erittäin lahjakkaita lisäyksiä myös Lapin suunnalta. RoKin edustuksen rinkiin jo menneellä kaudella kuuluneet Joonas Alanne (-90) ja Niko Juujärvi (-90) ovat molemmat äärimmäisen lahjakkaita ja kehityskelpoisia tulevaisuuden nimiä. Näiden kahden takaa tulee vieläkin lahjakkaampi (tuleva Erkinjuntti;) Antti Iivari (-92), joka valittiin Pohjola leiriltä maajoukkue-ehdokkaisiin.

 

[Glove]

Nuoremissa ikäluokissa ei mennä hampaat irvessä, mutta valmennuksen taso pyritään kuitenkin pitämään korkealla.

En halua provota, mutta eikö C-, B- ja A-joukkueen kokoonpanot kerro aika paljon Kärppien juniorimyllyn tasosta erityisesti siellä alemmilla tasoilla? Jos Kärpät tekisivät G-D junnuissa oikeasti laadukasta ja korkeatasoista työtä, niin eihän sinne kukaan mahtuisi naapuriseuroista C-junnuissa.

Sekä dodi, että upnorth84 kirjoittivat ikäluokista, pesueista ja niiden lahjakkuudesta. Toivon mukaan jääkiekkoon hakeutuisi liikunnallisesti lahjakkaita pelaajia, mutta ikäluokan keskimääräinen lahjakkuus on keskimäärin sama. Ei kyse ole siitä missä asennossa kuu on ollut kun pelaajan isi ja äiti ovat olleet laittamassa pelaajaa alulle. Ei voida sanoa, että tämä ikäluokka on hyvä ja tuo on toinen on huono. Ikäluokat kun ovat keskimäärin yhtä hyviä. Kyllä kyse on hyvin pitkälle valmentamisesta. Hyvä valmentaja saa pelaajan innostumaan myös omatoimiseen treeniin ja pystyy viemään jokaista pelaajaa eteenpäin.

En tunne Kärppien nykyisiä junnuvalmentajia kovinkaan paljon, mutta kyllä nämä ns. kultaiset ikäryhmät ovat olleet pikkupojasta asti kokeneen valmentajan johtamina. Kärpät (ja monet muutkin seurat) ovat hukanneet hirvittäviä määriä valmentajien ammattitaitoa ihan siihen, että valmentajat ovat joko lopettaneet tai pitäneet välivuosia tai siirtyneet naapuriseuraan tai vaikkapa toiseen lajiin. Joskus jopa ihan naurettavien asioiden takia.

Upnorth24 kirjoitti Kärppien kartoitustoiminnan tehostamisesta, mutta olen aivan päinvastaista mieltä asiasta. Ensin pitäisi laittaa oma pesä kuntoon ja pelaajatuotanto siihen malliin, että pikkujunnuista kasvaa semmoisia pelaajia, jotka pystyvät kantamaan vastuuta vielä C-, B- ja A-junnuissa ja jopa liigassa. Kyllä ne pohjoisen huippulahjakkuudet hakeutuvat ihan oma-aloitteisesti Kärppiin viimeistään siinä vaiheessa kun Pohjolaleiriltä on päästy maajoukkuerinkiin.

En jaksa alkaa selaamaan nettiä selvittääkseni kaikkien kärppäläisten taustoja, mutta kuinka moni on mennyt koko myllyn läpi luistelukoulusta liigajoukkueeseen? Tai kuinka moni on tullut muualta?

 

[upnorth24]

Kyllä ne pohjoisen huippulahjakkuudet hakeutuvat ihan oma-aloitteisesti Kärppiin viimeistään siinä vaiheessa kun Pohjolaleiriltä on päästy maajoukkuerinkiin.

En jaksa alkaa selaamaan nettiä selvittääkseni kaikkien kärppäläisten taustoja, mutta kuinka moni on mennyt koko myllyn läpi luistelukoulusta liigajoukkueeseen? Tai kuinka moni on tullut muualta?

En ottanut tätä provona millään tavalla. Päinvastoin keskustelua pitää käydä näin tärkeästä aiheesta. Fakta kuitenkin on, että Kärpät on saanut kaksi todellista jalokiveä juuri tämän kartoitustoiminnan seurauksena (Jussi Jokinen ja Janne Pesonen). Tässä siis vain kaksi kuuminta esimerkkiä. Oikeastaan kolmaskin timantti oli jo tarjolla, mutta Erkinjuntin hionta jäi kesken ja mies kehitti itsensä toista kautta liigaan asti. Tästä syystä tätä kartoitustoimintaa ei kannata väheksyä eikä missään nimessä lopettaa, koska nykyisin ei ole mitenkään itsestään selvää, että pohjoisen junnulupaukset valitsevat automaattisesti suunnakseen Oulun.

Kaikki lähtee oman pesän kuntoon saattamisesta, mutta vaikka Glove mitä väittää, niin totuus on, että toisista ikäluokista kehittyy parempia. Ei samantasoisia pelaajia (yksilöitä) tule samojen valmentajien joukkueista, vaikka metodit ja tekniikat olisivat samat vuodesta toiseen ihan pikkujunnuista lähtien. Välillä tulee parempia, välillä huonompia. Jos Kärpät tosiaan yrittää olla se puolen Suomen joukkue, niin lähialueiden kasvattajaseurojen lahjakkuuksia tulee tarkkailla ja niillä voi vahvistaa etenkin A- ja B-junioreita.

Ei anneta kehityksen taantua tälläkään saralla, koska kehityksen pysähtyminen on yhtä kuin menestyksen loppu.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Ei anneta kehityksen taantua tälläkään saralla, koska kehityksen pysähtyminen on yhtä kuin menestyksen loppu.

Toivottavasti täällä käyty keskustelu kantautuu oikeisiin korviin saakka.

Paljonko Kärppien junnuvalmennuksesta on viime vuosina lähtenyt Laserin tai Ahmojen leiriin? Muistan muutamia tapauksia noista, jotka lähtivät pois nimenomaan erimielisyyksien tai näkemyserojen vuoksi. Seassa ei todellakaan ole mitään mitä tahansa junnuvalmentajia (nyt ei mitata menestystä muuten kuin valmentajiensa pelaajien saavutusten kautta), joita ei parane mennä nyt nimeämään sen kummemmin.

Ei kait tuossa ole nähtävissä jotain ennusmerkkejä? Vuosiluokka toisensa jälkeen, on Kärppien tuotanto on tasapaksumpaa ja tasapaksumpaa. Sitten C-/B-ikäisinä viimeistään pitää kaivaa ne viereisten seurojen onnistuneen valmennustyön helmet?

Oliko päätoimisen A-junnujen valmentajan formaatti sittenkin väärä (tällä hetkellä se on vain työharjoittelupaikka entisille edustusjoukkueen pelaajille...)? A-ikäisenä pitäisi saada rohkaistua pojista miehiä, eikä missään nimessä koettaa mestaruuksia joukkueena tavoitella.

Suomessa on liikaa puukäsiä jotka luistelevat kovaa. Kärpissä on liikaa pienikokoisia neppailijoita.

Hauska alahan tämä junnujen kanssa touhuaminen on, ei siinä mitään. Mutta yllättävän suurta tuhoa suomalaiselle kiekolle voi saada huomaamattaan aikaan...

 

[Moderaattorit]

Näin hyvä keskustelunavaus ja -aihe ansaitsee mielestämme ihan oman ketjun, jonka takia olemme nämä viestit siirtäneet omaksi ketjukseen tuosta A-junioriketjusta. Toivomme että keskustelu jatkuu yhtä vilkkaana ja asiallisena tässä uudessa ketjussa.

Moderaattorit

 

[dodi]

Tuosta olen täysin eri mieltä! Useissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on tultu samaan tulokseen siitä, että on ikäkausia, jolloin jonkin asian oppimiselle ihminen on herkimmillään. Esim. lajitaitojen oppimiselle herkin ikä on 10-12 vuotta, tämä pitäisi jokaisen valmentajan tietää.

Tästä olen aivan samaa mieltä. Valmentajan oikeaoppinen ohajaus ja valmennus ovat erityisen tärkeitä pelaajan kehittymisen kannalta nuoressa iässä, mutta ei edes hyvä valmennus takaa junioreiden kehittymistä, mikäli harjoittelu jää pelkästään joukkueen treeneihin. Kyllä huippupelaajaksi kehittyminen vaatii myös paljon vapaa-ajalla tapahtuvaa lajin harjoittamista ja siihen ei valmentaja juurikaan voi vaikuttaa. Tässä mielessä valmentaja voi näyttää vain suunnan.

Ensin pitäisi laittaa oma pesä kuntoon ja pelaajatuotanto siihen malliin, että pikkujunnuista kasvaa semmoisia pelaajia, jotka pystyvät kantamaan vastuuta vielä C-, B- ja A-junnuissa ja jopa liigassa.

Kyllä Kärppien omistakin juniorijoukkueista nousee jatkuvasti hyviä pelimiehiä. Tälläkin hetkellä vanhemmissa junnuissa pelaa todella lahjakaita Kärppien oman kiekkokoulun käyneitä pelureita sekä monia potentiaalia omaavia.

Seudun hyvä junioritoiminta täytyy mielestäni käyttää ehdottomasti hyväksi. Ei minua haittaa vaikka Kärppien kaikki C-juniorit tulisivat Kärppien ulkopuolelta. Kyllä minä pidän Kärppien edustusjoukkueessa pelaavia Jääliläisiä tai Kempeleläisiä ihan samalla tavalla Kärppien miehinä ja kasvatteina, kuin vaikkapa koko ikänsä Kärppien kiekkokoulussa olutta Viuhkolaa.

Juniorivalmennuksessa puolestaan on varmasti parannettavaa joukkueessa kuin joukkueessa. Kärppäsäätiö toivottovasti varoineen saa kehitystä aikaan niin Oulun Kärppien omassa junioritoiminnassa kuin koko Pohjois-Suomen junioritoiminnassa.

 

[Sarastro]

Kyllähän Kärppiin loppujen lopuksi on kaikkien seudun lahjakkaiden pelaajien tultava ainakin jossain vaiheessa. Eri asia missä vaiheessa se on järkevää. Olen kuullut, että Kärpissä järjestetään 10-vuotiaille try out- leirejä, joista valitaan 2 joukkuetta seuraavaksi vuodeksi. Ymmärtämäni perusteella joukkueeseen on tunkua hyvin paljon naapurikunnista. Kaikki haluavat omat kullannuppunsa Kärppiin. Mielestäni c-juniori-iässä voi olla järkevää siirtyä Kärppiin, muttei sitä ennen. Parempi olisi rakentaa laajasta harrastuspohjasta tasaisempia joukkueita tasapainottamaan Kärppiä. Uskoisin tämän olevan etu myös pelaajille. Ennemmin naapuriseuran ykköskentässä, kuin Kärppien nelosessa. Omina junioriaikoina jalkapallon puolella oli vahva OLS-OTP asetelma. Kävimme monesti keskenämme "verisiä" taisteluja. Jääkiekon puolella ei tällaisia taistelupareja seudulla ollut.

Ilokseni voin todeta, että mikäli jääkiekko houkuttelee lapsia puoleensa, tilanne varmaan tasoittuu. Oulun ympäristökunnissa on paljon lapsia. mm.Oulunsalossa, Kempeleessä, Haukiputaalla on alle kouluikäisiä yli 10% koko väestöstä. Toivottavasti kaikki eivät halua Kärppiin kovin nuorena.

 

[Black Adder]

Sekä dodi, että upnorth84 kirjoittivat ikäluokista, pesueista ja niiden lahjakkuudesta. Toivon mukaan jääkiekkoon hakeutuisi liikunnallisesti lahjakkaita pelaajia, mutta ikäluokan keskimääräinen lahjakkuus on keskimäärin sama. Ei kyse ole siitä missä asennossa kuu on ollut kun pelaajan isi ja äiti ovat olleet laittamassa pelaajaa alulle. Ei voida sanoa, että tämä ikäluokka on hyvä ja tuo on toinen on huono. Ikäluokat kun ovat keskimäärin yhtä hyviä. Kyllä kyse on hyvin pitkälle valmentamisesta. Hyvä valmentaja saa pelaajan innostumaan myös omatoimiseen treeniin ja pystyy viemään jokaista pelaajaa eteenpäin.

Tiettyjen ikäluokkien kehittymiseen on todellakin yksi syy pätevä valmennus. On näitä tapauksia sekä jääkiekon, että fudiksen puolelta, että sama valmentaja on treenannut tiettyä ikäluokkaa C-A, B-A ryhmät läpeensä ja osannut kasvattaa peaajista valmiita. Pappa Ruotsalainen ja ~1960 syntyneet ovat Oulun alueella kiekossa oma legendansa.

Mutta toinen tekijä mihin itse uskon hyvänä ikäluokan kehittäjänä on se, jos ko. ikäluokassa esim. Kärpissä on pari todella lahjakasta ja kovasti treenaavaa kaveria, joiden mukaan valmentaja asettaa riman koko valmennnettavalle porukalle, niin se haastaa muitakin harjoittelemaan ja kilpailemaan. Joukkueen sisälle tulee aina kilpailuasetelmia ja kunnianhimo jos mikä panee pelaajan kehittämään taitojaan ja fyysisiä kykyjään. Mitä ylempänä on rima - kaveri jonka tason aikoo ylittää - sitä kovemmin pelaaja panostaa. Tämä sekä karsii jyvät akanoista että kannustaa jäljelle jääneitä parempaan. Sama kuvio toistuu sitten myös joukkueiden välisten pelien kautta ja saa jatkumoa muissa seuroissa.

 

[Glove]

Paljonko Kärppien junnuvalmennuksesta on viime vuosina lähtenyt Laserin tai Ahmojen leiriin? Muistan muutamia tapauksia noista, jotka lähtivät pois nimenomaan erimielisyyksien tai näkemyserojen vuoksi. Seassa ei todellakaan ole mitään mitä tahansa junnuvalmentajia (nyt ei mitata menestystä muuten kuin valmentajiensa pelaajien saavutusten kautta), joita ei parane mennä nyt nimeämään sen kummemmin.

Jos katsotaan vaikka viimeiset kymmenen vuotta niin paljon. Jos mitataan vaikkapa valmentajakokemusta vuosina niin varmasti luku on useita satoja vuosia. Voin vain kuvitella minkälaisen tietomäärän nämä valmentajat ovat mukanaan vieneet. Erimielisyyksiä ja näkemyseroja on varmasti ollut, mutta huippuvalmentajat tuntuvat olevan aika vaikeita persoonia.

Kärpistä (ja varmaan muualtakin) voisi poimia vaikkapa menestyneimmät ikäluokat ja katsoa kuka niitä on valmentanut. Uskon, että listalta löytyy aika paljon yhteisiä nimittäjiä. En muista tarkkaan ikäluokkia ja koutseja, mutta ihan viime ajoilta tulisi mieleen -89 ja -83. Muistaakseni sama koutsi molemmissa. Vanhemmista vaikkapa -67 ja -75 (meniköhän tuo oikein?) Kummankaan valmentajat eivät käsittääkseni ole enää mukana seuran toiminnassa.

 

[Syötä!]

Forum24:n päätoimittaja. Reksan haastattelu viime viikolta (11.4.2007) http://www.forum24.fi/admin/pdf/20070411/FO_20070411_28.pdf

Kiitos linkistä.

 

[Speller]

Eri asia missä vaiheessa se on järkevää. Olen kuullut, että Kärpissä järjestetään 10-vuotiaille try out- leirejä, joista valitaan 2 joukkuetta seuraavaksi vuodeksi. Ymmärtämäni perusteella joukkueeseen on tunkua hyvin paljon naapurikunnista. Kaikki haluavat omat kullannuppunsa Kärppiin.

Tässä pitää miettiä kenen vinkkelistä katsotaan "mikäli lahjakas ja motivoitunut kaveri vaihtaa seuraa".
Samoin pitää miettiä onko se keneltäkään pois mikäli näin käy.
Lisäksi vanhempien halu ei siirrä yhtään pelaaja mihinkään.

Uskoisin tämän olevan etu myös pelaajille. Ennemmin naapuriseuran ykköskentässä, kuin Kärppien nelosessa.

Nuori Suomi myytti tarkoittaa, että naapuriseuran ykköstä, kakkosta ja kolmosketjua ei ole. Kaikki maksaa, kaikki pelaa tasan yhtäpaljon. Oli lahjoja kaverilla tai ei. Samoin oli kaverin motivaatio mitä tahansa.

Naapuriseuroissa monesti 10 kaveria reenaa tosissan loput 10 kaveria joukkueesta on tullut hallille sen takia kun ei ole muutakaan tekemistä.

Ilokseni voin todeta, että mikäli jääkiekko houkuttelee lapsia puoleensa, tilanne varmaan tasoittuu. Oulun ympäristökunnissa on paljon lapsia. mm.Oulunsalossa, Kempeleessä, Haukiputaalla on alle kouluikäisiä yli 10% koko väestöstä. Toivottavasti kaikki eivät halua Kärppiin kovin nuorena.

Täysin suhteellinen käsitys, muuttaako mielipidettäsi yhtään se kun
kaikki kunnat jossain vaiheessa yhdistyvät Suur Ouluksi.

Tai perhe muuttaakin Kempeleestä Ouluun ja kaveri menee Kärppiin ?

 

[Tepa]

Mielestäni tässä keskustelussa on tuotu esille kaksi toisiensa kanssa ristiriidassa olevaa asiaa esille, yksilön kehitys ja joukkueen kehitys. Hyvä joukkue ei välttämättätarkoita hyviä yksilöitä. Hyvä esimerkki on mielestäni Kärppien vuoden takainen hopea joukkue A:sta. Joukkue voitti hopeaa, mutta keskusteluissa puhutaan, että siellä ei ole hyvää materiaalia miesten joukkueeseen.

Mikä on sitten Kärppien juniorivalmennuksen tavoite. Mielestäni sen pitää olla ensisijaisesti luoda hyvä juniorijoukkue. Tasokkaassa joukkueessa pelaajt automaattisesti kehittyy paremmin ja nopeammin kuin huonossa. Tästä on juuri loistavat esimerkit Kärppien mainitut ikäluokat. Tämä ilmiö on yleismaailmallinen ei ainostaan Kärppien ilmiö. Esimerkkinä Tapparalla oli legendaarinen -68 ikäluokka Teppo Nummisineen ja Janne Ojasineen. Modolla Ruotisssa puolestaan löytyy legendaariset -73 ikäluokka, vai mitä tuumaatte nimistä: Forsberg, Näslund, Salomonsson.

Olen tietyllä tapaa samaa mieltä Gloven kanssa, että ikäluokan keskinäinen lahjakkuus on sama. Siitä huolimatta siinä on suuri joukko valmentajan ja seuran ulottumattomissa olevia seikkoja, jotka vaikuttaa pelaajien toimintaan. Esimerkkinä on pelaajien asuinalueet. Jos samalle asuinalueelle osuu samaan aikaan paljon hyviä pelaajia, piha höntsyistä tulee automaattisesti tasokkaampia ja taidot kehittyy ihan eri tasolle. Sitten vielä ennemmän itse harrastuksen ulkopuoliusia asioita. Millainen on esimerkkinä koulu ilmapiiri. Pyöriikö muut kaverit jääkikekko kaukolon kupeessa vai mielummin ostarilla tupakalla ja huume hörhöjen ympäröiminä. Piparin metsästys ja biseen juonti vie melkoisen määrän lahjakkuuksia.

Aiemmissa kirjoituksissa tuotiin myös loistavasti esille, että kultakimpaleet tulee muualta. Tämä on tutkittu juttu. Moni superstara tulee ns. omia polkujaan. Esimerkkinä NHL:n superstaroista Gretzky on piskuisen Brentfordin poika ja Forsberg tulee Örnsköldsvikistä. Yhtälailla katselemalla Kärppä lähtöisiä NHL-pelaajia, Jussi Jokinen on Kalojoen Junkkari, Lasse Pirjetä on Haukiputaan Ahma, Janne Niinimaa Kiimingin Riento, Mikko Lehtonen Kiiminki? Moniko näistä miehistä on esimekkinä tuossa mainitussa kehtityksen kannalta tärkeässä 10-12 vuoden iässä pelannut ylivertaista vastustajaa (Kärppiä) vastaan ja miestiskellyt pienenssä päässään keinoja voittaa se? Sieltäkö ne nyt muihin Kärppiin verrattuna ylivertaiset ratkaisut tulee?

Sitten alkuun, mikä on juniorivalmennuksen tavoite? Tehdä hyvä joukkue vai yksilö? Mielestäni Kärppien systeemi on nyt kohtuullisen toimiva. Oulussa on elinvoimainen kiekkoyhteisö ja se käyttää hyväkseen koko Pohjois-Suomea. Joukkueseen on tullut hyviä ykslöitä kuten esimerkkinä Kalajoen lahja Jussi Jokine, Suomussalmen lahja Janne Pesonen ja viimeisenä, vaikka Iin lahja Juhamatti Aaltonen. Viimeiset vuodet kannua on nostellut pelaaja ensimmäisenä Ii kapitaanona pelaaja, jonka syntymä kaupungin kohdall on lukenut Oulu. Taisipa olla Patelan Puuma. Edelleen pojan nostanut pelaaja on tähtemme. Hänen kohdallaan lukee Euro HockeyNetin sivuilla seuraavaa:Best Player, All Star Team (-80 Training Camp in 1994). Mielestäni Mikko Alikoksi vakiinutti tällä kaudella paikkansa pelaavassa kokoonpanossa viimeistään playoffeissa. Hänen kohdaltaan pitäisi löytyä sama kommentti kuin Jari Viuhkolalta. Ikäluokkansa paras.

Tie juniorista huippupelaajaksi on pitkä. Se, että pelaaja ei tee läpimurtoa 23-ikävuoteen mennessä ei tarkoita, ettei hänestä voisi tulla huippupelaajaa. Mielestäni kehityymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on luoda hyvä ja kannustava ilmapiiri eteenpäin menemiseen. Tämän ilmapiirin Kärpät on pystynyt luomaan ja pitämään nykyisessä edustusjoukkuessaan. Juoniorit ei ole selvästi pystyneet samaan. En osaa sanoa mistä tämä on kiiinni. Pelaajat on yksilöitä. Uskon Kärppien miesten joukkueessa tietyn rungon pitävän yllä tätä ilmapiiriä ja eteenpäin menoa ja edelleen opettavan sitä nuoremmilleen. Miten saada sama ilmapiiri juniorijoukkueisiin? Mielestäni ei ole kysymys ainoastaan kokeneista valmentajista. Kysymys on myös innostuksesta. Innostunut valmentaja on innostava. Hyväksi valmentajaksi tullaan valmentamalla.

Tietyllä tavalla minustakin Kärppien tilanne näyttä huolesttuttavalta maajoukkueen kannalta. Toisaalta Kärpillä on maajoukkue mies joka ikäluokassa, joten yskilöt on maan kärjen tahdissa. Edellä puhuttiin myös Kärpppelaajan prototyypistä. Kastellessa Kärppien lahjakkaiata maajoukkuemiehiä niin Kärpillä on mielestäni tulossa pääasiassa Jaakola/Korpikari tyylisiä pakkeja kolme paria. Isoja, kohtuullisesti liikkuvia, hyviä kaksinkamppailijoita, "peruspakkeja". Reksat ja Pitkäset loistaa poissaoloaan.

Minusta Kärppien tilanteessa on toisaalta paljon hyvääkin. Edellä valiteltiin pelaajien pienuutta ja samantyyppisyyttä. Katsomalla kolmea viimeistä selvästi edustukseen noussutta hyökkäjää, Aaltosta, Paakkolanvaaraa ja Alikoskia. Minusta nämä kaikki ovat "tyypiltään" täysin erilaisia. Kaikki ovat toki taiturimaisia pelaajia, mutta eritavalla. Edellen pakiston Korpikari ja Ylönen on täysin erityylisiä.

Toinen postiivinen asia maalivahtien kehitys. Mielestäni aletaan olla lähellä unelmaa omasta pojasta tolppien välissä. Koivisto ja Myllykoski oli jo Mestiksen parhaimmistoa. Toinen heistä aloitti jo liigataipaleen. Nuoret maajoukkue maalivahdit on lupauksia herättäviä.

Edellä valiteltiin myös materiaalia edutukseen. Itse näen suurimpana kynnyksenä Suomen kovimman joukkueen. A-junnuista ei noin vain hypätä Mestari joukkueen kokoonpanooon. Toisaalta moni kannataja on mielestäni melkoisen kärsimätön. Aaltonen, Paakkolanvaara ja Alikoski on kaikki menneet askel askeleelta eteenpäin. Samalla huomiotta on jääneet paljolti Hokin miehet ja saavutukset. Moni unohtaa tässä vaiheessa, että moni Kärppäkasvatti oli voittamassa Mestis Mestaruutta. Janne Pesosen hyppäsi kummasti Kärppäratkaisijaksi aikoinaan Hokin kakkosesta. Tärkeintä on pelaaminen hyvällä tasolla. Sitä moni Kärppämies teki Hokissa mielestäni erinomaisessa valmennuksessa.

 

[Syötä!]

Mielestäni tässä keskustelussa on tuotu esille kaksi toisiensa kanssa ristiriidassa olevaa asiaa esille, yksilön kehitys ja joukkueen kehitys. Hyvä joukkue ei välttämättätarkoita hyviä yksilöitä.

Miten niin yksilön kehitys ja joukkueen kehitys ovat ristiriidassa? Minusta ne on täysin sopusoinnussa. Marssijärjestys on vaan eri: ensin tulee pelaajan kehitys ja sitten vasta joukkueen kehitys.

Hyvä esimerkki on mielestäni Kärppien vuoden takainen hopea joukkue A:sta. Joukkue voitti hopeaa, mutta keskusteluissa puhutaan, että siellä ei ole hyvää materiaalia miesten joukkueeseen.

Sattuma, tuuri, vahinko? Se voi kantaa joskus yllättävän pitkälle, kuten esim. Ässät viime kaudella ja valkovenäläisen nobody-hiihtäjän hopea Sapporon MM-kisoista.

Päävalmentaja Jari Laukkanen sanoi itse kauden päätyttyä, että suurin ero viime kaudella ja toissa kaudella oli maalivahtiosastolla. Siellä oli ilmeisesti joukkueen paras pelaaja, sillä Petri Koivisto pelasi A:lle monta voittoa ja auttoi heitä finaaliin saakka. Tosin tässäkään tapauksessa Laukkanen ei ota syitä omille niskoilleen...

Mikä on sitten Kärppien juniorivalmennuksen tavoite. Mielestäni sen pitää olla ensisijaisesti luoda hyvä juniorijoukkue.

Täyttä puutaheinää! Lue Tepa ajatuksella tästä kuinka idioottimaiselta kommenttisi vaikuttaa: "juniorivalmennuksen tavoite on luoda hyvä juniorijoukkue". Paskat, juniorivalmennuksen tavoite on kasvattaa hyviä ihmisiä ja hyviä pelaajia usein eri keinoin. Hyvistä ihmisistä ja hyvistä pelaajista hyötyy koko joukkue.

Hiukan ohi otsikon piikkinä Tepalle:

Mielestäni Mikko Alikoksi vakiinutti tällä kaudella paikkansa pelaavassa kokoonpanossa viimeistään playoffeissa.

Onko Tepalla vaihtunut suosikkipelaaja kauden 2007 mestarijoukkueessa? Talvella taisit liputtaa Jyri Junnilan puolesta ja paljon. Alikoski oli mestarijoukkueen nelosketjun hyökkääjä ja Junnila vasta 15. hyökkääjä ja nykyisin Kalpan mies. Kuka taisi liputtaa ennemminkin Alikosken puolesta? Finaaleissa ketju Aarnio-Paakkolanvaara-Alikoski oli loistava: riittävästi taitoa, kovia taklauksia ja hurjaa liikettä ja työntekoa.

Edellä valiteltiin myös materiaalia edutukseen. Itse näen suurimpana kynnyksenä Suomen kovimman joukkueen. A-junnuista ei noin vain hypätä Mestari joukkueen kokoonpanooon.

Tämä pitää Tepalla paikkansa. Ei ole juniorin helppoa murtautua Suomen parhaimpaan joukkueeseen. Täytyy olla todella lahjakas, jotta voisi murtautua kivikovaan joukkueeseen.

Tätä Tepa tarkoitin talvella, kun sanoin, että esimerkin oloisesti Topi Jaakola ja Oskari Korpikari, ja miksei myös kokeneemmat peruspuolustajat Loponen ja Mikkola, ovat Tommi Leinosen kehityksen esteenä. Erittäin vaikea yhtälö, mutta Kärppien täytyisi ratkaista tämä. Tämä on perimmäinen huolenaiheeni, kun olen "avannut" tälläisen keskusteluketjun. Miten Kärpät saisi nostettua, liigajoukkueen menestyksen kovinkaan paljon siitä kärsimättä, lupaavia omia junioreita edustuksen rinkiin?

 

[Syötä!]

Kärppien juniorijoukkueiden vastuuvalmentajat ensi kaudella:

A juniorit: Jari Laukkanen
B-1 juniorit: Petri Mattila
B-2 juniorit: Marko Paananen
C-1 juniorit: Lauri Mikkola
C-2 juniorit: Antti Sundström
D-1 juniorit: Jarmo Tauriainen
D-2 juniorit: Jaakko Määttä
E-1 juniorit: Jari Karppinen
E-2 juniorit: Harri Aho

Paljon entisiä pelaajia (suojatyöpaikoissa). Ei näy valmentajina kokeneita konkareita, jotka ovat ennenkin tehneet "tempun" (=kasvattaneen huippupelaajan, huippuikäluokan tms.).

Jari Laukkasen sopimusta on jäljella vielä kaksi kautta (3 kauden jatkosopimus kirjoitettu helmikuussa 2006). Lehtitietojan mukaan A:n kakkosvalmentaja on Sakari Palsola.

 

[RaLu]

Kärppien juniorijoukkueiden vastuuvalmentajat ensi kaudella:
...
C-1 juniorit: Lauri Mikkola

Onko kyseessä Ilkka Mikkolan pikkuveli, joka kävi Raumallakin A-junioreissa yhden kauden pelaamassa? Muistelisin, että olisi valmennushommiin siirtynyt pelaajauran päättymisen jälkeen.

 

[puhuri]

Onko kyseessä Ilkka Mikkolan pikkuveli, joka kävi Raumallakin A-junioreissa yhden kauden pelaamassa? Muistelisin, että olisi valmennushommiin siirtynyt pelaajauran päättymisen jälkeen.

Sama mies. Lisäksi kakkosina/kolmosina on paljon paikallisia suuruuksia ;)

 

[Glove]

Aika outoja nimiä nuo on valmentajana, ainakin minulle. A-junnu ketjussa kerroinkin erään kauden valmentajat C:stä ylöspäin. En tiedä minkälainen status herroilla silloin oli, mutta jokainen on erittäin intohimoinen kiekkomies. Mennään siis parikymmentä vuotta ajassa taaksepäin, jolloin valmennusvastuussa olivat Ring (C-jun), Jortikka (B), Aravirta (A) ja Matikainen (Liiga). Toivottavasti nykyisiltä valmentajilta löytyy yhtäpaljon potentiaalia kuin 80-luvun kavereilla ja näemme heidät jatkossa maajoukkueessa.

 

[Linja]

A juniorit: Jari Laukkanen


Jari Laukkasen sopimusta on jäljella vielä kaksi kautta (3 kauden jatkosopimus kirjoitettu helmikuussa 2006). Lehtitietojan mukaan A:n kakkosvalmentaja on Sakari Palsola.

Toivottavasti Palsola saa jotain aikaiseksi siellä A:ssa, mutta kyllähän Laukkanen siellä jo viimekaudella näytti kynsiänsä. Aivan järkyttävän näköistä pelia mitä sitä muutaman pelin ehti nähdä. Kyllä siinä valinnassa on lyöty kirves niin lujaa kiveen että...

Myös hienoinpana asiana on se, että Laukkanen on kieltänyt pelaajilta intin käynnin. Siis jos olet intissä et pelaa meillä. Hienoa mainosta myös kärpille :) joilla on aina toiminut yhteistyö kajaanin ja oulun varuskuntien kanssa hyvin.

 

[Syötä!]

Onko D:n valmentaja Jarmo Tauriainen sama mies, joka voitti hyökkääjänä Kärppien ensimmäisen liigamestaruuden v. 1981?