Ei olisi Marjamäen Kärpät ilman noita lukuisia ristipistoja, mitä viljellään aina paikan tullen. Pääosin ihan hyvää ja ennen kaikkea järkevää peliähän tuo oli. Kaksivaiheisuus ja toisteisuus pelissä on jo nyt suurempaa luokkaa, mitä se oli ikinä mm. Mikkolan kanssa. Kärpät oli myös todella vahva lukuisissa taka- ja sivupaineissa, mitä erän aikana tapahtui. Etäisyydet olivat hyvät ja Kärpät pääsi iskemään Luleåhån siis luonnollisella tavalla kiinni, kun energiaa riitti noissa tilanteissa ja niihin ehdittiin hyvin ja nopeasti, kun Luleå kiekon sai.
Ei ollut Emanuelsson parhaimmillaan, mutta aika heikko on myös ollut Turunenkin. Todella näkymätön, tahmea ja heiveröinen vääntötilanteissa. Noh, toki kunhan tuosta pääsee paremmin tuntumaan kiinni, niin eiköhän pian taas nähdä sitä liukasta ja vahvaa vääntäjä Turusta, joka on ylikylän ukko tähän Liigaan. Mutta toistaiseksi ollut tahmeaa Turusella ja jos vertaa, niin omasta mielestäni ainakin Emanuelssonin työmäärä on ollut ihan hyvä ja ei voi häntä liiemmin, yksin syyttää, siitä, että ketjun peli sakkaa.
Rundblad myös aika flegmaattisen ja verkkaisen näköinen. En tiedä meneekö kylmänviileän rauhallisuuden piikkiin, vai onko tuo se miten mies pelaa, vai onko parempaa luvassa...?