Kärpät-HIFK 11.10

[JHag]

Viestin lähetti Gellner
Voi olla että muistan väärin, mutta eikös nykyään sääntöihin ole kirjattu, että maalivahti on "koskematon". Eli maalivahdin taklaamisesta pitäisi seurata aina jäähy.

Minunkin mielestäni näin. Jopa maalivahdin blokkaamisesta saa jäähyn. Siis lievemmästäkin kontaktista, jos siinä on tuomarin mielestä ollut tahallisuutta. Normaaleista pelitilanteista ei tietenkään tule jäähyjä; esim. veskari pelaa maalin takana ja vastustajan karvaaja on niin lähellä, että pakki survoo tämän oman veskarin päälle. Sen sijaan kilvellä huitomisesta tulee, niinkuin pitääkin, jäähy.

Suurin syy veskarien koskemattomuuteen (taklauskieltoon) on heidän varusteissaan. Eivät könyä niin nopeasti ylös kuin kenttäpelaajat, eivätkä pysty vastaamaan taklauspeliin mitenkään. Ihan reilua.

 

[Scout]

eli en ollut aivan hakoteillä. tietysti kilvellä lyömisestä tulee seurata kakkonen siinömielessä oikein mutta ihmettelen miksi hifkiläinen ei saanut mitään. no ei sitä kannata enää miettii tänään kaatuu tepsi!

 

[Konalan Kettu]

Maalivahdin koskemattomuus

Viestin lähetti Pärde
Itse olen ainakin siinä ymmärryksessä, että maalialueen ulkopuolella maalivahti on kuin muutkin pelaajat ja kiekontavoitelutilanteessa taklattavissa kuten muutkin. Toki siinä varmaan ollaan aika tarkkoja, esim. joku ajo maalin takana kun kiekko on keskialueella jne. tuomitaan jäähyksi, mutta en näe mitään syytä miksei saisi taklata jos lähtee rännikiekkoa hakemaan.

Syy pelisäännöt 606 a:

"Maalivahtia EI saa taklata, jos hän on maalialueen ulkopuolella. Tilanteissa, joissa vastustaja tarpeettomasti koskettaa maalivahtia, pelaajaa rangaistaan estämisestä tai ryntäyksestä (pieni tai iso rangaistus)."

Säännot siis vähän kuin naisten lätkässä: tarvittaessa saa tuuppia, mutta ei taklata.

Käytännossä tulkinta näyttää menevän siten, että kiekotonta maalivahtia ei saa juurikaan koskea, mutta kun maalivahdilla on esim. rännissä kiekko voi sen mennä hakemaan. MV:n mailan voi hetkellisesti sitoa ja vartalokontakti voi syntyä jopa siinä määrin, että MV horjahtaa/kaatuu. Kontaktia ei saa lainkaan tehostaa vartalolla. Mitään varsinaista MV:n tönimistä horjuttamismielessä ei siis sallita, vaan pelaajan on pelattava pääsääntöisesti kiekkoa ja kontaktin synnyttävä tämän kiekontavoittelun seurauksena. Pelaajan on siis selkeästi pyrittävä pelamaan kiekkoa ja maalivahti poloisen oltava ikävästi tämän tavoitteen tiellä. Esimerkkinä vaikka tilanne, jossa maalivahti on pysäytyksen yhteydessä kiinni laidassa ja kiekko on maalivahdin ja laidan välissä. Tällöin karvaaja voi tunkea itsensä maalivahdin ja laidan väliin kiekkoa pelaamaan, vaikka siitä aiheutuisi maalivahtia horjuttava kontakti, kunhan ei tulee liian kovalla vauhdilla. Pelaaja ei kuitenkaan voi tilanteessa toimia niin, että ensin työntää maalivahdin pois tilanteesta ja sitten pelaa kiekkoa. Maalivahtia ei myöskään näkemäni perusteella sovi liiskata/kaataa/painaa laitaan vasten, vaan poloiselle on jätettävä tilaa mahdolliseen kaatumiseen.
Hieman vaikuttaa myös siltä, että maalivahdin oma toiminta vaikuttaa näihin estämistuomioihin. Mikäli MV menee turhan ahtaaseen paikkaan tai jää hautomaan kiekkoa maalin taakse eivät tuomarit ole kovinkaan suojelevia varsinkaan, jos MV selkeästi näkee vihulaisen tulevan eikä toimita kiekkoa pois.

Useat maalivahdit mielestäni muuten syylistyvät selvään teatraalisuuten tilanteissa, joissa hyökkääjä paasee maalintakana yllättämään heidät takaapäin: Pikku kontaktin jälkeen levitellään käsiä ja stepataan pitkin jäätä tai esitetään kuuluisa Tuonelan Joutsen polvien taitolla.

PS. En ole kiekkotuomari, mutta kuitenkin kokenut erotuomari/kiekon ystävä ja siksi oletaan omaavani jonkinlaisen näkemyksen siitä, millaista linjaa peleissä noudatetaan.

EDIT: viestin oleellinen tietosisältö muutettu.