Turnaus on siis avattu Itävalta-Slovakia-turneella, ja vaikka oma reissu olikin mainio, jättävät joukkueen tuliaiset toivomisen varaa.
Wienissä Capitalsia vastaan peli oli monotonisempi kuin Bratislavassa, jossa peli aaltoili puolelta toiselle. Kärpät oli selvästi fyysisesti vahvempi ja taitavampi joukkue, mutta Capitals jaksoi luistella ja taistella. Capseilla oli lukuisten ylivoimien myötä pelin aikana selvästi enemmän hyviä maalipaikkoja, mutta kädetön viimeistely ja Hostikan hyvyys piti Kärpät mukana. Jäähyily koituikin kohtaloksi, sillä täysin viisikoin Caps ei pärjännyt Kärppien alueella.
Erityisesti tsekit olivat laiskalla tuulella, ja tavallaan olikin aika hölmöä, että he sitten ne ainoat maalit kuitenkin pistivät sisään. Huml kävi jo pelin alussa aika kuumana, myöhemmin nähtiin sitten sooloiluja alimpana pelaajana ja sekopäistä hyökkäämistä alivoimalla.
Lehdon 2+2+2 tuli kevyestä maalinedustönäisystä, joka lähetti Capsin Rotterin (yksi joukkueen ns. tähti) lentoon päin laitaa, ja tästä seuranneesta kähinästä. Samaan syssyyn tuli vielä ylimääräinen kakkonen, ilmeisesti liiasta mussuttamisesta. Jokseenkin raju ratkaisu antaa 5-3 valittamisesta. Siitä sen sijaan voitaisiin ottaa Suomessakin mallia, että 5-3:sten aikana koko halli nousi seisomaan.
Bratislavan peliä monet taisivat nähdäkin, joten jääköön siltä osin analyysit. Vastus oli kovempi, mutta Kärpätkin oli vähän paremmalla asenteella liikenteessä, ja tsekit antoivat Junttilankin pelata. Alussa huvitti, kun Slovanin pojat ratkaisivat kiekkojen kerääjän kivi-paperi-sakset-tyylillä.
Yleisesti hyökkäyspäässä Haataja vakuutti ehkä eniten terävällä pelillään. Vondrka on hyvä lisä joukkueeseen, kunhan (näin uskon) harjoituskauden jälkeen myös puolustusvelvoitteet hänelle kirkastuvat. Saarenheimo sijoittui hyvin, mutta viimeisteli huonosti. Toivoa paremmasta kaudesta siis on. Pienemmän profiilin kalusto oli tuttuun tapaan hyvällä asenteella jäällä, mutta vailla tehoja. Bratislavassa polvivaivaisen Koskenkorvan korvannut Lamberg ei tainnut saada juurikaan peliaikaa, ei jäänyt erityisesti mieleen.
Puolustuksesta annetaan puhtaat paperit kaikille. Pakko kai kuitenkin todeta, että Mikkola oli varsinkin Caps-pelissä suurissa vaikeuksissa luisteluvoimaisten hyökkääjien kanssa. Lehdolta ja Niemelältä hyvää peliä, mutta hieman skarppiutta nämä nuoret tarvitsisivat lisää, ettei tulisi tarpeettomia jäähyjä (esim. tuo 2+2+2-kummajainen olisi voitu välttää, kun ei olisi antanut kaverille mahdollisuutta heittäytyä jään pintaan, kun tönäistään selkään).
Maalissa Hostikka pelasi Wienissä loistavasti. Jos otteet ovat jatkossakin tällaisia, ei ole hätää maalivahtisektorilla. Karhuselta taas totutun hermostunutta peliä - hieman epäilyttää, onko kaveri vielä valmis kakkosvastuuseen liigassa.