Samaa tahnaahan tuo taas kuin kaikki muutkin Tapparan vieraspelit tällä kaudella. Itse asiassa ne kotipelitkin ovat olleet pääosin melko keskinkertaista peliä, joten pikkusen ihmetyttää tämä liigan taso kun tuolla kärjessä näilläkin esityksillä vielä heilutaan.
En minä jaksa ymmärtää kuinka joku tästä pelistä sai viihdyttävän. Varmastihan se on jännittävää kun peli on noin tiukka koko ajan, ja ennen kaikkea jos niille pisteille on vielä kova tarve niin entistä jännittävämmältä tuntuu. Mutta hyvää hokiahan tuo ei ollut. Tapparan alkuminuutteja ja JYPin minuutteja n. 48-56 lukuunottamatta peli ei tarjonnut edes kunnollisia maalipaikkoja.
Oliko toisessa erässä molemmat joukkueet yhteenlaskettuna kenties kolme hyvää ja laadukasta laukausta maalia kohti?
Tappara on näköjään taas kovasti kahvannut ja käyttänyt mailaa, mutta ei se taas tänäänkään jäänyt yksin. Sarjajohtajan rikkeitä ei kuulemma vihelletä (mitä mieltä Lahdessa ollaan, vihelletäänkö) mutta turha sitä on marttyyriksi heittäytyä Jyväskylässäkään sen mailankäytön ja roikkumisen suhteen. Eikä ne Mikkosen ja kumppanien taklauksetkaan muuten oikeasti aina niin puhtaita ole, kädet kun pitäisi pitää alhaalla ja myös luistimet jäässä (koskee myös Christian Sjögreniä). Tosin melkein parempi niinkin kuin tuo Tapparan virkamiesmäinen tapa missä kukaan ei edes yritä taklata kuin silloin tällöin puolivahingossa. Koukkaaminen tosiaan sallittiin niin kauan kunhan kohde ei kaatunut eikä silloinkaan aina vihelletty. Sitten tuli kaksi ihmeellistä kiinnipitämisjäähyä ja ettei vaan muuten molemmista tullut maalikin? Toinen oli se, jossa Marttinen muka piti kiinni Sami Venäläistä kulmassa ja sai helpon jäähyn. En muista varmaksi tuliko Tapparan maali juuri sen jäähyn aikana. JYPin eka maali taas tuli ainakin tyhmän jäähyn aikana. Kova laitakahina jossa Jypiläisen maila kaivoi Saravon munia. Pekka tästä hermostuneena tarrasi mailasta kiinni ja paiskasi sen alaspäin pois jalkovälistään. Piti kiinni siitä mailasta varmaan puoli sekuntia mutta sattuipahan aukeamaan tuomarille juuri näköväylä ruuhkan takaa siihen kohtaan kun Pekka hellästi mailan sukuelimistään irrotti. Ja seuravaaksi aukesi jäähyboksi.
Voitto oli kyllä JYPille ansaittu. Alussa näytti että Tappara menee menojaan, mutta eihän se normaalivaihde pysynyt päällä kuin viisi minuuttia. Heikon ylivoimapelin jälkeen Tapparalta loppui taas liikkuminen kokonaan ja sitten vedeltiin käsijarru päällä roikkokiekkoja omalta alueelta keskialueelle ja biljardipompottelujen jälkeen sitten päätykiekkoja ei-kenenkään-oman haettavaksi. Haukotus.
JYP sai siihen loppuun sitten hyvän vauhdin päälle, jonka Poikolaisen maalikin kruunasi. Tällä kertaa minä en spekuloi oliko se maali vai ei, koska meidän paikoille se näytti nyt selvältä maalilta, vaikka kuulemma videota kelailleet Tapparat ovat näkevinään toisin. Minä en sano mitään kun ei ole nauhaa. ("Miksi se sitten pitää taas tuoda esiin ja kyseenalaistaa maali, jos sulla ei ole mielipidettä asiaan? Just tollasta turhaa ruikuttamista niin kun toi jäähyjuttukin!")
Tapparassa ei juuri onnistujia ollut. Mäkinen-Kuki -kaksikko oli pirtein ja Mako esitteli taas parit pikku kiss-kissitkin. Tehottomuus ja maalipaikkojen totaalinen puuttuminen vaivasi kuitenkin heitäkin. Jussi Tarvainenkin oli pirteämpi kuin monessa muussa tämän kauden matsissa, mutta oli yksi niistä pelaajista, jotka kärsivät eniten kun selkäreppuna roikkuminen sallittiin. Tapparan selvästi heikoin oli Miska Kangasniemi, joka ei ehtinyt edes selkärepuksi yhdellekään naapurille. Voittomaalikin meni sitten Miskan piikkiin, kun mies oli kuin Himoksen pujottelukeppi Poikolaisen tullessa eikä tajunnut edes sitten koukata tai kampata naapuria nurin. Olisi nyt edes oppinut siitä ensimmäisen erän tilanteesta, kun joku toinen jypi meni vauhdilla ohitse toiselta puolelta...
Mulle alkavat kyllä Tapparan vieraspelit riittää. Ilmeisesti me ei olla SM-liigan tulkinnan mukaan vieläkään hävitty kertaakaan, mutta on se vaan niin kauheata katsottavaa tuo Tapparan peli vieraskaukalossa, ja kun pitää vielä maksaa maltaita ja matkustella ympär maalimaa pelin nähdäkseen.
Kun edes yrittäisivät mutta kun ei. Mehän ollaan jo varmoja finalisteja ja luultavasti mestareitakin. Lehdessä luki niin.