Kyllähän joukkueen tekemisestä ja pelaajista paistaa niin paha tuska ja ahdistus, että yksittäiset voitot voi vapauttaa tekemistä ja vaikuttaa pelaamisen tasoon yllättävänkin paljon. Ja sen jälkeen mielestäni vasta nähdään mikä tuon joukkueen taso/tilanne oikeasti on.
Tämä. Jokaiseen peliin selvästi tullaan latautuneita sillä asenteella, että "tänään voitetaan ja annetaan kaikki mitä koneesta löytyy ja pelataan nöyrästi ja yksinkertaisesti sovitulla tavalla". Mielestäni sama trendi ollut jo loppiaisen jälkeen peleissä. Ei se asenteesta ja yrityksestä jää kiinni.
Mutta kun vastustaja saa (huom. ei välttämättä ansaitse) pari helppoa maalia jatkuvasti pelin alkuun, niin tuska vain kasvaa. Kärpät, KalPa- ja Ilves-peleissä kaikissa JYP tullut raikkaasti ja raivolla peliin, mutta vastustaja rokottaa ekasta paikasta tai saa helpon jäähyn (Ilves-peli) ja tietty onnistuu siitä alivoimasta (vaikka neljä muuta alivoimaa kestetään).
Jo avausmaali vapauttaisi positiivista energiaa ja rentouttaisi peliä. Lisäksi siellä on apinaa esim. Turkulaisen harteilla, hän ei enää edes ammu ylivoimalla, kun ei luota, että se kumminkaan menee (tai sitten Malinen ei tee Lassilan tasoista maskia).
Toinen ongelma on sitten pelitavallinen, kuten avjk tuossa edellä mainitsi: jos omista päästään (hinku on kova, koska hyökkääjät ovat jatkuvasti karkaamassa pystyyn) niin pakki dumppaa punaiselta päätyyn ja sitten möyritään kulmissa, ja se ei nykylinjan mukaisesti tuota edes jäähyjä. Ja tässä kulminoituu sentteripuutteet, harva noista osaa hakea sitä kiekkoa avaukseen.
Kolmanneksi tämä nopeasti pystyyn puskemisen yksinkertainen pelityyli aiheuttaa niitä keskialueen katkoja, joista on tullut vastustajalle ikävän tehokkaita vastahyökkäyksiä.
Ja sitten kun yritetään tulla kiekollisena paineen alta, niin vastustajan (ks. KalPa, Kärpät) painepeli ja korkea karvaus usein sotkee senkin. Ilves pelasi puolivaloilla helpon johtonsa jälkeen, joten JYPiä ei niinkään testattu tuossa.
Yhteenvetona: pelitavallinen ongelma, joka johtuu osittain rosterin vajavaisuudesta ja henkisestä jumista, joka aiheuttaa pelitavallista ongelmaa, joka johtaa tappioihin ja rosterin henkiseen jumiin, jonka korjaamiseksi tarvittaisiin rosteriin vahvistusta, jotta voitaisiin toteuttaa tehokkaampaa pelitapaa, jota voitaisiin toteuttaa jos pää ei olisi jumissa jne.
Ensi viikolla viimeinen hetki taistella tästä kaudesta. Lassila ja Pulkkinen tuomaan sekä onnistumiseen tarvittavaa henkistä pääomaa että huuhtomaan omat harmituksensa pois. Lassila korjaa rosteria merkittävästi, koska sitten saadaan ehkä kaksi toimivaa kenttää. Smith ja Siikanen ehjäksi ja junnuja vilttiin. Pakkipareja uusiksi, Pulkkinen mukaan Peltolan tilalle. Vahvistuksista lienee turha haaveilla, Malisen jatkolle sormet ristiin.
Sitten kotivoitto HIFK:stä tyylillä millä hyvänsä ja sillä energialla tuurivoitto Jukureista Veinin tai Leinosen godmoden avulla ja kaikki on taas mahdollista. Seuraavalla viikolla julkistetaan pari jatkosopparia ja/tai loppukauden vahvistus ja kenties apuvalmentajiston tuuletusta.
Mutta jos ensi viikollakin turpaansaanti jatkuu niin kauden voi paketoida, pelaajat lihoiksi ja sormet ristiin tulevia kausia varten, että on liigajoukkue, jota kannattaa ja seurata.
