Pelitapa sikseen, yksi olennainen osa JYPin menestyksen identiteettiä pelaajiston osaamisesta riippumatta oli alusta loppuun asti taisteleva ilme. Se oli ihan sama minkä divarista nostetun Sipiläisen, Jääskeläisen tai Mikkosen kentälle heitti, jokainen antoi aina kaikkensa. Ja jos (lähes aina _kun_) lopussa puolustettiin johtoa, vedon eteen heittäydyttiin vaikka kolme kertaa putkeen a la Mikko Kuukka tai Tuomas Vänttinen.
Nyky-JYPistä tuntuu puuttuvan sekä pelitapa (ihan sama mikä, kunhan se auttaisi lyhentämään välitysaikoja ennakoinnin ja reagoinnin välillä) sekä viimeiseen asti logolle pelaaminen.
Lainattu toisesta ketjusta. Tästä viestistä (tai siis sen lainatusta osasta...) olen enemmän kuin samaa mieltä. Nykyään tuntuu siltä, että aina kun jonkin joukkueen pelit eivät kulje, aletaan miettiä syitä pelitavasta; mikä on oikea ja mikä väärä, mikä toimii ja ei toimi kunkin joukkueen ja pelaajien kanssa ja niin edelleen. Jos - ainakin täällä JYP-osiossa - pikkuisenkin vihjaat taisteluilmeen ja/tai asenteen puutteesta, niin vastaus on usein sama:
ei nykypäivänä voi pelata mitenkään hullun lailla koohottamalla, tai jotain vastaavaa. Ja perään tietenkin lisätään jotain, että
ei siellä nyt kukaan tahallaan löysäile, kyllä nyt ammattilaisurheilija varmasti yrittää kaikkensa...
Erilaisia näkemyksiä pelitavoista ja niiden sekoituksista löytyy kyllä, mutta että asenteen puolesta olisi vain kaksi vaihtoehtoa, täysin ylilatautuneena koohottaminen, tai sitten haluton surffailu? Kyllä siihen väliin mahtuu aika monta eri vaihtoehtoa. Omasta mielestäni yksikään taktiikka tai pelitapa ei toimi, jos pelaajat eivät yritä edes suurin piirtein täysillä. Kyllä varmasti vaikkapa nyt Kärppien ja Tapparan viime vuosikymmenen joukkueissa taisteluilmeet olivat kohdillaan, vaikka mistään koohottamisesta ei ollut kummallakaan kyse.
Voisi ottaa pienen vertauksen autourheilun maailmaan: auton säädöt, moottorin tehot, rengasvalinnat yms. vaikuttavat varmasti kaikista eniten, mutta silloin kun kisataan niistä sekunnin kymmenyksistä ja sadasosista, niin voittajaksi varmasti selviytyy se kuljettaja, jolla on eniten sitä ns. tappamisen sivumakua hommassa mukana. Samalla tavalla alivoimapelissä isot linjat tulevat vastustajan yv-kuvioita etukäteen selvittämällä ja oman nelikon sovituilla toimintatavoilla, mutta jos laukauksen blokkaamisesta myöhästyy sen sadasosasekunninkin, niin kyllä se kiekko vaan maalia kohti lähtee. Jos alivoimalla jokainen menisi em. Kuukan ja Vänttisen tapaan kiekkojen eteen asenteella "
sinähän saatanan kyrpä et siitä pääse laukomaan", niin ei se ole yhdestäkään pelitavasta mitään pois.
Sama homma kaksinkamppailuissa. Niitähän tulee joka ikisessä jääkiekko-ottelussa sarjatasosta riippumatta, joten sen osa-alueen olisi ihan hyvä olla kunnossa. Vaikka olisi kuinka etukäteen mietitty kaikki tilanteet läpi, miten esim. irtokiekkojen kanssa toimitaan (mihin pakki jatkaa kiekon oman maalivahdin torjuttua kulmaan jne.), niin jos vastustajan nälkäisempi pelaaja ehtiikin siihen kiekkon ensin, tai saa sen karvattua pois, niin jälleen kerran ei pelitavasta ole apua.
Mitä Dufvan ja Ahon aikaan tulee, niin eiväthän esim. Sami Vatasen soolomaalit olleet mitään jalkakynää selkä suorana -osastoa, vaan taitojen lisäksi ihan jumalattomalla tsempillä painamista. Varmasti niissäkin vastustajan pelaajat koittivat hampaat irvessä huitoa Vadun käsivarret verille tai vähintäänkin ajaa tämän pystyyn, mutta Vadun tsemppi oli vielä sen kuuluisan piirun verran kovempi, joten verkko heilui. Lisäksi, vaikka Vatanen oli tuohon aikaan 18-20 -vuotias ja painoi hädin tuskin 80 kiloa, niin eipä siellä omissakaan niin mahdottomasti kolissut. Vaikka se vastustajan hyökkääjä olisi kuinka iso, vahva ja ilkeä, niin jos oikeasti painat rystyset ja ikenet valkoisina kaverin iholle ja nostat mailaa tai tuuppaiset kylkeen, niin todennäköisyys vastustajan tekemälle maalille pienenee aika merkittävästi.
Jos olisi kunnolla luppoaikaa, niin voisi keräillä JYPin viime vuosien maalikoosteista jonkin kokoelman vastustajan tekemiä ylivoimamaaleja, ja katsoa, kuinka monessa periaatteessa yritetään blokata vetoa, mutta epäonnistutaan. Saati sitten kooste kaksinkamppailuista...