Tällä hetkellä uidaan näin syvällä, koska:
- joukkue tulee valmistautumatta peleihin, kuten nyt Kajaanissakin. Tänään istuttiin kuusi minuuttia boksissa vain sen tähden, että ajatukset olivat muualla. Yhtä karmeaa laamailua ollaan nähty viimeeksi Kolekin lopunaikoina.
- avaintilanteissa ei henkinen puoli kestä, kuten Jukurit-matsin ensimmäinen erä ja JokiPo-pelin kolmannen alku.
- ns. pelikirjaa ei yksinkertaisesti ole tai sitten pelaajisto ei toteuta sitä. Materiaalin taakse ei voida piiloutua ja valmentaja on itse kasannut joukkueensa. KooKoo on toteuttanut viidessä ensimmäisessä matsissa kahden käden sormilla laskettavan määrän tilanteita, joissa saadaan edes kolme onnistunutta syöttöä peräkkäin. Tänään jopa omista pääseminen oli ongelmallista.
Vaihtuvuutta on joka jengissä, samoin kuin loukkaantumisia, joten niiden taakse on turha liikaa paeta.
Yhtä kaikki, kauden alun saldo on: viisi matsia, yksi varsinaisella peliajalla taisteltu (jos näit Vantaa-pelin lopun, niin tiedät) voitto ja Casino-arpa tänään. Asiallinen huomio on myös se, että miten pelit olisivat kääntyneet ilman Rämöä.
Helppo on toki paeta kauden alun, semi-uuden valmentajan, uusien pelaajien ja loukkaantumisten jne. taakse, mutta näitä samoja ongelmia on helvetti joka jengillä. Ihan yhtä lailla sietäisi myös päävalmentajan katsoa peiliin ja alkaa tekemään töitä palkkansa eteen.
Jos perjantaina on yli 2000 maksanutta katsojaa, niin yllätyn iloisesti.