Se, kun sanotaan naispuolista kumppania hallitukseksi: "Kyllä mä voisin lähteä, mutta katotaan mitä hallitus sanoo".
(Tää muuten saanut nykytilanteessa uuden, sinänsä ironisen, ulottuvuuden).
Se, kun kirjoitetaan sinänsä sinäänsä, (minkä nähnyt tälläkin palstalla viime aikoina kolmesti. Onko tää joku uusi enään?)
Se, kun joku kertoo somessa lähtevänsä johonkin/tekevänsä jotain, niin joku kommentoi siihen "ettei nyt vaan sattuis mitään". Voi luoja, voi pyhä saatanan perkeleen helvetti sentään.
Se, kun joku postaa ruokakuvan ja joku kommentoi siihen alle, että "hyvältä näyttää, mutta mitä noi rehut/ruohot/pupun ruoat tossa on?"
Se, kun kasvissyöjiltä kysytään, miks te haluatte ruokanne maistuvan tai näyttävän lihalta? (Ennen kaikkea saatanan tyhmä kysymys, johon löytyy itsestään selvä eikä lainkaan ristiriitainen vastaus, mutta myös junttimaista).
T: Lihansyöjä
Ai niin, yks vielä: silmää iskevät hymiöt omien ihan v*tun tyhmien juttujen perässä.