... Lisäksi nämä vanhemmat jotka mahdollistavat taloudellisesti näiden muualta tulleiden pelaamisen, tekevät kaiken työn (talkootyöt, toimitsijatehtävät, yms.) joukkueen sisällä.
Näiden "muukalaisten" vanhempien ei tarvitse vaivautua kyseisiin tehtäviin, edes rahallisesti. ...
Vastailen niiltä osin joita ainakin meidän joukkueessa asiassa menetellään ja näin ei ainakaan vähän nuoremmissa menetellä. Meillä kuitenkin on jo toistakymmentä ulkoa tullutta ja kyllä kaikki vanhemmat ovat osallistuneet kaikkeen talkootoimintaan kuten muutkin. Toki kaikki ovat vielä sateenvarjoseuroista.
... Jos käy niin, että jollekkin vanhemmalle ei esimerkisi sovi tituhommat omien töittensä vuoksi ja ei ole saanut vaihdettua/tuuraajaa, joutuu hän maksamaan joukkueen sisällä sovitun sakkomaksun. ...
Tässä kannattaisi olla nyt varovainen, sillä periaatteessa tämä ei ole pakollista. Mitään rahaosuutta ei voi korvata talkootyöllä ja toisaalta ketään ei voi pakottaa sakoilla talkootöihin. Tästä on muistaakseni ihan KO päätös taloyhtiöiden tasolla. Talkootyö on veronalaista työtä jos sillä kuitataan jotain maksuja jotka muut ovat maksaneet tai "joutuneet" maksamaan.
... Se että muualta on tulijoita, auttaa että heille luvataan aina peliaikaa määrätty määrä/rooli. Tämä taas tarkoittaa sitä että jos olet pitkään pelaillut Lukon junnuissa, putoat aina hierarkiassa alaspäin. ...
Ainakin meidän joukkueessa pelipaikka ylhäällä on tullut aina pelkkien näyttöjen perusteella. Toki jälleen kyse on ollut vielä alemmista junori-ikäluokista.
... Jos vielä spekuloidaan harrastajamäärillä niin ei se raumalla vuosien saatossa ole kovinkaan paljoa tippunut. Aloittelevia junioreita on ollu viimeiset parikymmentä vuotta noin 35-45 junnua, riippuen vuosittain syntyvyysasioista. Kun otetaan sateenvarjoseurojen junnut mukaan, lähestytään 200 pelurin määrää.
Se että Lukko pystyy tällähetkellä tuottamaan muutaman pelaajan liigaympyröihin/kausi näistä alkuperäisistä omista junnuista on mielestäni melko vähän. ...
Raumalla syntyy ymmärtääkseni nuin 200 lasta vuosittain. Näistä aika hyvin yli 50% pojista aloittaa Kettu-kiekkokoulun. Ja nuin 50% hujakoilla pojista lähtee F2-junnukauteen eli noin 35-55 kpl. Sitten alkaa käymään kato. Mitkä asiat katoon vaikuttavat ovatkin monasti monisyisiä. Oman kokemuksen mukaan isoja asioita ovat:
- Miten joukkueessa asiat hoidetaan toimihenkilöiden ja vanhempien osalta.
- Mitä paremmin toimihenkilöt toimivat yhteen,
- Toimihenkilöitä on riittävästi
- Toimihenkilöt sitoutuvat ja ovat läsnä
- Huolehditaan että lapsilla on mukavaa (tähän liittyy tsiljoona pientä yksityiskohtaa mm:)
- Ketään ei kiusata, ei edes leikillään
- Asetetaan rajat ja niitä valvotaan
- Opastetaan, neuvotaan ja autetaan
- jne jne Huolehditaan siis että harrastuspaikka on turvallinen (niin henkisesti kuin fyysisesti).
- Vanhemmat joko lähtevät toiminenkilötoimintaan mukaan tai sitten katsovat asiaa sivusta.
- Luotetaan että toimihenkilöt oikeasti osaavat hommansa.
- Jos ei luoteta niin sitten lähdetään mukaan tekemään asiaa.
- On niin helppo sivusta ohjastaa jos itse ei ole arjessa mukana.
- Seura tukee toimihenkilöitä kouluttaen, opastaen ja tukien kaikin mahdollisin tavoin.
- Ehkä enemmän ihmettelyn kautta. Jos ei ole liigaan selviytynyt 17-19v mennessä niin olet menetetty lupaus. Jotenkin tuntuu että kaikki jääkiekko-organisaatiot myös valmentautuu asiaan niin, että heitetään lapset kylmään veteen syvään päätyyn ja otetaan vaan ne jotka oppii uimaan. Toisin sanoen kasvat sitten isoksi nuorena, olet syntynyt alkuvuonna tai kehityt aikuismaisemmaksi aikaisemmin. Hesarissa oli muutama vuosi sitten iso artikkeli tutkimuksesta jossa oli vertailtu syntymäajankohdan vaikutusta harrastuksen jatkuvuuteen. Kaikkein hurjimmat luvut oli maastohiihdolla vaikutusta siihen, että mitä aikaisemmin olet vuoden aikana syntynyt, niin sitä todennäköisemmin jatkat ihan kilpaurheilun parissa myös vanhemmalla iällä. Pankaapa omalle kohdallenne jos toinen on 7v1kk ikäinen ja toinen 7v11kk. Prosentuaalinen ero iässä on ihan järkyttävä
- Oliskos nuin 11%. Paappa omalle kohalles jos toinen on 11% painavampi, pidempi ja henkisesti kehittyeempi. Ite kun oon 180 cm ja 100kg niin jos painissa tulis vastaan 198cm ja 110kg, niin ei paljoa naurattaisi. Ja kun ne erot saattaa olla vieläkin dramaattisemmat kentällä kun yhdistetään että yksi kasvaa nuorella iällä ja toinen myöhemmällä. Niin fyysiessä kuin henkisessä mielessä.
- Jos me Rauman kokoisella paikkakunnalla surutta heitetään 15-25% noista 35-50 pojasta pois vain sen takia että olet syntynyt loka-joulukuussa, niin aika hurjalta mielestäni tuntuu.
- Tietyllä tapaa tämäkin heijastelee sitä ajatusta että junnut kehittyy jonkun tietyn ikäisinä jollakin tavalla tai homma on förbi ja ei kannata enää yrittää. Jos em. esimerkillä (7v1kk ikäinen ja toinen 7v11kk) pitäisi antaa oikeanlaisia harjoitteita vaan sen perusteella että molemmat on 7v, niin eihän toikaan mene nyt putkeen. Kärjistetty esimerkki, mutta kuitenkin.
- Ei tähdättäisi siihen että pitää saada vain lapsitähtiä koska ollaan kasvattajaliiga. Ihan yhtä lailla ne jotka kehittyy myöhemmällä iällä on tärkeitä palasia liigassa pelaaville joukkueille. Ei vaan ne 17v patriklaineet jotka kumminkin karkaa nahilaan kun vaan pääsevät.
Nuo ovat mielestäni ne asiat joilla saadaan harrastajamassaa pidettyä mukana. Kohdissa yksi ja kaksi mielestäni on jo paljon kohtia millä saadaan hommaa seuran puolelta avitettua.
Kohtaan 3. taitaa nyt sarjamuutosten kautta tulla avitusta. Tai ainakin toivon näin, koska osuu omalle marraskuussa syntyneelle tenavalle kohdalleen. Toisin sanoen ei enää olekkaan ikävuosia A, B, C jne vaan on ikäluokittain jolloin useampi ikäluokka voi pelata samassa porukassa ja näin toisilla on mahdollisuus kehittyä hitaampaa. Toki seurankin pitäisi sitten pystyä tukemaan tätä toimintaa huolehtimalla että myös niillä hitaammin kehittyville annetaan mahdollisuus.
Muut kohdat ovatkin sitten mielestäni semmoisia joihin pitäisi vähän jopa ympäröivän yhteiskunnan ehken muuttua.
Sitten kun nuo kaikki viisi edellistä kohtaa on kunnossa ja harrastajamassaa on, niin sitten pitääkin pilkkoa se seuraava steppi pienempiin palasiin. Joka taas on huolehtia että massaa saadaan harjoitettua oikealla ja parhaalla mahdollisella tavalla, että sieltä sitten niitä helmiä nousisi. Myös yli 17v ikäisinäkin. Jäiköhän vielä listasta jotain.
Nuista muualta kuin sateenvarjoseuroista tai vanhempien töiden perässä tulleista en sitten taas osaa sanoa. Miten heillä menee tai miten heidät integroidaan joukkueeseen fiksusti. Ainakaan vielä. Esim. onko jotain erilaisuutta kustannuksissa tms.