Juniorin kasvatus maksaa 87 000 euroa – joko raha sanelee kuka pääsee pelaajaksi?

[Carlos]

Joku tuolla aiemmin nosti esille lämpenevät kelit ja heikon ulkojäätilanteen. Tämä trendihän todennäköisesti jatkuu myös, ja varmasti ulkotekojäillekin olisi lisääntyvässä määrin käyttöä. Eihän tällaisilla talvilla enää lajia (halleissa) harrastamattomat pääse jäille kuin muutamana viikkona vuodessa. Oulussakin tekojäälle kyllä riittää tulijoita.

Tässä olisi muuten yksi vinkki lisää jota Sveitsissä käytetään aika paljon. Täällä virallisesti jääkenttiä on jotain 160, joista ehkä n. puolet on oikeita jäähalleja, ehkä 20-30 tekojäätä taivasalla, mutta loput ovat katettuja tekojäitä. Eli tekojää jonka päälle on lyöty joku telttamainen / hökkelimainen sateensuoja, joka on normaalisti auki kahdesta päädystä/sivusta, ja kiinni kahdelta toiselta sivulta. Näissä paikoissa on kyhätty usein myöskin jonkunlainen pieni katsomo, että edes muutama sata ihmistä pääsee seuraamaan jääurheilua säältä suojaan. Sen lisäksi tietty pelaajat pääsevät pelaamaan lähes jäähallimaisissa olosuhteissa, jopa lämpimähkössä kevätsäässä jossa paikallinen aurinko on suorastaan kesäisen lämmin on vielä mahdollista pelata kiekkoa. Näissä olosuhteissa avonainen tekojää sulaisi jo alle.

Toisekseen mitä myöskin Sveitsissä harrastetaan paljon on urheilulajien yhdistäminen yhteen paikkaan kylässä kuin kylässä. Hyvin usein se jäähalli / puolijäähalli (jota voi kesällä käyttää myös muihin palloilulajeihin) on samassa rakennuksessa kuin uimahalli/maauimala, vieressä fudiskenttä, koriskenttä, minigolf-kenttä, juoksuratoja, jne. Tämä on yksi tapa säästää kustannuksia, kun kaikkia eri lajeja palvelee sama ympärivuotinen henkilökunta, yksi sähköliittymä, yksi vesiliittymä, samat pukuhuoneet, sama julkinen liikenne, jne. Tällä konseptilla moni vain muutaman tuhannen asukkaan kylä on saanut itselleen oikein mukavat urheilupuitteet.

Laitan liitteeksi kuvan muuten Zürichin lähellä sijaitsevasta Illnau-Effretikonin katetusta tekojääradasta. Tämä on jo vähän tyyliin tekojäiden mersu, mutta varmasti paljon halvempi kuin kunnon jäähalli, ja puitteet jääkiekolle ovat silti loistavat. Voisin kuvitella että Suomen ilmastossa tämmöisillä kyhäelmillä saataisiin lisättyä edullista jääkapasiteettia ja se olisi käytössä varmaan jostain syyskuusta huhtikuuhun. Kesäkauden voi sitten vetää samassa kaukalossa rullakiekkoa tjsp. Tai lätkäjengi niitä kuiva- ja tekniikkatreenejä.

 

[Nemesis63]

"If you can play, you can play" taitaa tosin liittyä siihen, että homotkin saisivat pelata. Näin muistelisin.

Ah tosiaan, muistin sloganin jotenkin väärin mutta asia mainoksissa kuitenkin oli tuo vähävaraisempien pelaaminen. :)

Mainos joka JWC-pelien aikana pyöri oli tämä: I Want In - Hockey Dad - YouTube

Linkki vie Youtuben mainokseen "I want in". Mainos sisältää yhteystietoja Kanadalaisesta jääkiekkoa tukevasta hyväntekeväisyysjärjestöstä.

Eli tekojää jonka päälle on lyöty joku telttamainen / hökkelimainen sateensuoja, joka on normaalisti auki kahdesta päädystä/sivusta, ja kiinni kahdelta toiselta sivulta.

Tämä tällainenhan olisi jo luksusta, kun sade eikä tuulikaan juuri haittaisi eikä luonnonvastuksista jäljelle jäisi muu kuin kylmä, sikäli kun sitä on. Olisi nyt kuitenkin sitä jäätä, joka on jo pelkästään näiden edelleen kohoavien lajikustannusten kanssa sidoksissa ja ihan harrastekiekollekin hyvästä.

 

[MunkADunk]

Laitan liitteeksi kuvan muuten Zürichin lähellä sijaitsevasta Illnau-Effretikonin katetusta tekojääradasta. Tämä on jo vähän tyyliin tekojäiden mersu, mutta varmasti paljon halvempi kuin kunnon jäähalli, ja puitteet jääkiekolle ovat silti loistavat.

Tuollaisia samankaltaisia "jäätelttoja" on suomessa kyllä jo nykyiselläänkin. Niitä jopa kutsutaan jäähalleiksi, ainut ero Zürichin lähellä sijaitsevaan on se, että jokainen seinä on teoriassa umpinainen mutta käytännössä siis pressukatto ja yksikerroksiset lautaseinät löytyy. Monessa tämmöisessä olen käynyt, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta ainakin pikkukaupungeista löytyy.

 

[HockeyMom]

Lopetin kulujen laskemisen jo aikoja sitten. Siltikään yhtäkään juniorijääkiekkoon laitettua euroa en kadu, vaikka se joinakin vuosina tarkoitti mm. omien vaateostosten vähentämistä ja muuta kitsastelua. Lainaa ei ole kuitenkaan tarvinnut ottaa- jotkut tekee kuulemma sitäkin.

 

[Nemesis63]

Vähävaraisten urheiluperheiden auttamiseksi suunnitellaan 10 miljoonan euron valtakunnallista avustusrahastoa | Yle Urheilu | yle.fi

Tällaisen uutisenkin bongasin YLE:n sivuilta.

Liikuntajärjestö Valossa on ideoitu Suomeen 10 miljoonan euron rahastoa, jonka kautta voidaan tukea vähävaraisten perheiden lasten urheilutoimintaa.

- Se olisi hyväntekeväisyyspohjainen rahasto, jossa olisi selkeästi 10 miljoonan euron pääoma, Valo ry:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Nelli Kuokka kertoo Yle Urheilulle.

Hänen mukaansa ideaa on tarjottu ajatuksena valtiolle ja yhteistyökumppaneille osana yhteiskuntavastuullista työtä.

Ihan hyvältä kuulostaa siinä mielessä, että ei syntyisi mitään hirveää viidakkoa erilaisia tukiyhdistyksiä, tätä asiaa varten. Toisaalta, 10 miljoonaa tuntuu aika pieneltä summalta, jos kaikkia lajeja ajatellaan.

Samoin isompien yhdistysten, varsinkin jos valtio on niissä jotenkin mukana, avustusten hakeminen muuttuu helposti malliksi Kela, jonka jälkeen suuri osa varoista meneekin yhdistyksen omien kulujen pyöritykseen.

 

[hcp27]

Mutta pitää myös muistaa että on kahdenlaisia pelaajia ja vanhempia mikä vaikuttaa tuohon kulutukseen todella paljon.
Itse kun löysin joskus E-junnuissa täydelliset kyynärsuojat itselleni, en luopunut niistä ennen kuin ne hajosi A-junnuissa. Rintapanssarina toimii edelleen se sama C:ssä ostettu ja housuina samana vuonna ostetut housut. Vanhempani kuuluivat myös samaan kategoriaan kuin minä, ostivat jos pyysin uudet mutta jos en pyytänyt ei ostettu mitään.

Sitten joukkueessa oli vielä C iässä yksi jätkä joka oli erinomainen pelaaja mutta kassi painoi varmaan 5kg enemmän kuin muilla. Isä oli löytänyt uudet hanskat niin oli pakko ostaa pojalle, jätkällä oli mukana aina kolmet hanskat ja välillä parit hartiasuojat ja polvisuojat kun isän mielestä vanhat ei ollut enää hyvät vaan oli ostanut asiantuntevalta myyjältä kalleimmat pojalleen jotta pojan olisi helpompi päästä NHL:lään.
Poika itse ei hirveästi välittänyt vaan myi niitä tai vanhojaan kopissa sitten eteenpäin tienaten nuuskarahoja.

Sitten on tapaus poika tahtoo. Ei se yksikään varmaan pelannut C:ssä meillä enää kuin max 5min peli ja B:ssä sama, isällä iso lompakko ja menestyvä firma jonka logo oli paidassa keskeisellä paikalla. Se vaikutti asiaan varmasti miksi oli seurassa mukana mutta poikahan selasi aina varusteluetteloa koulussa ja pelireissuilla kun oltiin ja ruksi sieltä ne kalleimmat, seuraavalla reissulla ne kalleimmat olikin sitten mukana jo. Tän jätkän pelikassin hinta oli varmaan sama kuin yhden ketjun jätkien pelivarusteet yhteensä.

Nykyään on onneksi Tampereella kivijalkana sekä netin kautta maanlaajuisesti Kiekkobussi, löytyy Tori.fi ja huuto.netit sekä Lahdessakin on kaiketi joku aika iso hokishoppi? Kierrätys on näiden kamojen kanssa todella hyvästä.

 

[Carlos]

Vähävaraisten urheiluperheiden auttamiseksi suunnitellaan 10 miljoonan euron valtakunnallista avustusrahastoa | Yle Urheilu | yle.fi

Tällaisen uutisenkin bongasin YLE:n sivuilta.

Ihan hyvältä kuulostaa siinä mielessä, että ei syntyisi mitään hirveää viidakkoa erilaisia tukiyhdistyksiä, tätä asiaa varten. Toisaalta, 10 miljoonaa tuntuu aika pieneltä summalta, jos kaikkia lajeja ajatellaan.

Ja taas ollaan askeleen lähempänä sosiaalivaltiota, eikä tämä pure itse ongelmaan pätkän vertaa, hoitaa vain pienen pientä murto-osaa sen ongelman seurauksista. Miten köyhä pitää olla että voi hakea täältä tukea? Esim. joku ihan normaali keskituloinen Virtasen perhe saattaa jättää kiekon väliin lapsiltaan siksi ettei ole kiinnostusta sijoittaa niin paljon perheen tuloista siihen. Nämä ihmiset eivät varmaan saa täältä tukea, eivätkä myöskään kehtaa hakea. Kiva mennä sinne täyttelemään kaavakkeita ja ruikuttamaan että "me ollaan tosi köyhiä". Lapsillekin tosi kivaa. "Joo, toi on niitä jotka saa sitä tukea, helppo sen on täällä sluibailla kun ei ite tartte edes maksaa mitään".

Ei muissakaan maissa ole mitään köyhäin-apurahastoja joilla yritetään päästää useampi lapsi jääkiekon pariin. Tai saattaa olla, mutta se ei ole mikään kokonaisvaltainen ratkaisu. Ei, tämän kustannus-ongelman korjaamisen pitää lähteä sieltä SEUROILTA. Vanhemmat eivät ole sitä varten että koko seuran kulut katetaan 100% vanhempien kukkaroista, vaikka se toki helpoin tie seuroille onkin. Ei. Seurat ottakoon itseään niskasta kiinni ja aktiivisesti etsimään muitakin tulonlähteitä kuin vanhemmat, virittelemään vaikka mitä (vaikka talkoo-) projekteja joilla lapsille saadaan enemmän edullista treeniaikaa. Tahdosta se on kiinni.

Milloin Suomesta on tullut tämmöinen uusavuttomien mekka, että missä vaan nähdään ongelma, niin heti vaan sinne tolkuttomasti rahaa, kyllä se ongelma sillä poistuu eikösjuu. Afrikassakin on kaikilla asiat hyvin kun vaan ummistetaan silmät ja heitetään sinne rahaa ihan v-tusti. Eiksjoo? Sama EU:ssa, siellä on ongelmia vähän jokaisella, -no heitetään sinne vaikka rahaa niin paljon että ne hiljenee. Uskomatonta.

 

[eagle]

Edelleen mielestäni seuroilla olisi enemmän vastuuta. Siis seurojen pitäisi paremmin tukea junioreitaan, eikä vain syytää rahaa johonkin uusiin vahvistuksiin kokoajan. Mietitään että yksi 200k euron pelaaja sivukuluineen on varmaan luokkaa 300k minimi mitä menee. Tuollaisella summalla pyörittäisi jo helposti useamman juniori-ikäluokan.

Samalla kun katkaistaan se suhde että vanhemmat maksavat isoja summia myös valmentajien ja seuran elämä helpottuu, muussa kuin taloudellisessa mielessä. Miksikö? Koska niin kauan kun vanhemmat maksavat poikiensa harrastuksen on vanhemmille myös käsitys että heillä on oikeus vaikuttaa valmennukseen, jne.

 

[Hiihtofani]

Ratkaisu on siirtyä hiihtourheiluun, vaikka ei sekään nyt ihan ilmaista ole, mutta kunhan sukset saat, eikun baanalle vaan harjoittelemaan.

 

[hcp27]

Edelleen mielestäni seuroilla olisi enemmän vastuuta. Siis seurojen pitäisi paremmin tukea junioreitaan, eikä vain syytää rahaa johonkin uusiin vahvistuksiin kokoajan. Mietitään että yksi 200k euron pelaaja sivukuluineen on varmaan luokkaa 300k minimi mitä menee. Tuollaisella summalla pyörittäisi jo helposti useamman juniori-ikäluokan.

Samalla kun katkaistaan se suhde että vanhemmat maksavat isoja summia myös valmentajien ja seuran elämä helpottuu, muussa kuin taloudellisessa mielessä. Miksikö? Koska niin kauan kun vanhemmat maksavat poikiensa harrastuksen on vanhemmille myös käsitys että heillä on oikeus vaikuttaa valmennukseen, jne.

Jäähallien ylläpito nyt ei vaan ole mitään hirveän halpaa ja laji on myöskin vaaralliseksi luokiteltu jonka takia vakuutusmaksutkaan ei ole ihan halvimmasta päästä. Tämä on sellainen yhtälö ettei tähän voi muuten kuin siten helpottaa tilannetta että rakentaisi oman hallin. Suosikkiseurasi tätä yrittikin, muistatko miten kävi?

 

[Pekkis]

Edelleen mielestäni seuroilla olisi enemmän vastuuta. Siis seurojen pitäisi paremmin tukea junioreitaan, eikä vain syytää rahaa johonkin uusiin vahvistuksiin kokoajan. Mietitään että yksi 200k euron pelaaja sivukuluineen on varmaan luokkaa 300k minimi mitä menee. Tuollaisella summalla pyörittäisi jo helposti useamman juniori-ikäluokan.

Samalla kun katkaistaan se suhde että vanhemmat maksavat isoja summia myös valmentajien ja seuran elämä helpottuu, muussa kuin taloudellisessa mielessä. Miksikö? Koska niin kauan kun vanhemmat maksavat poikiensa harrastuksen on vanhemmille myös käsitys että heillä on oikeus vaikuttaa valmennukseen, jne.

Täyttä asiaa taas kerran. Tämän oikein sijoitetun 300k ansiosta estettäisiin monen juniorin, jopa jonkun tulevan Liigapelaajan ennenaikainen lopettaminen.

Pelaajabudjetista vastaavaa ei todennäköisesti vois vähempään kiinnostaa paljonko harrastus vanhemmille maksaa. Täysin järjetöntä touhua, ihan yhtä järjetöntä kuin maajoukkueen valmentajakaksikon kahden viikon joka keväinen "istutaan jätkien kanssa alas ja jutellaan"- Ameriikan matka. Eikö puhelinnumerot ole tiedossa, vai onko liitolla oikeasti noin paljon löysää? Olen tätä jo useasti ihmetellyt ja veikkaan tukevasti jälkimmäistä.

 

[eagle]

Jäähallien ylläpito nyt ei vaan ole mitään hirveän halpaa ja laji on myöskin vaaralliseksi luokiteltu jonka takia vakuutusmaksutkaan ei ole ihan halvimmasta päästä. Tämä on sellainen yhtälö ettei tähän voi muuten kuin siten helpottaa tilannetta että rakentaisi oman hallin. Suosikkiseurasi tätä yrittikin, muistatko miten kävi?

En nyt oikein tiedä miksi otit tuon hinnan mukaan? Nythän jo kaupungit tukee seuroja sitä kautta, että hinnat ovat matalampia kuin oikeat kustannukset. Oma pointti oli se, että seurojen(vaikka sitten Tapparan) tulisi käyttää se yhden vahvistuksen palkka siihen että sillä pyöritettäisiin sitä junioriputkea. Nyt Tapparassa tosin vähän tuetaankin sitä aivan aloittavaa päätä, mutta sitten jossain D-junnuissahan maksut on jo sitä luokkaa että ei mikään yh-äiti sitä enää helposti maksakkaan.

Ruotsissa seurat sijoittavat rahaa junioriputkeen eivätkä elätä koko hommaa vanhempien lompakolla. Tämä on valinta ja oikea sellainen. Toki se siis maksaa seuralle, mutta samalla se antaa seuralle vapauden täysin tehdä oman näköisen putken eikä siellä sitten voi vanhemmat vetää sooloa sen takia että he ovat "maksavia asiakkaita".

Täyttä asiaa taas kerran. Tämän oikein sijoitetun 300k ansiosta estettäisiin monen juniorin, jopa jonkun tulevan Liigapelaajan ennenaikainen lopettaminen.

Pelaajabudjetista vastaavaa ei todennäköisesti vois vähempään kiinnostaa paljonko harrastus vanhemmille maksaa. Täysin järjetöntä touhua, ihan yhtä järjetöntä kuin maajoukkueen valmentajakaksikon kahden viikon joka keväinen "istutaan jätkien kanssa alas ja jutellaan"- Ameriikan matka. Eikö puhelinnumerot ole tiedossa, vai onko liitolla oikeasti noin paljon löysää? Olen tätä jo useasti ihmetellyt ja veikkaan tukevasti jälkimmäistä.

Suomessa vain totuttu liian pitkään että vanhemmat maksaa tai pyörittää lähes koko seuraa. Siinä vaiheessa kun edustus sitten alkoikin tienaamaan(ja juniorit sekä vanhemmat edelleen talkoilee seuran tapahtumissa) niin unohdettiin että sitä rahaa voisi sijoittaa sinne junioripuoleenkin, vaan ennemmin se vain sijoitetaan aikuisissa sitten.

Sama malli kuin esim. jääkiekkoliitto ja palloliitto saavat valtavat tuet valtiolta, mutta paljonko niistä näkyy kenttätasolla? Ei juuri mitään. Muissa maissa, esim. Ruotsissa tuetaan seuroja ja sitä kenttätason työtä. Suomessakin mielestäni tulisi urheilun tukea muuttaa niin että sitä kohdennettaisiin seuroihin ja niissäkin se korvamerkittäisiin niin että sen pitäisi vaikuttaa suoraan kentälle. Esim. valmennustukena, kenttäolosuhteiden kehitykseen ja junioreiden maksujen leikkaamiseen.

 

[Pekkis]

Suomessa vain totuttu liian pitkään että vanhemmat maksaa tai pyörittää lähes koko seuraa. Siinä vaiheessa kun edustus sitten alkoikin tienaamaan(ja juniorit sekä vanhemmat edelleen talkoilee seuran tapahtumissa) niin unohdettiin että sitä rahaa voisi sijoittaa sinne junioripuoleenkin, vaan ennemmin se vain sijoitetaan aikuisissa sitten.

Olen viettänyt koko ikäni urheilun parissa, ensin suorittavassa roolissa ja nyt sitten urheilevien lasten vanhemman roolissa. En nyt muista, että vuosikymmeniä sitten oltaisiin kotona juuri kustannuksista keskusteltu. Tukiko kunnat urheiluseuroja enemmän, vai oliko harrastaminen muuten vaan halvempaa. Täytyypä kysästä kotiväeltä.

Talkoissa tuli käytyä jo lapsena/ nuorena, eikä meno ole hyytynyt vanhemmallakaan iällä. Verottajan neronleimaus alkaa verottamaan kaiken maailman karamellien, sukkien ja rakettien myyntiä on toki "ilahduttavasti" tuonut arkeen omaakin aikaa...

Talkootyöstä muistuu yksi tapaus mieleen. Oltiin jälkikasvun kanssa juuri otettu uusi laji repertuaariin, ja ilmoittauduin toki eräisiin talkoisiin kun sinne pyydettiin. Vasta myöhemmin minulle selvisi, että näiden talkoiden koko tuotto käytettäisiin pienen porukan, porukan, jonka ansiosta koko seura lähes kuoli, harjoitusleiriksi naamioituun ulkomaan matkaan. Yksikään näistä junioreista ei enää urheile, ja yhtä vähän näiden vanhemmat ovat seuran toiminnassa mukana. Ihmettelinkin niiden talkoiden aikana, kun moni sinne mielestäni kuuluva vanhempi loisti poissaolollaan. Mitä enemmän kyseisiä talkoita muistelen, sitä enemmän kyseisiä kusipäitä halveksin.

 

[hcp27]

En nyt oikein tiedä miksi otit tuon hinnan mukaan? Nythän jo kaupungit tukee seuroja sitä kautta, että hinnat ovat matalampia kuin oikeat kustannukset. Oma pointti oli se, että seurojen(vaikka sitten Tapparan) tulisi käyttää se yhden vahvistuksen palkka siihen että sillä pyöritettäisiin sitä junioriputkea. Nyt Tapparassa tosin vähän tuetaankin sitä aivan aloittavaa päätä, mutta sitten jossain D-junnuissahan maksut on jo sitä luokkaa että ei mikään yh-äiti sitä enää helposti maksakkaan.

Joo kaupunki tukee Tapparan ja Ilveksen edustusta. Entäs Nokian Pyryä tai Ikurin Virettä? Ei ihan ole samat hinnat niillä vuokrata noita vuoroja kuin Tapparan tai Ilveksen Liigalle. Itse noita hommia useamman vuoden ajan hoitaneena niin ei hirveästi huvita maksella Ylöjärven jäähallille lähes 500€ täysmittaisesta ottelusta jäävuoromaksuja kun niitä ei Tampereen kaupungin halleihin voi saada koska täällä on myös useat koulut, yritykset, taitoluistelijat sekä Tapparan ja Ilveksen kaikki joukkueet tyrkyllä ennen ku meillä on mahdollista saada edes harjoitusvuoroa.

 

[Carlos]

Sama malli kuin esim. jääkiekkoliitto ja palloliitto saavat valtavat tuet valtiolta, mutta paljonko niistä näkyy kenttätasolla? Ei juuri mitään.

Niinpä. Minkä takia kiekkoliitolla pitää olla omat aitiot halleissa kun ovat kisoja katsomassa? Eikö ihan vaan riittäisi normaalit istumapaikkaliput? Ja miksi joku Kummolakin lentää myös Euroopan sisällä bisneksessä? Jos tyytyisi economyyn, niin silläkin rahalla maksettaisiin vaikka yksi tunnin jäävuoro jostain hallista. Ja en edes halua tietää mitä tämä herrakerho tuhlaa majoitukseen ja muihin matkakuluihin. Tai sitten ylipäätänsä organisaationsa porsasteluun.

Jääkiekkoon kuuluu kylmyys, kalja, makkara, örinä, farkut, verkkarit, talkoot, hiki, ruokavalio, lihakset, itku, tuska, pettymys, riemu, peräänantamattomuus, ja niin edelleen. Miten imagoon tai tosiasioihin sopii möhömahaiset, porsastelevat, luksuselämästään nauttivat poliittiset broilerit? Mitä jos kiekkokustannusten lasku aloitettaisiin sieltä yläkerrasta?

 

[pikkusikaa]

Kummola sanoi juuri Naantalissa käydyssä keskustelutilaisuudessa, että Ilta-Sanomien jutun summat ovat reilusti yläkanttiin. MM-kisojen jälkeen on tulossa Jääkiekkoliiton oma selvitys kustannuksista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan...

 

[pernaveikko]

Islanti hoiti jalkapallon EM-karsinnassa niin kuin pienen maan kuuluukin. Jotain mistä Suomi voi vain unelmoida.

Juttelin jääkiekosta islantilaisen kaverini kanssa ja hän oli aivan ihmeissään miten niin Suomessa ei ole jäävuoroja kaikille järkevään hintaan.

En oikein osannut kunnolla vastata. Mitä olisi pitänyt sanoa tai tehdä.

 

[hcp27]

En tiedä kuuluuko tänne mutta muita en keksinyt... Oulun kaupunki vetänyt junioreilta avustukset pois vuoromaksuista kaikissa lajeissa, tähän mennessä ilmeisesti ollut täysin ilmaista oli kyseessä mikä tapahtuma tahansa kunhan on paikkakuntalainen junioriseura järjestäjänä. Tarkoittanee ainakin jollain tapaa että siellä nousee myös tämän lajin harrastamisen kalleus.

 

[Surprise Me]

Otan esimerkiksi alle C-juniori-ikäiset.
Vapaaehtoistyö ei kiinnosta monia valmentajia. Tuohon kuluerään voi mennä joukkueelta useampi tonni. Matkustaminen on kallista. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi esim. Ässien D-junnut ajaa bussilla Turkuun pelaamaan YHDEN (!!) ottelun, jossa yhden pelaajan peliajan keskiarvoksi tulee n.10-15 min. On siinä yhdelle minuutille aika taksa. Ymmärrän jos pelejä pelattaisiin 3-4 saman päivän aikana, mutta yhtä en ole ikinä ymmärtänyt. Pojille voitaisiin tehdä talkoilla ruokaa ja eväitä, jotta jaksaa kokopäivän. Jos matka on pitkä, ei joukkueen tarvitse mennä hotelliin. Majoittajina ja isäntinä voi toimia perheet jotka ovat turnauksen järjestäjiä.

 

[Watson]

Oulun kaupunki vetänyt junioreilta avustukset pois vuoromaksuista kaikissa lajeissa, tähän mennessä ilmeisesti ollut täysin ilmaista oli kyseessä mikä tapahtuma tahansa kunhan on paikkakuntalainen junioriseura järjestäjänä. Tarkoittanee ainakin jollain tapaa että siellä nousee myös tämän lajin harrastamisen kalleus.

Laskeskelin että jos joukkueessa 25 junnua ja treenaavat 4 krt viikossa, nousee maksut Oulussa vähän päälle 3€/poika/kk. Isompi ongelma on vuorojen tasapuolinen jako, välissä esim. Arina-areenalla saattaa jollakin isommalla seuralla olla neljä ikäkausijoukkuetta samaan aikaan treenaamassa, siis noin 100 henkeä kentällä. Tämän jälkeen tulee joku laitakylän pikkuseura ja puolikkaalla kentällä potkii 6 poikaa. Jos näillä maksuilla saa tähän tilojen käyttöön jotain järkeä niin tuo kustannus on enemmän kuin tervetullut.

 

[kahden suunnan sentteri]

"Miksi jo 7-8 -vuotiaita jääkiekonharrastajia aletaan jakaa tasoryhmiin? Miksi joukkueiden sisälläkin lapset joutuvat kilpailemaan, kun joukkueista erotellaan "kärkikasti" treeneissäkin? Miksi oma laji pitää valita jo ennen kahtatoista ikävuotta? Miksi lasten liikunnasta on tullut kilpaurheilua?

Näitä kysymyksiä pohtivat Jukurien päävalmentaja Antti Pennanen sekä liikuntakasvatuksen professori Pasi Koskiyhdessä toimittaja Sari Valton kanssa."

Junnu-urheilun kilpailullisuus | Sari Valto | Radio | Areena | yle.fi

 

[TheKeijo]

..teksti..

En ole vielä kuunnellut kyseistä pätkää, mutta itselleni olisi ollut kyllä tuskaa valita oma laji jo noin pienenä. C-junnuihin asti valikoimassa oli kolme lajia ja A:ssakin vielä kaksi. Aikuisten mukana (Liiga/Mestis) pidin toista lajia mukana harrastusmielessä kun ehdin olemaan mukana. Mielestäni se antaa laajempaa pohjaa etenkin taktisessa mielessä, ts oppii soveltamaan eri ratkaisumalleja.

Kilpailullisuuden täytyy olla jollain tavalla mukana, mutta liian aikaisin poimitut "huippuyksilöt" saattavat lamauttaa muiden innon ja massan keskimääräinen taso putoaa. Toki hyville pelaajille täytyy antaa mahdollisuus kehittää itseään pelaamalla kovatasoisia pelejä, mutta kaikilla se paketti ei vaan ole kasassa pienestä pitäen. Hankala yhtälö kaikkinensa.

 

[kahden suunnan sentteri]

En ole vielä kuunnellut kyseistä pätkää, mutta itselleni olisi ollut kyllä tuskaa valita oma laji jo noin pienenä. C-junnuihin asti valikoimassa oli kolme lajia ja A:ssakin vielä kaksi. Aikuisten mukana (Liiga/Mestis) pidin toista lajia mukana harrastusmielessä kun ehdin olemaan mukana. Mielestäni se antaa laajempaa pohjaa etenkin taktisessa mielessä, ts oppii soveltamaan eri ratkaisumalleja.

Kilpaurheilun näkökulmasta jääkiekko on tämän suhteen siitä hyvä laji, että se ottaa enemmän kuin antaa. Esim. jalkapallo kehittää jääkiekkoilijaa paljon, kun taas jääkiekko ei juurikaan kehitä jalkapalloilijaa. Jääkiekon ja muiden lajien monipuolinen yhtäaikainen harrastaminen on siis hyvä vain mikäli lajivalinta on lopulta jääkiekko, ja jääkiekon harrastaminen kovinkin pitkään tuhoaa edellytyksiä nousta omalle huipputasolleen muissa lajeissa.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kilpaurheilun kapea näkökulma ole ainoa näkökulma josta asiaa tulee punnita. Kansanterveyden kannalta ei ole mitään väliä kuinka hyvä kukin on missäkin, kunhan liikkuu ja tykkää siitä.

Kilpailullisuuden täytyy olla jollain tavalla mukana, mutta liian aikaisin poimitut "huippuyksilöt" saattavat lamauttaa muiden innon ja massan keskimääräinen taso putoaa. Toki hyville pelaajille täytyy antaa mahdollisuus kehittää itseään pelaamalla kovatasoisia pelejä, mutta kaikilla se paketti ei vaan ole kasassa pienestä pitäen. Hankala yhtälö kaikkinensa.

Jääkiekon kohdalla taitaa olla tiettyä problematiikkaa siinä, että seurojen ja maajoukkueiden tuloshakuisuuden ohjatessa koko juniorikiekkotoimintaa käy niin että ne huippuyksilöt jotka tulevat poimituksi saavat moninkertaisesti jääaikaa ja valmennusresurssia, jolloin alempiin tasoryhmiin aikaisissa valinnoissa jääneillä ei ole juurikaan mahdollisuutta kehittymällä syrjäyttää ylempien tasoryhmien enemmän harjoittelevia pelaajia.

Pitkällä tähtäimellä luulisi olevan sekä seurojen että kiekkoliiton maajoukkueiden (ja toki samalla myös kansanterveyden) etu, ettei pieni maa hukkaa turhaan yhtään talenttia siihen että riittävä määrä kehittäviä harjotuksia ja pelejä tarjotaan vain pienelle varhaisessa vaiheessa valitulle joukolle.

Toki rutkasti parempi tämä nykytilannekin on kuin eräs parinkymmenen vuoden takainen suuntaus, että sekoitetaan hyvät ja huonot keskenään tasavahvoihin joukkueisiin ja jaetaan peliaika tasan kaikkien kesken. Hyvä etteivät maalien laskemista lopettaneet.

 

[TheKeijo]

Ei tää kännyllä lainaaminen oikein onnistu (eli en vaan osaa..), mutta näkisin että kaikissa joukkuepallopeleissä on tietyt lainalaisuudet miten esimerkiksi maalintekopaikkaan pääsee. Virheet paineen alla, sijoittuminen, vastustajan merkkaus (alue-/miesvartointi), hetkellisen ylivoiman luonti, jne, toki eri lajeissa eri nopeudella. Mutta hitaammissa peleissä saattaa oppia lukemaan tilanteita jotenkin jäsennellymmin ja sisäistää paremmin. Kun siirrytään vaikka jääkiekkoon, niin mahdollisesti ratkaisut tulevat sieltä selkäytimestä, kun on pohjaa muistakin lajeista.

Näkisin monipuolisen harrastamisen kaikin puolin hyvänä asiana, kyllä kaikilla lajeilla on oppimista toisiltaan.

@kahden suunnan sentteri

 

[Carlos]

"Miksi jo 7-8 -vuotiaita jääkiekonharrastajia aletaan jakaa tasoryhmiin? Miksi joukkueiden sisälläkin lapset joutuvat kilpailemaan, kun joukkueista erotellaan "kärkikasti" treeneissäkin? Miksi oma laji pitää valita jo ennen kahtatoista ikävuotta? Miksi lasten liikunnasta on tullut kilpaurheilua?

Miksi ei jaettaisi tasoryhmiin? Kun harjoittelee ja pelaa samantasoisten pelaajien kanssa, on se kaikille hauskempaa ja mielekkäämpää. Paremmat sitten parempien kanssa - taas on hauskempaa ja mielekkäämpää myös heillä. Ja miten hienoa onkaan kun tekee paljon töitä, ja sitten nostetaan siihen parempaan ryhmään.

Ja miksi liikunta on kilpaurheilua? Miksi ei? Ihminen on luonteeltaan kilpailuhenkinen, varsinkin joukkuekilpailuhenkinen, lapset eivät ole tässä mikään poikkeus. Toisekseen kilpailu on aivan loistava keino opettaa lapselle työnteon merkitystä. Meilläkin vanhempi kiekkojuniori laitettiin heti kiekon aloitettuaan mamman luistelukouluun, itku+huuto+hampaidenkiristykset olivat ohjelmassa jopa enemmän kuin se luistelu. Sitten jossain vaiheessa kautta kaveri tuli hiukan huuli pyöreänä treeneistä ihmetellen että hän on joukkueen paras sirklaamaan joka suuntaan. Ei ole tarvinnut sen jälkeen motivoida treenaamaan, oppi kerrasta että hiukan kärsimällä vaan saavuttaa enemmän. Ja kun saavuttaa enemmän, se on KIVAA!