Itsellä oli todella vahva luotto Julleen ennen kautta, että nousee takaisin sille kauden 2017/18 MVP-tasolleen ja viime kevään alavireisyys oli vain poikkeama miehen Kärppäuralla, koska mehän kaikki tiedämme, että Jullehan onnistuu aina Kärpissä!? Noh, ihan näin ei ole nyt käynytkään, valitettavasti. Tuosta Jullen heikentyneestä luistelusta, niin omaan silmään pisti jo miehen edeltävällä kotiinpaluulla eli kaudella 2019/20, kun nakutti pinnoja kovaan tahtiin (43.ott, 40.pist), että luistelu ja se sama liukkaus sekä irtiottokyky, ei ole enää läsnä Jullen pelissä. Koska alla ja tuoreessa muistissa oli se kauden 17/18 huima Julle, jonka luistelu oli maagista luokkaa ja pystyi tekemään sillä eroa, mutta kaudella 19/20 pisti silmään, että ei enää ollut sitä samaa kilpailuetua tuon suhteen.
Tuntuu, että oli jo tuolloin mielestäni menettänyt sitä parasta teräänsä, sitten nuoruusvuosien, mutta nälkää, kiimaa ja näyttöhaluja tuntui olevan silti vielä tuolloin tallella, joka osin tuota heikentynyttä luistelua peitteli. Toki myös tuo Mannerin liikkuva ja aktiivinen pelitapa toi varmasti paljon psremmin Jullen vahvuuksia esille, jonka johdosta se Junttila täydelliseen kukkaanpuhkeaminen tapahtui juuri Mannerin alaisuudessa versus Marjamäen peli, jossa on myös pelannut hyvin, mutta ei ikinä ulosmitannut koskaan sitä parastaan irti Marjamäen alaisuudessa. 17/18 kaudella Julle myös näytti sitä nälkää ja kiimaa pleijareissa, kun otti isolla sydämellä ja asenteella tiukoissa paikoissa joukkuetta reppuselkään matkalla mestaruuteen. Nyt tuota samanlaista 'edestä näyttämistä' ei toistaiseksi ole Jullen pelissä ollut millään muotoa havaittavissa. Ehkä Jullelle on käynyt vähän sama kuin Leselle eli näytöt Liigan suhteen on jo annettu ja taso sekä status todistettu, joten nyt tulee sellaista ns. luontaista mukavoitumista, joka syö terää pois siitä aikaan nuorina hurjina tunnetuiksi tulleiden kovasta nälästä ja hurjasta kiimasta sekä näyttöhaluista. Mitään ei Jullenkaan enää tarvitse "sinänsä" todistella ja status on vakioitu.
Ei Julle koskaan mikään huikea snipperi ole ollut, mutta nyt on mukamas kadottanut ihan totaalisesti tatsina ja taitonsa maalinteon, viimeistelyn sekä kliinisyyden suhteen, ja on ihan tuhnua hernepyssy -divariluokkaa tällä hetkellä. Miten voi olla nyt noin saatanan pehmeä ja puolivillainen juuri nyt noissa maalintekosektoreilla? Menee nykyään noihin maalintekosektoreille ja vastustajan ytimeen hyökkäysalueella sillain perse pystyssä ja vähän silleen niinkun käsilaukku kainalossa heiluen, ja sitten kun kiekko on jo hitto sujahtanut aikoja sitten jalkojen välistä ja olisi se jämäkkä one-timer pitänyt kylmänviileästi naulata, niin sitten viisi sekuntia liian myöhään tulee sellainen ihan saatanan uninen ja puolivillainen luutaliike ja järkyttävän hidasliikkeinen ns. näykkäisy ylöspäin sillä mailalla luokka "ohhoh, ohi meni". Siis mitä ihmettä!? Ei Julle nyt mitenkään sinänsä flegmaattinen pelaaja ole, kyllä se siellä kamppailee ja taklauksiakin antaa, mutta noissa maalipaikoissa, niin miten voi olla tällä hetkellä noin tussu ja löysä? Kun sen jo oikein näkee kilometrien päähän, ennen kuin Jullelle on edes sitä kiekko siihen keskelle pelattu, että eihän tosta tule muuten yhtään mitään, vaikka kiekon saisikin, kun se siinä pyörii puolivillaisesti ja niin löysän sekä varovaisen näköisesti.
Ehkä noissa maalipaikkojen luokattomassa terävyydessä ja löysyydessä, joka on noihin otteisiin viime vuosien aikana tullut (+ jo viime kevään Ilves-sarja), osin juuri mielestäni heijastelee tuota vähän mukavoitunutta asennetta, jossa (Marjamäen pitkäaikaisena luottomiehenä) tietää selvän paikkansa ja roolinsa, vaikka näytöt eivät sitä välttämättä aina - tai ainakaan juuri tällä hetkellä - puoltaisi. Kuten tuli tänään jo tuolla otteluseurannassa todettua, on myös Marjamäellä ne omat luottoratsuna ja "sokeat" pisteensä, jotka peliaikaa ja isoa vastuuta saavat, viis illan pelisuorituksista.
Pettymys toistaiseksi ja ei mies kyllä myöskään ihan noin heikohko ole, mitä nyt näyttää, mutta ei - juuri nyt - millään Kärppien hyökkäyksen kärkipelaajia ja kulmakiviä, vaikka vastuuta Latelta tuleekin eturivin pelaajien mukaisesti. Parempaan Julle kyllä pystyy, vaikka ei välttämättä enää sitä kauden 17/18 huimaa MVP-tasoa saavuttaisikaan, mutta sitä parempaa voi myös odottaa. Ja sitä parempaa Kärpät Jullelta kaipaakin - ja kipeästi - mikäli mestaruudesta meinataan tällä kaudella kamppailla.
Edit. typot
Tuntuu, että oli jo tuolloin mielestäni menettänyt sitä parasta teräänsä, sitten nuoruusvuosien, mutta nälkää, kiimaa ja näyttöhaluja tuntui olevan silti vielä tuolloin tallella, joka osin tuota heikentynyttä luistelua peitteli. Toki myös tuo Mannerin liikkuva ja aktiivinen pelitapa toi varmasti paljon psremmin Jullen vahvuuksia esille, jonka johdosta se Junttila täydelliseen kukkaanpuhkeaminen tapahtui juuri Mannerin alaisuudessa versus Marjamäen peli, jossa on myös pelannut hyvin, mutta ei ikinä ulosmitannut koskaan sitä parastaan irti Marjamäen alaisuudessa. 17/18 kaudella Julle myös näytti sitä nälkää ja kiimaa pleijareissa, kun otti isolla sydämellä ja asenteella tiukoissa paikoissa joukkuetta reppuselkään matkalla mestaruuteen. Nyt tuota samanlaista 'edestä näyttämistä' ei toistaiseksi ole Jullen pelissä ollut millään muotoa havaittavissa. Ehkä Jullelle on käynyt vähän sama kuin Leselle eli näytöt Liigan suhteen on jo annettu ja taso sekä status todistettu, joten nyt tulee sellaista ns. luontaista mukavoitumista, joka syö terää pois siitä aikaan nuorina hurjina tunnetuiksi tulleiden kovasta nälästä ja hurjasta kiimasta sekä näyttöhaluista. Mitään ei Jullenkaan enää tarvitse "sinänsä" todistella ja status on vakioitu.
Ei Julle koskaan mikään huikea snipperi ole ollut, mutta nyt on mukamas kadottanut ihan totaalisesti tatsina ja taitonsa maalinteon, viimeistelyn sekä kliinisyyden suhteen, ja on ihan tuhnua hernepyssy -divariluokkaa tällä hetkellä. Miten voi olla nyt noin saatanan pehmeä ja puolivillainen juuri nyt noissa maalintekosektoreilla? Menee nykyään noihin maalintekosektoreille ja vastustajan ytimeen hyökkäysalueella sillain perse pystyssä ja vähän silleen niinkun käsilaukku kainalossa heiluen, ja sitten kun kiekko on jo hitto sujahtanut aikoja sitten jalkojen välistä ja olisi se jämäkkä one-timer pitänyt kylmänviileästi naulata, niin sitten viisi sekuntia liian myöhään tulee sellainen ihan saatanan uninen ja puolivillainen luutaliike ja järkyttävän hidasliikkeinen ns. näykkäisy ylöspäin sillä mailalla luokka "ohhoh, ohi meni". Siis mitä ihmettä!? Ei Julle nyt mitenkään sinänsä flegmaattinen pelaaja ole, kyllä se siellä kamppailee ja taklauksiakin antaa, mutta noissa maalipaikoissa, niin miten voi olla tällä hetkellä noin tussu ja löysä? Kun sen jo oikein näkee kilometrien päähän, ennen kuin Jullelle on edes sitä kiekko siihen keskelle pelattu, että eihän tosta tule muuten yhtään mitään, vaikka kiekon saisikin, kun se siinä pyörii puolivillaisesti ja niin löysän sekä varovaisen näköisesti.
Ehkä noissa maalipaikkojen luokattomassa terävyydessä ja löysyydessä, joka on noihin otteisiin viime vuosien aikana tullut (+ jo viime kevään Ilves-sarja), osin juuri mielestäni heijastelee tuota vähän mukavoitunutta asennetta, jossa (Marjamäen pitkäaikaisena luottomiehenä) tietää selvän paikkansa ja roolinsa, vaikka näytöt eivät sitä välttämättä aina - tai ainakaan juuri tällä hetkellä - puoltaisi. Kuten tuli tänään jo tuolla otteluseurannassa todettua, on myös Marjamäellä ne omat luottoratsuna ja "sokeat" pisteensä, jotka peliaikaa ja isoa vastuuta saavat, viis illan pelisuorituksista.
Pettymys toistaiseksi ja ei mies kyllä myöskään ihan noin heikohko ole, mitä nyt näyttää, mutta ei - juuri nyt - millään Kärppien hyökkäyksen kärkipelaajia ja kulmakiviä, vaikka vastuuta Latelta tuleekin eturivin pelaajien mukaisesti. Parempaan Julle kyllä pystyy, vaikka ei välttämättä enää sitä kauden 17/18 huimaa MVP-tasoa saavuttaisikaan, mutta sitä parempaa voi myös odottaa. Ja sitä parempaa Kärpät Jullelta kaipaakin - ja kipeästi - mikäli mestaruudesta meinataan tällä kaudella kamppailla.
Edit. typot
Viimeksi muokattu: