Mikä muuttuu?
Runkosarjaveikkauksissa monet uskovat Jukurien putoavan ensi kaudella taulukossa alaspäin. Jukurithan ei ole koskaan Mestiksen aikana sijoittunut runkosarjassa kahden parhaan huonommalle puolelle. Perusteluja pudotukselle haetaan uudistuneesta valmennuksesta tai muutoin vaan heikentyneestä pelaajamateriaalista. Ajattelin tähän hieman spekuloida näitä muutoksia ja tuoda siis oman mielipiteeni esille. Tarkemman arvailun joukkueen menestyksestä jätän lähemmäksi sarjan alkua. Kuukauden aikana ehtii kuitenkin tapahtua vielä paljon, eikä tässä vaiheessa vielä pisteitä jaeta.
Jukurien kokoonpano alkaa olla silausta vailla valmis ja joukkue on pelannut jo neljä harjoitusotteluakin. Hieman ihmetyttää monien veikkaukset Jukurien pudotuksesta viime kaudesta. Toki tähän on tottunut. Kaikkihan haluavat mestarin pudottaa valtaistuimelta ja vierasjoukkueen fanit aina toiveajattelevat Jukurien putoavan mahdollisimman syvälle. Olen kuitenkin melkoisen varma, ettei Jukurit sieltä ainakaan kovin kauaksi putoa. Joukkue on erittäin vahva tähän sarjaan myös tulevalle kaudelle. Runko säilyi viime kaudesta ja hankinnat vaikuttavat onnistuneilta. Muutama loukkaantuminen (Jormakka, Kovanen ja Lehtonen) vaivaa tällä hetkellä joukkuetta, mutta sarjan alkuun mennessä tilanne on varmasti parempi.
Monet epäilevät Jukurien heikentyneen varsinkin valmennuksen vaihtumisen myötä. Tuohon kommenttiin ei mielestäni riitä perusteluksi Reksan kokemattomuus päävalmentajana. Aika näyttää mihin valmennus pystyy. Ovathan mm. Pajuoja ja Urama liigan puolellakin suht kokemattomia kortteja päävalmentajana. Itse näkisin Jukurien pelityylin hieman muuttuneen viime kaudesta. Joukkue pelaa agressiivisempaa hyökkäyspeliä ja riskejä otetaan enemmän kuin Dufvan valtakaudella. Onko tämä sitten huono asia? Eikö tätä ole kaikki kaivanneet jo vuosia? Eikö näilläkin palstoilla Dufvaa dissattu juuri pelityylin vuoksi? En siis spekuloi Dufvan valmennustyyliä, vaan hieman huvittuneena sitä mitä hänestä kirjoitettiin täällä. Aika näyttää onko mikään koskaan hyvin, vai riittääkö pelkkä seuran nimi aiheuttamaan loan heittämisen. Reksan polku päävalmentajaksi ottaen huomioon häneen vakuuttava pelaajatausta ja kokemukset valmennustehtävistä antaa hänelle mielestäni varsin hyvät lähtökohdat johtaa mestisjoukkuetta. Täytyy myös muistaa, että varsinkin mikkeliläisen juniorikiekkoilun hyvin tunteva Pasi Parviainen on erittäin hyvä aisapari tehtävään.
Pelaajahankinnoista sen verran, että kovia nimiä lähti, mutta kovia on tullut tilalle. Jyppiin lähteneen "tähtisentteri" Mika Niemen saappaisiin kakkosketjuun astunut Ossi Pellinen on osoittautunut todelliseksi vahvistukseksi. Nyt jo puhutaan Niemeä paremmasta pelurista. Vierelle asetettu naapuriapu Andreas Sundin on ollut illasta toiseen joukkueen parhaita. Myös toisessa laidassa potkinut diesel-Kanerva on saanut myllynsä pyörimään takavuosien tahtiin. Mielestäni Jyppiin menetetty kakkonen on pystytty korvaamaan mainiosti, jopa parempaa luvassa? Muutoin runko säilyikin suht ennallaan. Tuomas Tikkanen ja Turo Asplund ovat oivia vahvistuksia kunhan löytävät paikkansa. Taidot on kuitenkin jo nähty.
Puolustus kaipaa ehkä vielä yhtä kiekollista pakkia. Ilahduttavaa on kuitenkin nähdä esim. Simo Mälkiän kehitys viime kaudesta. Siinäkö ensi kauden liideripakki? Hankinnoista Kinos on jopa odotettua parempi. Hyvärinen ja Öhberg varmasti täyttävät paikkansa. Kortelaisella tekee tiukkaa mahtua pelaavaan kokoonpanoon, mutta aikaa on. Hämäläinen ja Kallioinen jatkavat perusvarmaa työtä. En näkisi pakiston kokonaisuutena juurikaan heikentyneen. Voimaa siellä on ainakin enemmän. Veskaripuolella nähdään kova taistelu ensi kaudella. Mielestäni on pitkästä aikaa tervetullut reilu kilpailu tolppien väliin. Tillanen oli marskin pronssipelissä suorastaan maaginen. Onko Kaitsulla nyt lievä yliote Reunaseen? Aika näyttää, mutta molemmilla on laadukkaassa valmennuksessa (Mikko Eloranta) portit auki eteenpäin.
Kokonaisuutena materiaali siis vaikuttaa varsin hyvältä. Keväällä oli jopa pelokas olo menetysten jälkeen, mutta harvoinpa on ollut näin luottavainen fiilis elokuun puolivälissä. Noin yleisesti ottaen Jukureilla on mainiot eväät menestyä sarjassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että joukkue on kokonaisuutena erittäin kokenut. Kymmeneltä pelaajalta löytyy yli 200 ottelua Mestiksessä tai SM-liigassa (Öhberg, Hämäläinen, Mälkiä, Kallioinen, Laakso, Tikkanen, Jormakka, Lindfors, Kanerva ja Lehtonen). Myös Kinos voidaan laskea kokeneiden pelaajien rinkiin ulkomaiden kokemuksensa vuoksi. Näistä konkareista lisäksi kuusi pelaajaa ovat tehneet Mestiksessä yli 100 pistettä (Laakso, Tikkanen, Jormakka, Lindfors, Kanerva ja Lehtonen). Kolme pelaajaa ovat vieläpä tehneet yli 100 maalia (Laakso, Kanerva ja Lehtonen). Laskin tilastoihin myös playoffs-ottelut.
Vertailun vuoksi KooKoossa on ainoastaan kolme pelaajaa, jotka ovat pelanneet Mestiksessä/SM-liigassa yli 200 ottelua (Liukkonen, Nurmberg ja Lindholm). Mikko Mattila on tosin myös konkari ulkomaan kokemuksen myötä. Nämä kolme KooKoon pelaaja ovat pystyneet myös 100 tehopisteeseen, mutta kukaan ei 100 maaliin Mestiksessä/SM-liigassa.
Muista joukkueista en jaksanut samanlaista tilastointia tehdä, mutta pikainen vilkaisu osoittaa, että ainoastaan Sport yltää samoille lukemille. Muiden joukkueiden kohdalla ei edes voida puhua samantasoisesta kokemuksesta kuin Jukureissa. Vaikka Jukurien valmennus on kokematonta Mestis-tasolle, niin pelaajilla se on toista luokkaa. Lisäksi voittamisen kulttuuria on turha väheksyä, vaikka tämä joukkue ei ole voittanut vielä yhtään mitään. Puolet pelaajista on kuitenkin keitetty sellasissa liemissä, että varmasti joukkueessa tiedetään mitä tehdä kun joudutaan todella tiukille.
Tästä on hyvä jatkaa ja toivottavasti loukkaantuneet pelaajat saadaan pikaisesti kuntoon. Ajankohtaan nähden Jukurien polku kohti uusia menestyksiä on erittäin hyvällä mallilla. Eiköhän Mikkelissä tiedetä, että miten se polku kestää taipaleen vielä keväälläkin.