Otetaan pieni tarinatuokio näin iltasaduksi, fiktiivinen, tapahtumat ja esiintyvät henkiköt täysin keksittyjä. Jääkiekkoseura saa houkuteltua miljonäärin pelastamaan organisaation heti liigan alkutaipaleella. Hän lainaa seuralle rahaa ja vaatii tietenkin vakuuksia ja korkoja sijoitukselleen, järkevä bisnesmies kun on.
Hän antaa seuralle useita useita vuosia, useita toimitusjohtajia ja hallituksia aikaa saada organisaation talous kuntoon. Hän lainaa myös lisärahaa joka kausi jotta seuralla kestäisi nenä pinnalla. Kukaan toimitusjohtajista ei saa hommaa toimimaan ja sijoittajalta alkaa mennä usko seuraan ja hän asettaa takarajan velkojen maksuun. Käy selvästi ilmi että organisaatiolla ei ole mitenkään mahdollisuuksia ikinä maksaa rahoja takaisin. Kuin taivaasta tippuen Liiga ilmoittaa maksavansa seuralle kuka luopuu liigaosakkeesta omalla päätöksellään melkein 4 miljoonaa euroa puhtaana käteen.
Yllättäen tämä taloudellisessa kurimuksessa oleva julkaisee paikallisessa lehdessä kirjeen että kansalaisten tulee nyt heitä tukea, tilanne on erittäin vakava. Vain muutama viikko ennen tätä julkaisua kaikki oli hyvin ja kaikkeen oltiin tyytyväisiä, kukkia ja mehiläisiä konsanaan. Kaupungilla alkavat liikkua huhut sijoittajan osallisuudesta johonkin toiseen seuraan ja jopa hallihankkeeseen. Tämä seura/halli tarvitsisi myös mahdollisesti liigaosaketta tulevaisuudessa. Yhtäkkiä sijoitta nopeuttaakin velkojensa maksuaikataulua. Kuulostaako tutulta? Tärkein pointti tässä tarinassa on Liigan tekemä päätös organisaation maksamisesta ulos jos se itsenäisesti luopuu osakkeestaan.