Jukka Jalosestako uusi Leijonakuningas?

[Snaipperi #16]

Tässä voisi aloittaa spekulaatiot Suomen maajoukkueen uudesta päävalmentajan valinnasta. Eli faktaahan on että Erkan sopimus päättyy ensi kevään Pietarin MM-kisoihin.

Vahvimpana vaihtoehtona Erkan seuraajaksi pidetään Jukka Jalosta ja hänen aisapariksi Jypin ykkösluotsia Alataloa. Tässä voi aloittaa keskustelun onko kaksikko sopiva seuraavaksi Leijonakuninkaaksi.


Minä pidän enemmänkin Jalosta ja myös Alataloa pitkän projektin miehinä jotka kehittävät joukkuetta ja nostavat nuorten pelaajien tasoa huomattavasti. Yleensä jätkät jotka ovat pois seuroistaan halunneet esimerkiksi NHL:n suuntaan on pois laskettu ja pelaajien huutokauppaan eivät ole joukkueiden rahkeet riittäneet. Valmentajat ovat myös saaneet kehittää ja iskostaa "pelikirjaansa" pelaajiin.


Mutta entä kun maajoukkuevalmennuspesti on aivan erilaista duunia. Nopeita leirityksiä ja pelaajat ovat jo valmiiksi uransa huipulla ja joukkueissa on myös muutamia supertähtiä jotka eivät välttämättä kaipaa "isällisiä neuvoja". Lisäksi Leijoniin liittyy aina suuret odotusarvot ja sitä kautta kovat paineet. Olisiko Jalosen parasta valmentaa ennen Leijonapestiä vaikka Jokereita tai IFK:ta koska niissä tilanne on hieman samantapainen, muutamia kallispalkkaisia pelaajia ja suuret paineet organisaatiolta ja ei voi " olla piilossa punomassa juoniaan".

 

[eagle]

Väite että valmentajan pitäisi valmentaa IFK'ta tai Jokereita päästäkseen maajoukkueen valmentajaksi on kyllä ihan sitä täyttä itseään tarpeellisena. Valitettavasti kuitenkin tuntuu että liitto ei persettään siirrä Helsinkiä kauemmas kun valmentajia valitaan.

Siitä olenkin samaa mieltä että Jalosen valmennus perustuu enemmän pelaajien kehitykseen, kuin taktiseen vahvuuteen. Tosin myös taktinen puoli on vuosien varrella parantunut.

Kuitenkin mielestäni suurin ongelma on se että Jalosen pelityyli on sen verran hyökkäysvoittoista että se vaatisi paremman hyökkäysmateriaalin kuin Suomella on antaa. Suomen pelissä tärkeimmät elementit ovat liike ja fyysisyys. Ei kiekollinen taitavuus ja kiekon kontrollointi. Suomi ei pysty ruotsimaiseen kiekon hallintaan, koska löytyy oikeastaan vain yksi kenttä jonka taidot siihen riittävät.

Mutta vaihtoehtona kyllä Jalosenkin voisi puolestani katsoa, ainakin kaveri on osoittanut että osaa kehittyä valmentajana, eikä jää ns. paikalleen makaamaan. Ehkä vapauksien antaminen ns. ylhäällä esimerkkinä avaisi myös juniorikiekkoilussa enemmän vapauksia antavaa pelityyliä, koska se ongelma piilee juuri siellä.

 

[Blackie]

Kuitenkin mielestäni suurin ongelma on se että Jalosen pelityyli on sen verran hyökkäysvoittoista että se vaatisi paremman hyökkäysmateriaalin kuin Suomella on antaa.

Kyllä viime kauden pleijareissa HPK oli etenkin vieraskentällä kaikkea muuta kuin hyökkäysvoittoinen. Passiivista keskialueen sumputusta ja siitä kiekonriistoja ja kääntöjä. Eli kyllä tuo hyökkäysvoittoisuus on niiltä ajoilta kun HPK:lla oli siihen sopiva materiaali. Viime kaudella materiaali saneli pelitavan ja se ei ollut ihan sellaista hurlumheitä kuin aikaisempina vuosina, tosin siltikin hyökkäysvoittoisempaa kuin keskimääräisellä liigajoukkueella. Kyllä Jalonen osaa taktiikan tehdä materiaalin ja tilanteen mukaan, ei mikään yhden idean mies.

Edit: Tietysti moraalisesti epäilyttävää tarjota maajoukkuevalmentajan pestiä epäurheilijamaiselle mailanmittauttajalle ja videoiden lähettelyn maailmanennätyksen haltijalle, mutta hyväksyttävä kai se on.

 

[eagle]

Kyllä viime kauden pleijareissa HPK oli etenkin vieraskentällä kaikkea muuta kuin hyökkäysvoittoinen. Passiivista keskialueen sumputusta ja siitä kiekonriistoja ja kääntöjä. Eli kyllä tuo hyökkäysvoittoisuus on niiltä ajoilta kun HPK:lla oli siihen sopiva materiaali. Viime kaudella materiaali saneli pelitavan ja se ei ollut ihan sellaista hurlumheitä kuin aikaisempina vuosina. Kyllä Jalonen osaa taktiikan tehdä materiaalin mukaan, ei mikään yhden idean mies.

Niin, sanoinhan että Jalonen on taktikkona kypsynyt. Kuitenkin jonkun verran enemmän vapauksia keskiverto valmentajaa enemmän Jalonen pelaajille on antanut.

 

[blazee]

Edit: Tietysti moraalisesti epäilyttävää tarjota maajoukkuevalmentajan pestiä epäurheilijamaiselle mailanmittauttajalle ja videoiden lähettelyn maailmanennätyksen haltijalle, mutta hyväksyttävä kai se on.

Katkera?


itse en kuitenkaan jaksaisi nähdä Jalosta Leijonien aitiossa. Ei ole jotenkin "maju" tyylinen valmentaja. Tosin miksipä ei, mutta oma mielipiteeni on, että Summanen tai Westerlund. (=D?)

 

[Snaipperi #16]

Katkera?


itse en kuitenkaan jaksaisi nähdä Jalosta Leijonien aitiossa. Ei ole jotenkin "maju" tyylinen valmentaja. Tosin miksipä ei, mutta oma mielipiteeni on, että Summanen tai Westerlund. (=D?)

Erkan aivot ja ja "pelikirja" ja Summasen johtaminen kopissa erätauoilla. Harmi vaan että isot egot Niinimaa&Summanen törmäsivät, tuo kaksikkohan W&S on loistava toisiaan täydentäen. Enkä sano sitä että on pakko olla Jokereista tai IFK:sta että pääsee leijonia valmentamaan tai pelaamaan, mutta jotenkin erilaisessa ympäristössä miestä tulisi testata ennen Leijonapestiä.

Vaikka kulisseissa väitetään niin kumminkin Kipperi&Niinimaa ovat pelaajia jotka pienimaa on kussut pois omalla tyhmyydellään, huippupelaajia on käsiteltävä omalla tavallaan, ei voi olla liian Erkka tai ei liian Raimo. Esim. Jortikan kanssa voisi olla ongelmia joidenkin pelaajien kanssa.

 

[Mr Scarface]

Saamieni tietojen mukaan, Jalosen valinta YLE:n kisastudioon viime kisoissa, oli ensimmäisiä maajoukkueen ja Jalosen yhteisiä siirtoja myös. Jalonen pääsi paremmin maajoukkuetta seuramaan läheltä koko kisojen keston ajan, ja hän myös keskusteli paljon pelaajien ja sen hetkisen valmennuksen kera (silminnäkijä havainto). Jalonen pääsi maajoukkueen sydämeen ottamaan tuntumaa oikein urakalla ajoittain, ja se teki hyvää miehelle.

Itse ehdottelin ilman muuta Jalosta jo melkein vuosi vuosi sitten seuraavaksi valmentajaksi maajoukkueelle. Kaikki tekijät puoltavat valintaa, ja menestystä olisi taatusti myös tiedossa. Jalonen on osaava persoona.

 

[Mind over matter]

Suomen pelissä tärkeimmät elementit ovat liike ja fyysisyys. Ei kiekollinen taitavuus ja kiekon kontrollointi. Suomi ei pysty ruotsimaiseen kiekon hallintaan, koska löytyy oikeastaan vain yksi kenttä jonka taidot siihen riittävät.

Kuitenkin esimerkiksi Juhani Tamminen sanoi viime MM-kisoissa, että Suomi on äärimmäisen hyvä syöttämään ja syötön vastaanottamiseen.

 

[eagle]

Kuitenkin esimerkiksi Juhani Tamminen sanoi viime MM-kisoissa, että Suomi on äärimmäisen hyvä syöttämään ja syötön vastaanottamiseen.

Juhani Tammisen sanaan ei tarvitse paljoa luottaa. Voit ihan huviksesi katsella NHL-tilastoja ja katsoa kuinka moni suomalainen kaikista pelaajista pelaa siellä kiekollisessa roolissa. Huomattavan pieni osa. Samalla kun vertaa ruotsalaisia, niin puhutaan ihan eri prosentista. Puhumattakaan tsekeistä&venäläisistä.

 

[TheManager]

Saamieni tietojen mukaan, Jalosen valinta YLE:n kisastudioon viime kisoissa, oli ensimmäisiä maajoukkueen ja Jalosen yhteisiä siirtoja myös. Jalonen pääsi paremmin maajoukkuetta seuramaan läheltä koko kisojen keston ajan, ja hän myös keskusteli paljon pelaajien ja sen hetkisen valmennuksen kera (silminnäkijä havainto). Jalonen pääsi maajoukkueen sydämeen ottamaan tuntumaa oikein urakalla ajoittain, ja se teki hyvää miehelle.

Itse ehdottelin ilman muuta Jalosta jo melkein vuosi vuosi sitten seuraavaksi valmentajaksi maajoukkueelle. Kaikki tekijät puoltavat valintaa, ja menestystä olisi taatusti myös tiedossa. Jalonen on osaava persoona.

Varmasti pitää paikkansa, että kommentaattorin rooli oli yhteisen harkinnan tulos syistä joita yllä esitetty. Mutta mieleeni tulee myös se, että varmisteliko liitto omaa selkäänsä Jalosella, joka ei varmasti anna yhtä kovaa kritiikkiä kuin esim. P.Sihvonen?:)

Kyllähän Jalonen tällä hetkellä on ykkösvaihtoehto Erkan seuraajaksi, mutta...Itse näkisin vielä mielelläni Erkan jatkavan esim. vuoden ja samalla tulisi Jaloselle tämä vuosi vielä lisää aikaa. Vaikka Jalonen onkin tehnyt vuosia hyvää työtä Kerhossa, niin jotenkin en ole silti vakuuttunut onko hän sopiva mies MJ-valmentajaksi. Täällä on paljon puhuttu, että Jalonen on enemmänkin pitkän aikavälin prosessivalmentaja, joka hänestä kieltämättä onkin profiloitunut, tosin ehkä hieman pakon sanelemana. Hänellä ei ole ollut Kerhon kanssa muuta vaihtoehtoa. Ja toisaalta, eihän kellään ole näyttöjä, etteikö Jalonen onnistuisi myös MJ-valmennuksessa. Kuten jo todettua, Jalonen on hyvin sopeutuva ja muutoskykyinen koutsi. Taktisia kykyjä miehellä kyllä on, hän osaa luoda pelityylin pelaajamateriaalin mukaan, mutta suosii silti hyökkäysvoittoista, mutta ymmärtää myös puolustuspelin.

Tosin, en tiedä, miten tämä aiemmin mainitsemani vuoden lisäaika todistaisi sen, että pystyy irtautumaan "prosessivalmennuksesta" ja sopeutumaan MJ-valmentajaksi.

No mutta summa summarumina, Jalonen on Erkan seuraajakandidaatti numero 1..enkä näe kuitenkaan mitään "nosturia suurempaa" estettä, miksei Leijonat voisi menestyä Jalosen johdolla. Tosin tämän hetkistä MJ "pelikirjaa" on paha lyödä laudalta, Erkka on löytänyt toimivan konseptin ja peli toimii, niin haluaisin kyllä jatkaa vielä tovin samalla linjalla.

 

[tuuski]

Täällä on paljon puhuttu, että Jalonen on enemmänkin pitkän aikavälin prosessivalmentaja, joka hänestä kieltämättä onkin profiloitunut, tosin ehkä hieman pakon sanelemana. Hänellä ei ole ollut Kerhon kanssa muuta vaihtoehtoa.

Vaikka Jalonen onkin Kerhossa kauan viihtynyt, niin joukkue on muuttunut jokaiselle kaudelle dramaattisesti. Lähes poikkeuksetta kaikki edellisen kauden parhaat pelaajat ovat lähteneet vuolemaan tonneja isompiin ympyröihin ja työ on ainakin osittain aloitettava alusta. Toki mj-valmentajana täytyy sopeutua vielä paljon nopeampiin muutoksiin.

Tuota "pakon sanelemana" en oikein ymmärtänyt.

 

[TheManager]

Tuota "pakon sanelemana" en oikein ymmärtänyt.

Ehkä vähän huonosti ilmaisin, mutta tarkoitin juuri sitä, mitä itsekin sanoit. Kun on suht suuri poistuma ollut lähes aina kauden päätteeksi eikä rahaa ole ollut hirveästi ostaa huippuluokan vahvistuksia joukkuetta täyteen niin on ollut pakko koulia ja kehittää "nimettömämpiä" ja nuoria pelaajia, ja hyvällä menestyksellä. Ja nimenomaa saada joukkue pelaamaan tämän kautta hyvin ja menestyksekkäästi joukkueena, minkä tuloksena onkin sitten kehittynyt/noussut uusia loistavia pelaajia.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Edit: Tietysti moraalisesti epäilyttävää tarjota maajoukkuevalmentajan pestiä epäurheilijamaiselle mailanmittauttajalle ja videoiden lähettelyn maailmanennätyksen haltijalle, mutta hyväksyttävä kai se on.

No eikös meidän pitäisi kaikessa apinoida kanukkeja, että voidaan ikinä onnistua? Hehän mittauttaisivat vastustajan huoltomiehen mul...kin, jos sillä voisi etua saada.

J.Jalonen voisi olla aivan mielenkiintoinen nimi penkin takana maajoukkueessa. Tuskin hän siellä isällisiä neuvoja jakaisikaan, mutta saattaisi silti ajaa lupauksia maajoukkueeseen sisään. Ei kuitenkaan tartte pelätä, että Jalonen junnuporukalla kisoihin haluaisi lähteä, mutta olisi mielenkiintoista nähdä millaista jälkeä hän saisi aikaan suomen materiaalilla.

 

[Snaipperi #16]

Kieltämättä seuraavan valmentajan on tehtävä jo alkanut sukupolvenvaihdos, vaikka onhan sitä jo ajettu sisään esim viime MM-kisoissa. Varsinkin Olli Jokisen o n noustava päällikön istuimelleen kun nyt hänestä on tullut se kokenut kaveri.

Tunnetustihan Suomen ongelma on ottaa viimeinen askel, mutta sitä on vaikea ottaa ilman johtajuutta ja voittamisen kulttuuria. Suomella pitäisi olla pari jätkää NHL:n eliittiseuroissa jotka taistelee pleijareita säännöllisesti ja voittavat jotain, sieltä seurajoukkueesta johtajat sitten vievät Suomea pitkälle. Ruotsilla näitä on kolme Sundin, Fobba ja Lidström lisäksi Modin on Stanley Cup voittaja ja Jörgen Jönssön on voittanut kaiken maajoukkueessa pariinkin kertaan. Pikkuhiljaa NHL:ssä taas palkat nousee ja ollaan entisissä kuopissa että tietyt joukkueet ovat selvästi parempia niihin teameihin pitäisi päästä. Esim kestomenestyjissä Coloradossa ja Detroitissa pelasi aikoinaan Ruotsin johtajat Lidström ja Fobba. Suomella on näitä runkosarjapelaajia jotka ovat seuroissaan ikoneita, mutta jotka eivät pääse poffien makuun esim Selänne joka on vähän Alfredson mainen runkosarjatykittäjä, isommissa peleissä sitten vähän hyydytään. Esim Teemun 6 Torinon maalista 4 oli Italiaa ja Sveitsiä vastaan ja Olli Jokinen nousikin median huomion takana samoihin maaleihin isoissa peleissä noustessaan tasolleen(toki Peltosella oli suuri merkitys tässä). Koivu on selkeä kestomenestyjä mutta ainaiset loukkaantumiset ja takapakit ovat estäneet miestä nousemaan Sakicin tasoiseksi legendaksi, toki mies on kova jätkä Montrealissa mutta valitettavasti joukkkue on muuten niin heikko. Sakukin ottaa välillä tyhmiä jäähyjä kovissa peleissä.

No karkasinpa kauas mutta nyt kun sukupolvi vaihtuu niin noihin ongelmiin on tartuttava. On positiivista että esim Pitkänen pelaa Flyersissa joka on suurseura jossa pelaa paljon hyviä pelaajia ja Lindgren ja muut suomalaiset pelaavat Dallasissa joka on toinen kestomenestyjä.

 

[Fawkes]

Kieltämättä seuraavan valmentajan on tehtävä jo alkanut sukupolvenvaihdos, vaikka onhan sitä jo ajettu sisään esim viime MM-kisoissa. Varsinkin Olli Jokisen o n noustava päällikön istuimelleen kun nyt hänestä on tullut se kokenut kaveri.

Jep, samaa mieltä. Erkkakin on tämän tajunnut ja pientä nuorennusleikkausta on ollut havaittavissa. Seuraavan koutsin tehtävä on nopeuttaa ja saattaa muutos loppuun. Esim. Lindgren ja Rask olisi hyvä ajaa nopeasti sisään maajoukkueeseen ennen kuin he lähtevät Pohjois-Amerikkaan.

Jalosen valintaan olisin erittäin tyytyväinen. Pari-kolme vuotta sitten en ollut vielä mikään suuri Jukka-fani, mutta kieltämättä Jalonen on näyttänyt taitonsa valmentajana Kerho-kausien aikana. Myös monen mainitsema kehittyminen valmentajana on totta. Tämä on melko poikkeuksellista suomalaisvalmentajien keskuudessa. Minulle on syntynyt kuva, että Jalonen jopa osaa myöntää omat virheensä, mikä on valmentajalle tärkeä taito. Mielestäni hyvä asia Jalosen valinnassa olisi myös todennäköinen pelityylin muutos. En usko, että se olisi välttämättä kovin radikaali, mutta luultavasti hieman hyökkäävämpää peliä pyrittäisiin pelaamaan. Plussaa olisi myös Jalosen ei-helsinkiläisyys.

Alatalosta en tiedä paljoakaan. Julkisuuskuva miehellä ainakin on hyvin myönteinen. Saanut aika hyvin irti Jypin materiaalista vuodesta toiseen ja on ilmeisesti pelaajien keskuudessa pidetty valmentaja. Voisi sopia maajoukkueeseen oikein hyvin kakkosvalmentajana jolloin voisi punoa juoniaan hieman taka-alalla poissa kirkaimmasta valokeilasta. Myös tälle "hankinnalle" näyttäisin vihreää valoa.

Ennen Summasen valintaa kaikkialla toitotettin miten "nyt pitää saada Aravirran jälkeen vihdoin kunnon valmentaja, joka johtaa joukkueen läpi vaikka päätylaudasta". Tässä Rami jossain määrin onnistuikin, mutta samalla astui muutamien itkupillien varpaille ja yhtäkkiä haluttiinkin taas takaisin pehmeämpään valmennustyyliin. Erkka vastasi tähän huutoon. Jalonen olisi hyvä jatkumo tälle linjalle. Mielikuvissani hän olisi ikäänkuin Ramin ja Erkan sekoitus. Ei karju pää punaisena tai vaadi pelaajilta 150% omistautumista, mutta toisaalta omaa kuitenkin enemmän johtajuutta kuin Westerlund. Jalonen-Alatalo kaksikko saa minun siunaukseni (se on varmasti suuri helpotus Kummolalle :).

 

[mixu]

Ei karju pää punaisena tai vaadi pelaajilta 150% omistautumista, mutta toisaalta omaa kuitenkin enemmän johtajuutta kuin Westerlund. Jalonen-Alatalo kaksikko saa minun siunaukseni (se on varmasti suuri helpotus Kummolalle :).

Ehkä johtajuutta mutta kuinka mahtaa olla Nhl:n miesten osalta että kunnioitetaanko Jalosta?
Taitaa olla myös ensi kertaa kun valmentajaksi tulee kaveri joka ei ole koskaan valmentanut ns isoa seuraa.

 

[Mind over matter]

Voit ihan huviksesi katsella NHL-tilastoja ja katsoa kuinka moni suomalainen kaikista pelaajista pelaa siellä kiekollisessa roolissa. Huomattavan pieni osa.

18.

Teemu Selänne
Olli Jokinen
Saku Koivu
Jussi Jokinen
Jere Lehtinen
Niko Kapanen
Sami Kapanen
Tuomo Ruutu
Antti Laaksonen
Sean Bergenheim
Antti Miettinen
Mikko Koivu


Kimmo Timonen
Joni Pitkänen
Teppo Numminen
Sami Salo
Toni Lydman
Janne Niinimaa


?
Niklas Hagman

 

[eagle]

18.

Teemu Selänne
Olli Jokinen
Saku Koivu
Jussi Jokinen
Jere Lehtinen
Niko Kapanen
Sami Kapanen
Tuomo Ruutu
Antti Laaksonen
Sean Bergenheim
Antti Miettinen
Mikko Koivu


Kimmo Timonen
Joni Pitkänen
Teppo Numminen
Sami Salo
Toni Lydman
Janne Niinimaa


?
Niklas Hagman

Hagman, Bergenheim, M.Koivu, Miettinen, Laaksonen, N.Kapanen ainakin pelasivat 3-4 kentissä joukkueissaan. Noh ei nyt puhdasta jarrua Miettiseltä, Koivulta tai Kapaselta(taisivat käydä joukkueidensa kakkos-yv'ssä), mutta ei millään mitenkään kunnon kiekollista rooliakaan. Sami Kapasesta ei ole mielikuvaa, mutta ei kaveri tainnut ihan 1-2 kentissä pelata? Numminenkin on enemmän puolustava nykyisin, mutta Tepoltahan kaikki sujuu. Niinimaa enemmän istui katsomossa/penkillä.

Todellisuudessa luku on luokkaa ~10 ja siinäkin saa sitten ottaa jo vähemmän roolin pelaajat mukaan. Tosin pakko sanoa että puolustajissa homma on paremmalla mallilla kuin hyökkääjissä(vaikka näissäkin kaverit alkavat ikääntyä).

 

[Snaipperi #16]

Ongelma on se että on pakko pelata energistä puolustuskiekkoa, mutta se ei toimi esim Ruotsia vastaan koska he pystyvät purkamaan karvauksen, koska heidän pakisto on hyvä kiekollisesti antamaan avaussyötöt ja näin kiekkoa ei menetetä kulmissa.

Ja toinen ongelma on siinä ettei ole tarpeeksi kovanluokan pelaajia jotka ottaisivat johtajuutta. Jos vastustaja pelaa omalla tasollaan tai jopa sen yli niin Suomi häviää vaikka se pelaisi loistavaa kiekkoa. Sitähän se Numminenkin sano, ei ehkä luisteltu tarpeeks, mutta ne (swedut) osaa pelata ja pakottaa vastustajan pelaamaan noin tjs. Ruotsalaisia pitäisi karvata ja prässätä koko pelin ajan, mutta se on vaikeaa koska heillä on pakisto ja koko joukkue niin kiekollinen.

Lisäksi kavereilla on monesti selllaisia äijiä jotka on voittanut kaiken ja tietää "miten se tehdään". Meillä ei, ja toki myös kulttuuri jo ennen kisoja joka lajissa sanotaan että ollaan kuumeessa ja hotellin patja oli kova. Ruotsi ilman näitä muutamaa voittajatyyppejä on ihan normaali haavoittuvainen joukkue, mutta se ero meillä vielä on.

 

[Mind over matter]

Jos vastustaja pelaa omalla tasollaan tai jopa sen yli niin Suomi häviää vaikka se pelaisi loistavaa kiekkoa.

Ilmeisesti se ei sitten pelannut, koska Suomi voitti täysin suvereenien esitysten jälkeen Venäjän, Tsekin, Usa:n ja Kanadan World Cupissa 2004 ja Torinon Olympialaisissa 2006.

 

[Snaipperi #16]

Ilmeisesti se ei sitten pelannut, koska Suomi voitti täysin suvereenien esitysten jälkeen Venäjän, Tsekin, Usa:n ja Kanadan World Cupissa 2004 ja Torinon Olympialaisissa 2006.

Mutta on käytännössä ainut maa Venäjän kanssa joka ei pysty voittamaan turnauksia, vaikka niitä on joka vuosi.

 

[fat of the land]

Taitaa lätkäkisojen kullan voittaminen olla tänäpäivänä sitä että se paras aina voittaa...

Enimmäkseen tuntuu että ongelma on mentaalipuolella suomalaisilla ja "nippelitieto"-ketjussa nimenomaan tulee esille suomalaisten "voittajatyyppien" puute joukkueessa.
Jollain tavalla homma pitää saada auki ja jos rehellisiä ollaan niin suomen maajoukkueen menestys on aika uusi juttu jos ajatellaan että mitaleita alettiin saamaan säännöllisestivasta 90-luvun loppupuolella.

Toisena tulee mieleen suomalaiskiekkoilijoiden läpimurto NHL-kaukaloissa on myös uusi asia ja menestystä voi kontrata aika hyvin nimenomaan johtavassa roolissa joukkueissaan olevien pelaajien määrään.
Nykyäänhän tilanne on valoisampi kuin vaikkapa 90-luvun alkupuolella.

Seuraavaan lätkäkultaan ei todennäköisesti mene kovinkaan kauan koska Koivu, Timonen, Lehtinen ym. osasto alkaa olla todella kokenutta kalustoa ja 70- luvun loppupuolella syntyneet pelaajat (OJ, Kipper, Salo ym.) ovat rutinoituneita ratkaisijoita ja avainpelaajia seurajoukkueissaan.
Tietenkin edellytyksenä on myös 80-luvun alkupuolella syntyneiden(M.Koivu, T.Ruutu?, Bergenheim, J.Jokinen, Lehtonen, Pitkänen ym.)lopullinen läpimurto omissa joukkueissaan.

Verrattuna esim. Ruotsiin ollaan sellaiset 5-8 vuotta jäljessä ja ruotsalaisten ikärakenne selittää aikalailla kattavasti menestyksen arvokisoissa.
Vanhukset: Lidas, Foppa, Sundin, Jönsson, Näslund
"kolmenympinhujakkeilla" olevat: Holmström,Zetterberg, (Alfredsson) ym.
Nuoret: Kronwall, Sedinit, Lundqvist ym.

Tietysti voidaan sanoa että läpimurto nuorilla suomalaisilla on jo tehty mutta 2-3 kautta huipputasolla kovalla rutiinilla rupeaa näkymään toivottavasti jo palkintokaapissa.

Muiden kovienkiekkomaiden, varsinkin eurooppalaisten (lukuunottamatta slovakiaa) tilanne on parempi aina NHL-runkosarjan päättyessä koska joukkueet täyttyy automaattisesti n. 10 NHL-pelimiehellä jotka voi asetella edelläoleviin kategorioihin ja laskea todellisiksi vahvistuksiksi.

 

[kop]

Verrattuna esim. Ruotsiin ollaan sellaiset 5-8 vuotta jäljessä ja ruotsalaisten ikärakenne selittää aikalailla kattavasti menestyksen arvokisoissa.
Vanhukset: Lidas, Foppa, Sundin, Jönsson, Näslund
"kolmenympinhujakkeilla" olevat: Holmström,Zetterberg, (Alfredsson) ym.
Nuoret: Kronwall, Sedinit, Lundqvist ym.

Pakko tarttua tähän, sillä nämä ikä-kategoriat ei nyt ihan täsmää sulla. Holmström -73 ja Alfredsson -72 ovat reiluja kolmikymppisiä kumpikin, aivan kuin Fobbakin -73. Sitten taas Zetterberg -80 on yhtä nuori kuin Sedinit -80.

 

[Snaipperi #16]

Taitaa lätkäkisojen kullan voittaminen olla tänäpäivänä sitä että se paras aina voittaa...

Enimmäkseen tuntuu että ongelma on mentaalipuolella suomalaisilla ja "nippelitieto"-ketjussa nimenomaan tulee esille suomalaisten "voittajatyyppien" puute joukkueessa.
Jollain tavalla homma pitää saada auki ja jos rehellisiä ollaan niin suomen maajoukkueen menestys on aika uusi juttu jos ajatellaan että mitaleita alettiin saamaan säännöllisestivasta 90-luvun loppupuolella.

Toisena tulee mieleen suomalaiskiekkoilijoiden läpimurto NHL-kaukaloissa on myös uusi asia ja menestystä voi kontrata aika hyvin nimenomaan johtavassa roolissa joukkueissaan olevien pelaajien määrään.
Nykyäänhän tilanne on valoisampi kuin vaikkapa 90-luvun alkupuolella.

Seuraavaan lätkäkultaan ei todennäköisesti mene kovinkaan kauan koska Koivu, Timonen, Lehtinen ym. osasto alkaa olla todella kokenutta kalustoa ja 70- luvun loppupuolella syntyneet pelaajat (OJ, Kipper, Salo ym.) ovat rutinoituneita ratkaisijoita ja avainpelaajia seurajoukkueissaan.
Tietenkin edellytyksenä on myös 80-luvun alkupuolella syntyneiden(M.Koivu, T.Ruutu?, Bergenheim, J.Jokinen, Lehtonen, Pitkänen ym.)lopullinen läpimurto omissa joukkueissaan.

Verrattuna esim. Ruotsiin ollaan sellaiset 5-8 vuotta jäljessä ja ruotsalaisten ikärakenne selittää aikalailla kattavasti menestyksen arvokisoissa.
Vanhukset: Lidas, Foppa, Sundin, Jönsson, Näslund
"kolmenympinhujakkeilla" olevat: Holmström,Zetterberg, (Alfredsson) ym.
Nuoret: Kronwall, Sedinit, Lundqvist ym.

Tietysti voidaan sanoa että läpimurto nuorilla suomalaisilla on jo tehty mutta 2-3 kautta huipputasolla kovalla rutiinilla rupeaa näkymään toivottavasti jo palkintokaapissa.

Muiden kovienkiekkomaiden, varsinkin eurooppalaisten (lukuunottamatta slovakiaa) tilanne on parempi aina NHL-runkosarjan päättyessä koska joukkueet täyttyy automaattisesti n. 10 NHL-pelimiehellä jotka voi asetella edelläoleviin kategorioihin ja laskea todellisiksi vahvistuksiksi.

Täydellinen kirjoitus. Ja lempiaiheeni voittajatyypeistäkin oli mukana, oikein mieltä lämmitti.

 

[mynthon]

Jukka Jalosesta päävalmentaja?

No ei vitussa !