Juice Leskinen, 1950-2006

[Vakio]

Syvä osanottoni Pauli Matti Juhani Leskisen omaisille ja lähipiirille.

Voi olla, että tämä on jo mainittu palstalla, mutta en ehdi/jaksa kaikkia viestejä selata:

Juice muutti nimensä virallisesti hieman ennen kuolemaansa. Kuollessaan hän oli Juhani Juice Leskinen. RIP

 

[avatar]

Juice muutti nimensä virallisesti hieman ennen kuolemaansa. Kuollessaan hän oli Juhani Juice Leskinen. RIP

Onko tosiaan noin? Pauli Matti Juhani Leskinen luki niissä tiedotusvälineiden teksteissä mitä itse näin. Ei sinänsä, että paljon mahdollista, mutta eivät vaan lehdet taas ole kovin hyvin työtään sitten hoitaneet.

 

[Sistis]

Onko tosiaan noin? Pauli Matti Juhani Leskinen luki niissä tiedotusvälineiden teksteissä mitä itse näin. Ei sinänsä, että paljon mahdollista, mutta eivät vaan lehdet taas ole kovin hyvin työtään sitten hoitaneet.

Voi olla, että tieto ei sitten ole saavuttanut suurempaa julkisuutta. Tai sitten kyseessä on urbaani legenda. Tai sitten tiedotusvälineet tahtovat käyttää kuitenkin sitä alkuperäistä nimeä, jolla Juice on "virallisissa piireissä" tunnettu läpi koko historian.

 

[Metro4ever]

Vaya con Dios, Genio.

 

[Vakio]

Onko tosiaan noin? Pauli Matti Juhani Leskinen luki niissä tiedotusvälineiden teksteissä mitä itse näin.

Asiasta on juttu tämän päivän Iltasanomien Juice-liitteessä sivulla 2. Juice oli antanut haastattelun johonkin paikallislehti Pitäjäläiseen, joka ilmestyi viime torstaina. Siinä hän oli kertonut saaneensa "pari päivää sitten" paperit maistraatista. Hän ei pitänyt nimistään Pauli Matti, ne kuulemma vituttivat Juicea.

 

[Dee]

Viimeistään tuon Varjon linkittämän hyväksikäytön jälkeen on pakko mukaillen siteerata mestaria itseään:

"Taas muistan Juice Leskisen, niin lujaa eli hän.
Ja nähtyänsä kaiken, hän näki enemmän.
Hänen kunniansa vietiin, hälle jäi vain maineen ies.
Ja kun hän oli jo valmis luopumaan, niin vielä saapui myyntimies."

Suuri kiitos ja kumarrus myös täältä. Lepää rauhassa, muistosi ja työsi elävät ikuisesti.

"Otan viinin ja juon, se on elämä sun.
Kyynel valuu ja taas alkaa paluu, on tämä kaikki hyvin tärkeää.
Vaivut uneen, mun näät rauhoittuneen, näin oomme lähempänä elämää."

 

[U2]

Näitä näppäriä heittoja on vaikka kuinka paljon joten näitä muistellessa tulee edes vähän parempi olo.

Tampereen Keskustorin Juhlateltan keikalla 1.8.2006 (jäikö tuo muuten herran viimeiseksi keikaksi?) Maestro oli edelleen oma itsensä - vittuili yleisölle ihan niinkuin aina ennenkin. Joku huusi yleisöstä "Marilyn!". Juice otti savut röökistänsä ja sanoi: "Voi vittu! Marilyn on ollu haudassa jo 40 vuotta ja se on vieläkin sun fantasias?!". Kymmenkunta kertaa ehdin Juicen livenä nähdä ja en koskaan lakannut ihailemasta sitä, millä nopeudella ja tarkkuudella näihin huuteluihin lähti aina juuri sopiva vastaus.

Juice on ollut mulle koko aktiivisen musiikinkuunteluikäni ajan se suurin kotimainen. Suruviestin kuuleminen pysäytti vaikka ei varsinaisesti yllättänytkään. Illalla sitten kohosi konjakkilasi mestarin muistoksi.

Levyistä tärkein tuntuisi tälläkin hetkellä vielä olevan Per Vers, Runoilija lähinnä uskomattoman nimikkokappaleensa ja samanhenkisen Odysseuksen johdosta. Soitannollisesti kulta-aikaa oli Grand Slam -aikakausi eri kokoonpanoineen. Boogieteorian Alkeet, Pyromaani Palaa Rikospaikalle, Yölento, ... Mahtavia levyjä!

Kiitos Juice! Nähdään!

 

[Höyry]

Pala kurkussa ja silmäkulma kosteana otan osaa monen monen ihmisen suruun. Nyt vasta tajuan kuinka paljon Juicea kunnioitin. Uskomatonta että hän on poissa. Sanattomaksi vetää vieläkin. Kiitos ja kumarrus Juice, annoit niin paljon.

 

[Huuru_Sauhunen]

Nero on poissa.

Ei oikein meinaa löytää sanoja kuvaamaan miehen merkitystä musiikillisena ja verbaalisena esikuvana sekä tuotantonsa roolia koko oman henkilökohtaisen nuoruuteni ilmentäjänä, vaikka vasta 80-luvulla synnyinkin. Onneksi lukematon määrä loistavia biisejä jää elämään. Täytyy laittaa Jouluvirsi soimaan.

Lepää rauhassa, ja ottakaa Göstan kanssa ryyppy, minäkin otan teille.

 

[Aatos]

Vaya con Dios, Amigo.

 

[Siren]

En oikein pystynyt kirjoittamaan lauantaina, sunnuntaikin vierähti.

Epätodellinen olo vieläkin, pitää siis tiivistää.

Ei tämä näytä nytkään onnistuvan.

Juice, kohotan sinulle maljan, ota Junnun, Baddingin, Irwnin, Göstan, Cissen ja Albertin kanssa niin monta siellä kuin haluat, sinä olet ne ansainnut.

Mestarin muistoa kunniottaen,
Jyrki-boy

EDIT: Kirjoitusvirheitä korjattu ja nyt kuunnellaan taas tippa linssissä mestaria.

 

[Apa]

Juicea tuli kuunneltua varsinkin takavuosina paljon ja hienoja muistoja riittää. Heavydiggarin vuorisaarna on hieman tuntemattomampi timantti, jonka voisi tässä nostaa esille. Mestari on poissa, mutta loistavat biisit jää elämään.

Lepää rauhassa Juice.

 

[entti7]

Kahdeksankymmentäluvun puolessa välissä istuin junassa matkalla Helsinkiin, erittäin laiha ja jopa sairaan näköinen mies istahti käytävän toiselle puolelle; suuresti arvostamani taiteilija Leskinen tuli nautiskelemaan tupakan, vaikka juuri se oli meinannut viedä hänen hengen samaisena vuonna. Olin enemmän kuin varma, että laulut oli hänen osaltaan laulettu.... Muutama vuosi myöhemmin pääsin todistamaan itseni vääräksi aivan mestarillisen hienossa Juice & Grand slamin konsertissa Lappeenrannassa.

Jotenkin sitä tämänkin Juicen ns. huonomman vaiheen jälkeen uskoi ja toivoi löytävänsä itsensä taas kerran elinvoimaisen taiteilija Leskisen konsertista - valitettavasti näin ei käynyt!

On aika tarttua Landolaan ja näppäillä Syksyn sävelen soinnut pimenevään iltaan; Lepää rauhassa Juice!

 

[teroz]

Kyllä tieto erittäin surulliseksi veti - ja vetää. Täytyy myöntää, etten jostain syystä ole koskaan oikein kuunnellut paljoa suomenkielistä musiikkia, mutta Juice ja Eput ovat olleet ainoat poikkeukset. Juicea arvostin vielä paljon korkeammalle, koska hän teki jotain todella uutta ja raikasta. Itselle parhaiten iski mm. Luonas kai olla saan, Outoon valoon, Myrkytyksen oireet ja Rock'n'Roll'n'Blues'n'Jazz.

Juicen sairastelua ei jotenkin osannut ottaa tosissaan, kun mies oli jo 80-luvulta asti ollut heikohkossa kunnossa. Tosin aina ajoittain näytti siltä, että on tapahtunut käänne parempaan.

Ei tässä nyt osaa oikein mitään tämän fiksumpaa sanoa. Sen totean vielä, että tämä on paras R.I.P.-ketju Jatkoajan historiassa. Ihmisillä on jotain muutakin sanottavaa kuin vain R.I.P., joka kertoo omalta osaltaan siitä, miten hän (hänen materiaalinsa) puhutteli ihmisiä.

Lepää rauhassa Juice.

 

[jesse72]

Muistan kuinka kuulin Juicen kuolemasta. Lauantaina iltapäivällä kahvit tippumaan ja kone auki, Jatkoajan keskustelupalstalta se sitten hyppäsi silmille. Iltapuluille propsit komeista Juice-liitteistä.

Juicen musiikkiin tuli tutustuttua paremmin rippileirillä, kun huonekaveri soitti ahkerasti Juicen kokoelmakasettia. Biiseistä parhaiten ovat kolahtaneet Napoleonin mopo, Syksyn sävel, Se oli jautaa, Osapäivä Natsi, Nenästä verta sielusta kultaa..ym ym. Kassulla oli muistaakseni myös 15 yö englanniksi+ Deep See river ja One more cup of cofee ulkomaan kielellä. Vaikka hyllyssä on levyjä niin perkeeleesti niin Juicea ei löydy, tuota tuplakokoelmaa on tullut monesti hiplattua, mutta aina se on jäänyt kauppaan. Nyt se pitääne hakea kokoelmiin.

Livenä tuli mies nähtyä kahdesti. Nummirockissa 91(?) ja rummuissa taisi olla se mimmi joka kannutti myös Ilonassa. Syksyllä-96 bongasin miehen K-Team päiviltä Helsingistä ja miehen nimmari tuli haettua VIP-kulkulupaan.

Lepää rauhassa.

 

[Kyynikko]

Juice pääsi tuskistaan, nyt on helpompi olla. Saa rauhassa katsella pilven reunalta yhdessä Göstan, Cissen, Albertin ja Junnu Vainion kanssa meitä.

Hyvästi Juice ja kiitos kaikesta!

 

[axe]

Kun nyt jääkiekkopalstalla ollaan, niin laitetaan Juicen kynästä lähteneitä kokemuksia jääkiekko-ottelussa olosta. Tapparan kausilehdestä jostain 90-luvun puolivälin kieppeistä: Leipää, sirkushuveja ja järjetöntä meteliä.

 

[oiler99]

Sairauden väsyttämälle ihmiselle on aina helpotus päästä pois. Juice on kuitenkin mies, jonka musiikki tulee jäämään elämään voimakkaasti sukupolvia eteenpäin. Vaikka en hänen tuotantonsa suurin ihailija olekaan koskaan välttämättä ollut, niin arvostan silti suuresti Juicen päivätyötä suomalaisen popin ja rockin eteen. Sitä nyt ei vaan kukaan voi mitenkään kiistää.

R.I.P.

Ehkäpä tuonpuoleisessa Marilyn riisuu hänelle viimein sen jumpperin.

Jaa-a. Demi-lehden keskustelupalstalla olleessa vastaavassa ketjussa ei sinne kirjoittaneet teinit tienneet koko Leskistä. Ja jos tiesivät niin olivat iloisia että kuoli pois.

Tämä jos mikä ihmetyttää todella.

 

[El Lude]

Jaa-a. Demi-lehden keskustelupalstalla olleessa vastaavassa ketjussa ei sinne kirjoittaneet teinit tienneet koko Leskistä. Ja jos tiesivät niin olivat iloisia että kuoli pois.
Tämä jos mikä ihmetyttää todella.

Kyllähän se on valitettavasti niin, että valtaosaa teineistä EI enää kiinnosta muut kuin me, myself and I ja muu ihhqqq. Minulle nyt kaikkiheti pleikkarikaukosäädinsukupolven tietämys J. Leskisestä tai muista "menneisyyden" henkilöistä on hyvin heikoissa kantimissa - valitettavasti. Seiska, Salkkarit ym. paska-aviisit ja sarjat ovat tehneet tehtävänsä. Yleistiedon määrä on romahtanut nuorison parissa. Ketä kiinnostaa ja onx pakko, jos ei niinku niinku taho? Tämän päivän anttiruiskut ja muut laulavat smurffit sekä muovioravat ovat niin OMG, LOL ja IHQQ...

Kaikenmaailman räbhinthopäärämbeet ja muut tulevat sekä menevät häipyen unhon yöhön (toivottavasti), mutta mielestäni on/oli vain yksi Juice Leskinen. Miehellä oli aidosti jotain sanottavaa...

 

[Ted Raikas]

Jaa-a. Demi-lehden keskustelupalstalla olleessa vastaavassa ketjussa ei sinne kirjoittaneet teinit tienneet koko Leskistä. Ja jos tiesivät niin olivat iloisia että kuoli pois.

Otanta sieltä on huono ja antaa turhankin masentavan yksioikoisen kuvan nuorisosta. Näin se vaan menee. Uskallan väittää, että nuorimmassa polvessakin on niitä, jotka Juicen tietää ja arvostaa ja tulevat myös arvostamaan. Vielä jatkossakin.

 

[avatar]

Niinhän se taitaa tässäkin käydä, että kun artisti kuolee, tulee hänestä tunnetumpi kuin koskaan. Meinaan sitä, että nyt sitten nämä teinitkin alkavat viimein kuunnella miestä. Enkä sano, että se on huono juttu. Ei kai keneltäkään noin hienoa artistia pidä evätä, vaikkei olisikaan kuunnellut aiemmin. Hienoahan se olisi. En nyt sano, että näin käy, mutta vähän luulen kuitenkin.

 

[nastamuumio]

Älkääs nyt! Tänään Tampereella tepasteli 13-16 vuotias tyttö, joka pukeutui cooliin Ramones takkiin. Kyllä nykynuoret tietää yllättävän paljon menneestä, vaikka itsestä ei siltä tuntuisikaan.

 

[Ted Raikas]

Enkä sano, että se on huono juttu. Ei kai keneltäkään noin hienoa artistia pidä evätä, vaikkei olisikaan kuunnellut aiemmin. Hienoahan se olisi. En nyt sano, että näin käy, mutta vähän luulen kuitenkin.

No, olisi se aika kohtuutonta sanoakin, että huono juttu. Minkäs sitä nyt vaikka tänä vuonna syntyvä ihminen mahtaa parinkymmenen vuoden päästä Juicea kuunnellessaan sille, että paskoi itse vasta vaippoihinsa kun mestarista jo aika jätti.

Juice sai tunnustusta jo eläessään, joten siitä asiasta ei ole huolta. Toisinaan on vaan henkilöitä, joita aletaan arvostamaan yleisesti ottaen vasta kun ovat poissa.

 

[Koirapoika]

Tamperelaiset ja toki muutkin halukkaat voi käydä Metsossa laittamassa nimensä Juicen muistokirjaan. Tämän viikon kirjaston aulassa kirjoitettavana.

 

[avatar]

No, olisi se aika kohtuutonta sanoakin, että huono juttu. .

No siis okei. Se vaan kun jotkut joskus sitten sortuvat siihen lauseeseen juuri, että "vittu olit vielä vaipoissa kun mä kuuntelin jo tätä" ja ihan kun ei olisi edes sen artistiin arvoinen. Joskus vaan näkee sitä, kun itse esim. kuuntelen 70-luvun Queenia ja olen kuitenkin syntynyt -80. Siitä on joskus joltain vanhalta barrelta tullut jossain kommenttia, että "vittuuks jotain luulet jostain tietäväs". Siksi halusin sen vaan sanoa. Turhaan tavallaan sanoin. Ja tosiaan Juice kyllä nautti arvostusta onneksi paljonkin jo eläessään joskaan ei mielestäni kyllä ihan niin paljon kuin olisi ollut syytä.