Raksilan vetera
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, ManU, Exeter City, TP-47
Olin hakemassa tyttöä koulusta, olimme menossa Jyväskylään. Silloinen Mega radio kertoi uutisen, Kalpan toimitusjohtaja Juha Junno siirtyy Kärppiin. Ei hienompaa uutista Kärppä fanina olisi voinut kuulla. Olin mediasta seuraillut Kalpan touhuja, joten Juha Junno oli nimenä tuttu.
Kyllähän JJ pisnis miehenä haistoi mahdollisuuden ja potentiaalin mikä Kärpissä oli. Täältä päin kotoisin olevana oli seuraillut Kärppien kultavuosia -80 luvulla. Oulussa pata porisi ja kiehui. Täällä alkoi olla paineita liiga porukkaan. Siihen saumaan harmaa eminenssi Arponen ja JJ suunnaton energia ja vainu. Pata alkoi olla valmis räjähtämään. Vielä sopivasti IT-alan nousukausi.
Tamminen oli menossa Kalpaan, näin kertoivat huhut. Sama lähteet kertoivat Junnon menneen välin ja houkutelleen Tamin Ouluun.
Nerokas värväys. Tami oli jo silloin media persoona, joka lisäsi yleisön ja sponsoreiden mielenkiintoa Kärppiä kohtaan.
Kyllähän Tamikin haistoi Kärpissä mahdollisuuden, olla sopivasti Tramilla.
JJ:lle voisi pystyttää patsaan Raksilaan ja nimetä jonkun kadun Junnontieksi, niin ratkaiseva oli Junnon ja Arposen osuus Kärppien toisessa tulemisessa.
Tuto katastrofin jälkeisenä aamuna odottelin Mäntylän liikenne valoissa valojen vaihtumista. Olin kääntymässä Karjasillalle päin. Näin takana autossa tutun hahmon. Nostin peukun ylös. Autosta nousi peukku takaisin. Silloin tiesin ettei tämä saaga ole vielä ohi. Me tullaan vielä. Vuosikymmenet myöhemmin kysyin Junnolta muistaako tapausta. Joo tottakait Juha vastasi. JJ:llä oli aina oikeat vastaukset.
Tämä puolen Suomen Kärpät, onhan siinä totuuden siementäkin. Ei ollut niintä pientä nyrkkipajaa tai firmaa täällä pohjoisessa, jota JJ ylenkatsoi. Ei summalla väliä. Pienetkin hilut kelpasi, varmaan JJ sai kaikki tuntemaan yhteisöllisyyttä, tässä rakennetaan omaa juttua.
Hei, me ollaan puolen Suomen Kärpät. Pienessäkin nyrkkipajassa oli seinällä Kärppien diplomi, jossa kerrottiin yrityksen olevan Kärppien tukija. Olit sitten Nokia tai Pärnäsen kumi ja venttiili. Kaikki sai JJ tuntemaan samanarvoisiksi.
Kyllähän JJ pisnis miehenä haistoi mahdollisuuden ja potentiaalin mikä Kärpissä oli. Täältä päin kotoisin olevana oli seuraillut Kärppien kultavuosia -80 luvulla. Oulussa pata porisi ja kiehui. Täällä alkoi olla paineita liiga porukkaan. Siihen saumaan harmaa eminenssi Arponen ja JJ suunnaton energia ja vainu. Pata alkoi olla valmis räjähtämään. Vielä sopivasti IT-alan nousukausi.
Tamminen oli menossa Kalpaan, näin kertoivat huhut. Sama lähteet kertoivat Junnon menneen välin ja houkutelleen Tamin Ouluun.
Nerokas värväys. Tami oli jo silloin media persoona, joka lisäsi yleisön ja sponsoreiden mielenkiintoa Kärppiä kohtaan.
Kyllähän Tamikin haistoi Kärpissä mahdollisuuden, olla sopivasti Tramilla.
JJ:lle voisi pystyttää patsaan Raksilaan ja nimetä jonkun kadun Junnontieksi, niin ratkaiseva oli Junnon ja Arposen osuus Kärppien toisessa tulemisessa.
Tuto katastrofin jälkeisenä aamuna odottelin Mäntylän liikenne valoissa valojen vaihtumista. Olin kääntymässä Karjasillalle päin. Näin takana autossa tutun hahmon. Nostin peukun ylös. Autosta nousi peukku takaisin. Silloin tiesin ettei tämä saaga ole vielä ohi. Me tullaan vielä. Vuosikymmenet myöhemmin kysyin Junnolta muistaako tapausta. Joo tottakait Juha vastasi. JJ:llä oli aina oikeat vastaukset.
Tämä puolen Suomen Kärpät, onhan siinä totuuden siementäkin. Ei ollut niintä pientä nyrkkipajaa tai firmaa täällä pohjoisessa, jota JJ ylenkatsoi. Ei summalla väliä. Pienetkin hilut kelpasi, varmaan JJ sai kaikki tuntemaan yhteisöllisyyttä, tässä rakennetaan omaa juttua.
Hei, me ollaan puolen Suomen Kärpät. Pienessäkin nyrkkipajassa oli seinällä Kärppien diplomi, jossa kerrottiin yrityksen olevan Kärppien tukija. Olit sitten Nokia tai Pärnäsen kumi ja venttiili. Kaikki sai JJ tuntemaan samanarvoisiksi.
Viimeksi muokattu: