Tõde kulisside taga - Nyt puhuu Devilsin ex-huoltaja
Devilsin entinen huoltaja pakeni viime keväänä tarkoin vartioidusta Prudential Centeristä mukanaan kuusi videokasettia, joille oli tallennettu kuvamateriaalia Devilsin organisaation toiminnasta. Kuvaamiensa nauhojen vuoksi tämä huoltaja pelkää nyt henkensä edestä. Ja pelkää syystä, sillä näiltä nauhoilta löytyy totuus New Jersey Devilsistä.
Nimettömänä pysyttelävä huoltaja on päättänyt tässä erityishaastattelussa paljastaa henkensä uhalla kaiken sen löyhkäävän saastan, joka kätkeytyy The Rockin jyhkeän ulkokuoren sisäpuolelle.
Kertokaa lyhyesti, mitä arkaluontoista nauhoille on tallentunut.
- Väkivaltaa, kidutusta, henkistä ja fyysistä julmuutta, uhkailua, hakkaamista - ihan kaikkea, mitä vaan voi kuvitella.
Entä NHL-tähtien rikkaus ja neon-valojen kimallus?
- Valetta, silmänlumetta. Otteluiden välillä pelaajia pidetään kopeissa, häkeissä, missä tahansa piilossa. Yön ajaksi pelaajat pannaan yökoppeihin ja sieltä sitten taas aamulla harjoituksiin. Aamuisin aina ensimmäiseksi pelaajat tuodaan yökopeistaan ja monta tuntia menee edellisen päivän murjomisten peittämiseen. Naama on turvoksissa, silmä on mustana, haavoja...
- Mutta miksi, miksi väkivalta?
- träppiä, lyö kiekko päätyyn, träppiä. Älä puhu mitään, älä sano mitään. Träppiä, träppiä, träppiä. Ei sitään kukaan jaksa, ja sitten kun ei jaksa, niin sitten otetaan kovat otteet - ja taas pelataan träppiä. Pelaajat ovat koko ajan vahvassa lääkityksessä osittain kivun, osittain kurin takia. Tarpeeksi vahvat lääkkeet, niin ei tule mieleenkään valittaa, mutta sitten alkaa peliotteet kärsiä: Vaikeuksia muistaa pelata träppiä, täytyy toistaa samoja liikeratoja, että ymmärtäis edes vähän, missä päin kenttää on.
Helvetillinen oravanpyörä
Huoltaja jatkaa surullista kertomustaan ja paljastaa, etteivät väkivaltaisetkaan keinot ole vieraita Paholaisten organisaatiossa.
- Aina, kun tähti ei suoriudu, niin sitten tulee saiputtaa. Saiputtaa on lyönti saippuasukalla, saippualla, joka on laitettu sukan sisään, niin ei jää jälkiä kasvoihin. Se voi vähän turvottaa, mutta se hoituu heti.
- Mutta, kun tähti saa saiputtaa, taas lisää pillereitä kipuun, yrittää taas, roiskii kiekkoa päätyyn, pannaan penkin päähän ja tulee saiputtaa. Sitten annetaan taas pilleriä, päivästä toiseen sama jatkuu, eihän semmosta kukaan jaksa. Mutta, silti kenelläkään ei ole mitään väliä, sen kun jatkuu vaan.
Kiekkoammattilaisen elämä on tunnetusti kovaa, mutta Devilsissä voit heittää hyvästit elämällesi välittömästi sen jälkeen, kun muste sopimuspaperissa on kuivunut.
- Vieraspelikiertueet on kaikista pahimpia. Silloin lääkkeet on kaikista vahvimpia, kädet on raudoissa, koska jos pelaaja on yhtään tolkuissaan, niin siinä on aina loikkauksen mahdollisuus. Näiden viime vuonna tehtyjen kuljetusten todistaminen oli henkilökohtaisesti mulle kyllä ihan viimeinen pisara.
"Rahtia"
Nimettömänä pysyttelevän, joukkuetta lähellä olevan lähteen mukaan Devilsin pelaajien sopimuksissa on olemassa klausuuli, jonka mukaan kuljetettavien tähtien tullimaksut putoavat käytännössä nollille, jos rahti on kuljetuksen aikana vahingoittunut.
Viime talvena verho karmivan salaisuuden ympärillä raottui, kun vieraspelikiertueella lehdistötilaisuuteen ilmestyivät kapteenistosta ainoastaan Kovaltshuk ja White. Eliasta ei näkynyt missään. Joukkueen virallisen tiedotteen mukaan Elias liittyisi joukkueen mukaan päivää myöhemmin, koska oli mukana esikoislapsensa synnytyksessä.
Eestiläisen tv-aseman toimittaja kiinnostui ontuvasta selityksestä, koska hän oli sopinut Eliaksen kanssa haastattelun. Lentoyhtiöltä tarkistettaessa Elias oli astunut muun joukkueen mukana koneeseen.
Kuvausryhmä meni rahtiterminaaliin tutkimaan Devilsin varustelaatikoiden siirtoa lentokoneesta joukkueen bussiin.
- Mitä se laatiko koostis on?
- Onko se Devilsin Eliase siel laatikos?
- Kamera era! Lopeta se filmimine!
Ryhmä ei päässyt puusta pitkään vartijoiden estettyä kuvaamisen, mutta nauhalle tallentunut kuvamateriaali ei jätä arvailujen sijaa sille, missä Elias oli - Sullottuna yhteen monista mustista Reebokin varustekasseista.
Vain jäävuoren huippu
- Kukaan ei tiedä, kukaan ei voi tietää, kukaan ei voi kertoa. Niin kauan kuin olet siellä töissä, niin et voi sanoa mitään. Jos haluat pois - Mutta kukaan ei halua pois.
Miksi?
- On parempi olla haluamatta.
Mutta mitä, jos haluaa?
- No, se vaihdetaan. Tulee uus tilalle. Edellisellä viikolla jos vielä pelasit siellä, niin seuraavalla kaudella sinun tilalla on toinen, sitä ihmetellään ehkä hetki, mutta sitä seuraavalla kaudella ei kukaan edes muista, kukaan ei ihmettele, mitä sinulle kävi, ketään ei edes kiinnosta.
Yhden ex-työntekijän haastattelu ei riitä kaatamaan tätä hyvin rasvattua koneistoa, mutta häneltä saadut kommentit ovat omiaan näyttämään, miten tämä seura on vuosikausia käyttänyt inhimillisyyttä polttoaineena irvokkaiden tavoitteidensa ajamiseen. Joka vuosi joku pelaaja vaihtuu toiseen ja vanha katoaa vähin äänin ikuisuuteen.
