Jotenkin mulla pakiston osalta jää Määttä sellaiseen kulmaa, että jos pelinopeutta yritetään kasvattaa, tulee isoja ongelmia. Määttä on pelannut ok, kun on saanut itse rytmittää peliä omilla ehdoillaan. Toivottavasti olen väärässä.
Ainahan yksilöilläkin on mahdollisuus kehittyä, Määttä on 22 v. 180 Liigamatsin pakki, mutta varmasti tuossa on vielä tekemistä. Kyetä lukemaan peliä ja tekemään se siirto nopeamman kautta.
Sitten taas ylipäänsä, pelin nopeuttaminen ja kiekonhallinnan, syöttöketjujen lisääminen on työlästä ja haasteellista. Vaatii, oletan, toistoja ja aikaa. Siinä mielessä jotain pieniä kasvukipuja saattaa esiintyä alkukaudesta. Riippuen toki millaset viimeset palaset on ja miten koostumukset klikkaa.
Mutta katotaan miten lähtee liikkeelle ja miten peli kehittyy. O/U 88% Liigavalmentajista mitä luultavammin ilmoittaa miten aiotaan pelata nopeammin ja olemaan aktiivisia, sitten sen täytyy vielä saada näkymään jäällä.
Ja sietämään vaikeitakin hetkiä. Resilienssi, kuten Ville Nieminen toteaisi. Nihilistisellä puolustamisella ja pelin temmon hidastamisella on mahdollista kaivaa tulosta, mutta sellanen soljuva ja hienokseltaan nopeutettu kiekollinen peli ei kehity. Tai rytmit ja ajotukset, prässi ja karvauspeli.
SIhvoslaisittain sanottuna, pitää osata voittaa ja hävitä oikein. Monasti on hienoja suunnitelmia raikkaammasta pelistä, mutta muutama tappio ja sitten taas aletaan vetää safetymmin, tuloksesta. Toki, pitkään 60 matsin runkosarjaan mahtuu monenmoisia pelejä, toivon mukaan aiempaa enempää vauhdikkaita, mutta eiköhän myös välillä nihilistisempiäkin puolustustaistoja.
Asian vierestä, yv/av. Kummasti auttaa tuloksentekoa ja työrauhaa hienokseltaan viilatun pelityylin kanssa kun nämä toimii, edes säällisesti.