Kyllähän nykykiekossa 4. ketjut on menneet pelaavampaan suuntaan, kiekolla täytyy pystyä tehdä jotain, tai peli ei perustu pelkkään kiekottomuuteen. Tyyliin Lukon Vidgren-Koivistoinen-Ganahl.
Uudelleenrakentavat ja matalan tavotteen joukkueet toki tekee kompromisseja joissain kohdissa, eli Huhtanen rotaatiopelaajana saattaa olla pöydällä.
Minäpä siirrän keskstelun Hupin ketjusta joukkueen rakennus ketjuun....
Niin, eihän tuo nelosketjun tosiaan ole mikään pakko olla mikään puolustuspelin erikoiskompanja. Pääpointti on, että tuota puolustustaitoa löytyy joukkueesta tarpeeksi.
Tässä muutama peruste, miksi itse liputan puolustavan, kokeneen ja ammattimaisen nelosketjun puolesta.
Mielestäni henkinen johtaminen on erittäin tärkeää kehittymisen kannalta. Ja kehittymisen kautta sitä menestystä Ässien kaltaiselle joukkueelle joskus tulee jos on tullakseen. Tämä on jopa tärkeämpää kuin fläppitalulle piirretyt viisikkotaktiikat. Iso osa henkistä johtamista on se, että kaikki pelaajat ovat tyytyväisiä rooliinsa, tai ainakin tietoisia siit miksi rooli on mikä on. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö saisi olla nälkää tavoitella isompaa roolia. Jotta tuohon päästään, tarvitaan mielestäni avointa ja rehellistä johtamista pelaajia kohtaan. Siis jokaisella pelaajalla täytyy olla selkeä suunnitelmallinen urapolku, jota pyritään kulkemaan.
Sanoisin, että hyvä esimerkki..näin katsomosta katottuna huonosta urapolun suunnittelusta oli Juusela. Kaikista haastatteluista ja tapahtumista päätellen Juusela tuli tänne sillä olettamuksella, että tulee ottamaan paikkansa kärkiketjuissa. Todellisuudessa hän ei saanut ikinä edes tilaisuutta osoittaa olevansa roolin arvoinen ja tämä on varmasti iso syy, miksi kausi on mennyt niinkin poskelleen hänen kohdallaan. Näyttää sille, että pelaaja ei ole ollut tietoinen siitä, mihin rooliin hänet on palkattu. Tämä on hyvä esimerkki huonosta rekrytoinnista.
Ammattimainen nelosketju voisi ottaa isompia minuutteja niinä päivinä, kun muilla ketjuilla näyttää olevan liian vaikeaa ja pienempiä minuutteja silloin kun muilla ketjuilla homma sujuu. Tämä auttaa meitä siinä, että uskalletaan pyörittää noita rotaatioukkoja isommissakin rooleissa. Esim. tällä kaudella meillä olis toi Juusela voinut saada yhden tai kaksi 5 matsin stinttiä oikeasti hyvässä roolissa, sen sijaan, että on nyt pelannut 20 matsia miniminuuteilla jossain nelosketjussa.
Noh en nyt tiedä tuliko tässä sittenkään muutamaa perustetta :DD Lyhyesti sanottuna, amattimainen nelosketju helpottaisi pelaajien urapolun suunnittelemista, laajemman rotaation pyörittämistä ja joukkueen roolitusta.
Todettakoon myös, että haluaisin Kivenmäen ensikaudella sentteriksi. Kun toinen sentteri on Tiivola, niin jää vielä kaksi paikkaa auki. Vaikka tuo toinen sentteri olisikin kova jannu hyökkäys ja puolustussuuntaan, niin tuon neljännen sentterin olisi mielestäni syytä olla puolustussuuntaan kovempi tekijä kuin Sillanpää.
Jos nelosketju on sellanen, ettei sitä uskalla peluuttaa kuin minimi minuutit kun käytännössä koko ajan pelataan häviävää lätkää, niin se aiheuttaa melkeinpä sen, että ei me uskalleta peluuttaa kysymysmerkkisenttereitä oikeestaan lainkaan. Sitten näät Ruotsalaiset, Kotkaniemet ja Kivenmäet joutuu tekemään läpimurtonsa ensin laitureina ja se ei todellakaan palvele kenenkään kehitystä. Ja nyt joku näsäviisas tulee varmaan huutelemaan, että kuinka hyvin Kotka kehittyi vaikka veti laiturina.... Todellisuudessa, ei kehittynyt laiturina vuodessa pätkän vertaa vaan näytti ihan samalta ensimmäisena ja viimisenä päivänä laiturina pelatessaan. Kehittyminen alkoi siitä, kun pääsi pelaamaan keskushyökkääjänä. Tämän voi vaikka käydä itse toteamassa tuolta Jesperin ketjusta.
E: Hyväksi ja ammattimaiseksi nelosketjun jyräksi voi myös oppia...jopa(kenties) helpommin kuin moneen muuhun hommaan. Tämänkään osaston taitovalmentamista ei kannata jättää huomioimatta.