Joukkue, joka omistaa kaupungin ”sielun”

[Dorian Gray]

Lueskelin taannoin kirjaa New York Knicksin koriskoukkueen historiasta, ja siinä esitettiin tämä otsikon ajatus. New York on kirjan mukaan yleensä ollut Yankeesin kaupunki. Vaikka joukkueita on kaikissa pääsarjoissa, Yankeesin tähtipelaajat ovat olleet kaupungin suosikkipoikia ja Yankeesin pelit ovat olleet ne, joista puhutaan vesiautomaateilla ja metroissa. Teoksen mukaan 90-luvulla Knicks nousi kuitenkin hetkeksi kaupungin kärkipuheenaiheeksi urheilussa, kun Ewingin, Oakleyn ja muiden tähdittämä ryhmä pelasi brutaalin fyysisellä tavalla, joka upposi kaupungin sieluun. Sitten taas vaikkapa Chicago on aina ollut Bearsin kaupunki, vaikka Euroopassa tunnetaan paremmin koriksesta.

Jäin miettimään, miten asiat ovat Suomessa. Menestys on yksi tekijä, yleisömäärät toinen, historia kolmas, mutta syy, miksi jokin joukkue (jos mikään) koetaan kaupungin yhteiseksi asiaksi, ei ole aina selvä.

Esimerkiksi Oulussa on niin kauan kuin muistan ollut vain yksi joukkue. Jopa 90-luvulla, kun Kärpät kynti divareissa ja Lippo keräsi 7000+ katsojaa, "palaako paha takaisin" oli edelleen kaupungin olennaisin urheilupuheenaihe. Tampereen sielu taas perustuu kahden kovan ikuiseen kilvoitteluun.

Kaikkialla asia taas ei ole niin ilmeinen. Esimerkiksi Kuopio on perinteisesti ollut Kupsin kaupunki, mutta väitän, että Kalpa on ottanut sen omakseen. Kupsin takavuosien kulta-ajat eläneet alkavat olla eläkeiässä, kun taas 40-50-vuotiaat olivat vastaanottavassa iässä olleita koululaisia Kalpan 90-luvun alun parhaina hetkinä. Kun Kalpan uusi nousu alkoi 2010-luvun vaihteessa, koko työikäinen väestö otti joukkueen omakseen. Kalpa ja Kapaset koetaan ehkä myös omemmaksi kuin Kups vahvistuksineen. Viime keväänä Kalpan pirteät otteet puhuttivat omien havaintojeni mukaan savolaiskansaa paljon enemmän kuin Kupsin monen viime vuoden mitalikulku.

Kuinka on muualla? Onko Lahti vielä sielultaan futiskaupunki (mikä olisi resktio, jos FC Lahti kohoaisi mestaruuskamppailuun), vai onko se Pelicansin? Entä Joensuu, Kotka, Vaasa tai Forssa?

Näkemyksiä voi kertoa siitäkin, onko asia muuttunut jossain kohtaa. Pori lienee selvästi Ässien kaupunki, mutta nousiko Jazz missään vaiheessa 90-luvulla varteenotettavaksi kilpailijaksi kaupungin sielusta?

 

[Daro]

Lueskelin taannoin kirjaa New York Knicksin koriskoukkueen historiasta, ja siinä esitettiin tämä otsikon ajatus. New York on kirjan mukaan yleensä ollut Yankeesin kaupunki. Vaikka joukkueita on kaikissa pääsarjoissa, Yankeesin tähtipelaajat ovat olleet kaupungin suosikkipoikia ja Yankeesin pelit ovat olleet ne, joista puhutaan vesiautomaateilla ja metroissa. Teoksen mukaan 90-luvulla Knicks nousi kuitenkin hetkeksi kaupungin kärkipuheenaiheeksi urheilussa, kun Ewingin, Oakleyn ja muiden tähdittämä ryhmä pelasi brutaalin fyysisellä tavalla, joka upposi kaupungin sieluun. Sitten taas vaikkapa Chicago on aina ollut Bearsin kaupunki, vaikka Euroopassa tunnetaan paremmin koriksesta.

Jäin miettimään, miten asiat ovat Suomessa. Menestys on yksi tekijä, yleisömäärät toinen, historia kolmas, mutta syy, miksi jokin joukkue (jos mikään) koetaan kaupungin yhteiseksi asiaksi, ei ole aina selvä.

Esimerkiksi Oulussa on niin kauan kuin muistan ollut vain yksi joukkue. Jopa 90-luvulla, kun Kärpät kynti divareissa ja Lippo keräsi 7000+ katsojaa, "palaako paha takaisin" oli edelleen kaupungin olennaisin urheilupuheenaihe. Tampereen sielu taas perustuu kahden kovan ikuiseen kilvoitteluun.

Kaikkialla asia taas ei ole niin ilmeinen. Esimerkiksi Kuopio on perinteisesti ollut Kupsin kaupunki, mutta väitän, että Kalpa on ottanut sen omakseen. Kupsin takavuosien kulta-ajat eläneet alkavat olla eläkeiässä, kun taas 40-50-vuotiaat olivat vastaanottavassa iässä olleita koululaisia Kalpan 90-luvun alun parhaina hetkinä. Kun Kalpan uusi nousu alkoi 2010-luvun vaihteessa, koko työikäinen väestö otti joukkueen omakseen. Kalpa ja Kapaset koetaan ehkä myös omemmaksi kuin Kups vahvistuksineen. Viime keväänä Kalpan pirteät otteet puhuttivat omien havaintojeni mukaan savolaiskansaa paljon enemmän kuin Kupsin monen viime vuoden mitalikulku.

Kuopio on molempien joukkuedein kaupunki. KuPS on nyt kaikkien huulilla, koska sillä on mahdollisuus voittaa mestaruus tänä vuonna. Ja KuPSin takana on koko kaupunki juuri nyt! Kuopiohan on aina ollut futista rakastava kaupunki aina. Tosin onneksi tässä kaupungissa on myös toinen seura jonka kaupunki on ottanut omakseen ja se on KalPa. Tervetuluoa Kuopioon vain.

 

[Peltinen]

Seinäjokea pidetään puheissa kovasti pesäpallokaupunkina mutta sitähän se tosiaankaan ei ole, vaan oikeasti se on aina ollut sielultaan jalkapallokaupunki. Tosin joukkueen nimi on matkalla vaihtunut moneen kertaan. SMJ oli pitkään suomisarjajyrä joka hetkellisesti 70- ja 80-luvulla nousi SM-sarjan isoksi menestyjäksi ja nosti joksikin aikaa pesäpallobuumin varsinkin, kun Sepsi-78:n pääsarjajakson jälkeen jalkapallo taisteli jossain 2-divarin pohjalla. Nyt SJK kerää yli 4000 katsojalukuja kun pesäpallossa päästiin hädin tuskin tonniin. Sukulaismies, jonka isoisä pelasi aikanaan SM-sarjaa Nurmon Jymyn paidassa pasteeraa nyt SJK:n aitiossa ja puhuu pelkästään jalkapallosta.

 

[BaronFIN]

Pelicans on Lahdessa sitkeällä vääntämisellä nitistänyt Kiekkoreippaan perinnön muuttamalla juniorijoukkueet oman brändinsä alle ja tästä voi olla kahta mieltä. Pelicans on kovin muovinen joukkue ja jos Niemelän buumi joskus asettuu, niin Lahdessa on paluu perusasioiden äärelle lahtelaiseen tapaan. Kiekkoreipas voi olla lähempänä kuin kuvittelemmekaan.

Jalkapallon puolella sielu kuuluu edelleen Reippaalle Ja Kuusysille. ”Mustat kuhnurit” ovat yleinen vitsin aihe eikä tämän ympärille saada buumia. Tietty muutaman kymmenen räkänokan ”ultrafani” voi olla eri mieltä, mutta kovin vakuuttavaa suorittamista joukkueella viimeiset 25 vuotta. Jokaikinen peruste, miksi koko ”fuusio” aikanaan perustettiin, ei ole toteutunut. Ei tullut uutta lippulaivaa suomalaiseen palloiluun. Nyt on otettu vielä astetta kovemmat aseet käyttöön ja FC Lahti on ottamassa juniorijalkapalloilua kokonaan oman brändin alle, eli yritetään samaa kuin kiekkoilun puolella. Muovisuus haisee tässäkin ja jokainen ruohonjuuritason junioriaktiivi on suht vittuuntunut asiasta. Pitkän linjan kyykkäläinen hurraa mieluummin jopa Reippaalle kuin ÄFCEE:lle.

Lahtelainen koripallo taas on oma lukunsa. Viipurin NMKY aloitti 1898 ja muutti nimensä Lahden NMKY:ksi 1948. Mestaruudesta konkurssiin 2015 ja siitä eteenpäin jopa niinkin mielenkiintoinen Lahti Basketball. El Plastico! Tässä ei varmaan pidä väheksyä Urheilutalon purkua.

Yhteenvetona sanoisin, että lahtelainen joukkuepalloilu on sekaisin kuin seinäkello viimeisen 20 vuoden ajalta. Välillä on joku väläys, mutta isossa kuvassa perinteet ovat perseestä ja historiaa pitää hävetä. Kimmo-volley ja Lahden Mailaveikot seisovat tukevasti historiansa päällä ja vaikka pelaavat alemmissa sarjoissa, niin edustavat paljon hienommin lahtelaisuutta ja perinteitä kuin mitkään pääsarjatason brändi-ihmisten plastico viritelmät.

 

[WarWas]

Jos vähän saa hassutella niin Loimu Raisiosta. Eipä kukaan sieltä edes tiedä muita tiimejä ellei seuraa ringetteä.

 

[maken veivi jr.]

Limingan Niittomiehet.

 

[Barnes]

Entä Joensuu

Joensuu on visusti pesäpallokaupunki. Joensuun Mailan otteet puhuttavat vauvasta vaariin, mikä on näin muuttajalle hieman hankalaa, kun ei meillä Savossa pesäpalloa seurattu, vaan KalPa oli aivan selvä ykkösjuttu. KalPa onnistui silloin Kapasen paluun aikaan juurruttamaan itsensä koko maakunnan joukkueeksi, ei paljoa kyselty. Hautaan asti ollaan mukana ja peleissä tulee tutulla porukalla joka kausi käytyä useampaan kertaan.

 

[Everton]

Kyllähän Kotka on edelleen jalkapallokaupunki. Myös koripallo on siellä poikkeuksellisen suosittua, naisten peleissä yleisömäärät ovat muihin verrattuna jopa poikkeuksellisen suuria. Suhtautuminen jalkapalloseuraan ja sen kannattaminen on kuitenkin paljon intohimoisempaa. Ja oisko niin, että jalkapallo on ykkösjuttu nimen omaan kotkansaarelaisille ja koripallofaneja löytyy puolestaan enemmän esim. karhulalaisista?

Jääkiekko on nykyään niin merkittävässä asemassa Suomessa, että vienyt kannatusta muilta lajeilta ja seuroilta. Olisikohan Lahti, Joensuu ja Vaasa isoimmat kaupungit, joissa jääkiekko ei ole ainakaan ihan automaattisesti ykköslaji. Espoosta ja Vantaasta en osaa sanoa mitään.

Seinäjoki lienee suurin kaupunki, jossa jääkiekko ei ole mitenkään merkittävä laji. Oli se seinäjokisten ykköslaji sitten pesäpallo, jalkapallo tai painiminen. Perässään Porvoo (jääpallo?) ja Salo (koripallo?).

 

[Valle]

Seinäjoki lienee suurin kaupunki, jossa jääkiekko ei ole mitenkään merkittävä laji. Oli se seinäjokisten ykköslaji sitten pesäpallo, jalkapallo tai painiminen.

Joo ei ole merkittävä laji. S-Kiekko pelailee Suomi-sarjassa. Viime kaudella joutui karsimaan sarjapaikasta. Kyllähän tuota on ihmetelty miksei tänne saada luotua mitään, mutta vähän jämähtänyt tuo touhu. Yleisömääriä en niin tarkasti seuraa, mutta ei tuolla kyllä hirveästi porukkaa käy. Itse en kyllä peleissä jaksa edes käydä. No, viime kaudella kerran, mutta muut lajit ja oma aika kortilla, niin mikään ihme.

Jalkapallo on selvä ykkönen. Olosuhteet huippuluokkaa. Taitaa SJK:n yleisökeskiarvo olla noin. 3100 per peli. Muut lajit eivät lähelläkään. Tietysti menestys jäänyt laihaksi viime vuosina, mutta toiminta on muuttunut järkevämmäksi ja nuoriin on panostettu. Vihdoin ymmärrettiin ettei omistajan rahoilla voi jatkaa loputtomiin pelkästään. Tulevaisuus ihan valoisa ja toivottavasti mestaruutaistossa taas lähivuosina.

Pesäpallo oli miesten osalta selvä kakkonen vaikka Jymyjusseja ei kukaan oikein ottanut omakseen. No, lopputuloksen tietää kaikki miten tällä kaudella kävi. Kausi kesken ja joukkue nurin. Miesten osalta homma jatkuu Ykköspesiksessä sillä ainoalla ja oikealla SMJ:n nimellä. Varmaan tulevaisuudessa sarjanousu Superiin on mahdollinen. Tuskin kuitenkaan ihan heti ja hätäillä ei ainakaan kannata.

Naisen superpesisjoukkueelle tuo on ihan hyvä uutinen kun on nyt se kaupungin kiinnostavin pesisseura. Varsinkin kun töitä on pitkäjänteisesti tehty ja askel kerrallaan ovat nousseet lähemmäs kärkeä. Nyt tuli pronssia ja seuraava askel on haastaa Mansea ja Lapuaa. Joukkue pysyy koossa ja Jussittaret on taas vähän parempi ensi kaudella. Näin ainakin toivotaan. Yleisö löysi pudotuspeleissä hyvin peleihin ja kahdessa viimeisessä pelissä oli yli 2000. Ne ovat ovat erittäin hyviä lukemia ja toivottavasti ensi kaudella meno vain paranee. Itse kausarin ehdin jo hankkia vaikka ainakaan alkukauden peleihin en hirveän usein kerkeä.

SPV pelaa Salibandyn pääsarjassa ja joitain tuokin kiinnostaa. Itse en kyllä ole koskaan tuosta lajista innostanut ja peleissä en kyllä käy koskaan. Puuduttava laji jos minulta kysytään. Yleisömäärät pyörii tonnin paikkeilla per peli. Yleensä alle. Olihan SPV pitkään ihan sarjan kärki ja mestaruuksia tuli. Nykyinen taso on siinä sarjan sijoilla 4-7. Ei ihan kärkeen ole paukut riittänyt lähivuosina.

Amerikkalaisessa jalkapallossa tuli taas hopeaa Crocodilesille, mutta tuokin on sellainen lajit joka ei nappaa. Oma kannattajakuntansa sielläkin. Pelaavat muuten viereisellä Joupiskan kentällä joka on ihan SJK:n kotistadionin vieressä.

Nurmossa on sitten myös salibandyseura pääsarjassa ja naisten lentopallossa.

Painiminen onnistuu myös. Varsinkin viikonloppuisin. :)

 

[mjr]

Seinäjokea pidetään puheissa kovasti pesäpallokaupunkina mutta sitähän se tosiaankaan ei ole, vaan oikeasti se on aina ollut sielultaan jalkapallokaupunki.

Vaikea sanoa ihan noinkaan, toki seinäjokelaista jalkapalloa vaivasivat pitkään paikalliset jakolinjat, ihmeellistä että pieneen kaupunkiin ja kauppalaan mahtui niitäkin. SMJ:tä tosiaan pidettiin maakunnassa etenkin naapureissa täysin rahaseurana - itse muistan Nurmosta isän ja pikkusiskon kanssa tulleena katsoneeni monta peliä 70-luvun lopulla ja 80-luvulla siellä kakkospuolella runsaslukuisten vastustajaa kannustaneiden maakunnasta tulleiden joukossa. Nykyäänhän SMJ on ihan kunniallinen seura, sääli että Jymy-Jussien annettiin hävittää niin pitkään kummankin seuran hienoja perinteitä.