Jos Suomi miehitettäisiin...

[Palstalegenda]

Jos Venäjä tänne hyökkäisi, niin olisin periaatteen tasolla valmis listimään jokaisen heistä, viimeisillään raskaana olevista naisista 100-vuotiaisiin. Venäjä on kusipäävaltio, eikä se sääli. Pienellä ei ole senkään vertaa varaa sääliin. Mihinkään raiskauksiin en ikipäivänä lähtisi mukaan. Ei mitään ylimääräistä, pelkkää tappamista vaan. Pelkkää tilastotiedettä se Stalinia mukaillen olisi, jokainen venäläinen vähemmän olisi askel kohti parempaa maailmaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Riippuen yksityiskohdista, valintani olisi 1, 2 tai 3. Olen sen verran ikämiessarjaa ja äskeisen reserviläiskirjeen perusteella myös PV:n sota-ajan sotilaallisten suunnitelmien ulkopuolella, että henkeni saattaisi hyvinkin säästyä niissä rytinöissä, jotka edeltävät mahdollista miehitystä. Sittenpä tuota olisi ainakin mahdollisuus tehdä kiusaa miehittäjälle.

Oman perheeni koettaisin saada turvaan, ja jos vihollisen komennon alle joutumisen uhka olisi suuri, niin pitäisin tätä ykkösprioriteettina. Käytännössä voi olla, ettei tähän olisi aikaa eikä mahdollisuuksia, mutta jos olisi, niin perheen olosuhteiden turvaamisen jälkeen pitäisi katsoa, mitä on tehtävissä. Toisaalta en ihan hevillä lähde kotoani tai luovuta asujaimistoani miehittäjän haltuun, mutta maan alle vetäytyminen voi tilanteesta riippuen olla järkevämpi vaihtoehto. Kiusantekoonkin saattaisi olla tällöin paremmat mahdollisuudet.

Lisäksi epäilen, että minulle saattaa mahdollisen miehityksen uhatessa olla varattuna paikka joko mullivaunussa tai suoraan sorakuopan reunalla, ainakin mikäli venäläiset toimisivat miehittäjinä. Olen sen verran kiertelemättä lausunut eri yhteyksissä näkemyksiäni Putinin roistohallinnosta ja Venäjän nykymenosta, ettei se ole voinut jäädä huomaamatta antennit sojollaan Suomea tarkkailevilta iivanoilta. Kyllä se on minun kohdallani joko pois maasta, tai maan alle ja sieltä vastarintahommiin.

 

[bebeto]

Riippuen yksityiskohdista, valintani olisi 1, 2 tai 3. Olen sen verran ikämiessarjaa ja äskeisen reserviläiskirjeen perusteella myös PV:n sota-ajan sotilaallisten suunnitelmien ulkopuolella, että henkeni saattaisi hyvinkin säästyä niissä rytinöissä, jotka edeltävät mahdollista miehitystä. Sittenpä tuota olisi ainakin mahdollisuus tehdä kiusaa miehittäjälle.

Oman perheeni koettaisin saada turvaan, ja jos vihollisen komennon alle joutumisen uhka olisi suuri, niin pitäisin tätä ykkösprioriteettina. Käytännössä voi olla, ettei tähän olisi aikaa eikä mahdollisuuksia, mutta jos olisi, niin perheen olosuhteiden turvaamisen jälkeen pitäisi katsoa, mitä on tehtävissä. Toisaalta en ihan hevillä lähde kotoani tai luovuta asujaimistoani miehittäjän haltuun, mutta maan alle vetäytyminen voi tilanteesta riippuen olla järkevämpi vaihtoehto. Kiusantekoonkin saattaisi olla tällöin paremmat mahdollisuudet.

Lisäksi epäilen, että minulle saattaa mahdollisen miehityksen uhatessa olla varattuna paikka joko mullivaunussa tai suoraan sorakuopan reunalla, ainakin mikäli venäläiset toimisivat miehittäjinä. Olen sen verran kiertelemättä lausunut eri yhteyksissä näkemyksiäni Putinin roistohallinnosta ja Venäjän nykymenosta, ettei se ole voinut jäädä huomaamatta antennit sojollaan Suomea tarkkailevilta iivanoilta. Kyllä se on minun kohdallani joko pois maasta, tai maan alle ja sieltä vastarintahommiin.

Sota on kaukana, Ukrainassa asti. Vaan se kun on nopeaa kulkemaan, salamasotaa kun on. Älkää pelätkö palstaveljet, kyllä se ohi menee, pelko nimittäin. Nyt on yö ja pimeää mikä saa monet pelkäämään pienintäkin risahdusta mutta aamulla kaikki on taas hyvin.

 

[Geezer]

Riippuen yksityiskohdista, valintani olisi 1, 2 tai 3. Olen sen verran ikämiessarjaa ja äskeisen reserviläiskirjeen perusteella myös PV:n sota-ajan sotilaallisten suunnitelmien ulkopuolella, että henkeni saattaisi hyvinkin säästyä niissä rytinöissä, jotka edeltävät mahdollista miehitystä.

Maapuolustuksellisissa peleissä ikämiessarjat näyttävät edellyttävän huomattavasti korkeampaa ikää kuin esimerkiksi palloilulajeissa. Minulla tulee parin kuukauden kuluttua mittariin 48 vuotta, mutta niin vaan PV muistutti kirjeessään, että joukkueen kanssa muinoin solmittu diili on edelleen voimassa ja että tulen myös saamaan peliaikaa tulevassa ottelussa, jos sellainen järjestetään.

Valitsin vaihtoehdon kaksi.

 

[Wiljami]

Kaipa se tosiaan 1-3 ja todennäköisemmin noista 1-2 olisi. RATM soimaan taustalle ja vaelluskamojen ja torrakon kanssa metsäilemään. Suomen vittumaisia puolia on miehittäjän näkövinkkelistä, että myös siviileillä on melkoisesti aseita (siis laillisia) ja suuri yhteinen nimittäjä aseelliselle siviiliporukalle on nähdäkseni tietynlainen konservatiivisuus, mihin useimmiten kuuluu kotipaikkaylpeys ja melkoinen kylmäkiskoisuus ulkopuolelta tulevaa käskytystä kohtaan. Toki jos miehittäjä olisi Ruotsi, niin tänne vaan, ni är hjärtligt välkomna. Saksalaisetkin passaa jos saatais sillä vihdoin Euroopan Yhdysvallat pystyyn tämänhetkisen epäkoherentin ja monella tasolla epäselvän konfederaatiovirityksen tilalle.

 

[Hippi Hiiri]

Jos Suomi miehitettäisiin, olisin kuollut.

Jos kuitenkin kävisi niin, että onnistuisin selviämään rintamalta tai vankileireiltä, menisin torpan nurkkaan istumaan ja ensimmäiseen kahteen vuoteen en sanoisi kenellekään sanaakaan. Sen jälkeen voisin puolisolle ja mahdolliselle lapselle muutaman tavun murahdella. Muutama vuosi tuosta eteenpäin, ja voisin ylettää murahtelun muihinkin suomea puhuviin. Venäläistä naapuria en tietenkään tervehtisi koko ikänäni enkä tsajuja joisi. Jos naapurin postilaatikosta löytyy sunnuntaiaamuna paskaa, se olin minä.

 

[Tadu]

Vastasin 2. Tosin todennäköisesti olisin jo kuollut rintamalla.

 

[rpeez]

Vastasin 2, mutten oikein pidä realistisena mahdollisuutta tällaiseen.

Pahin skenarioni on ettei tilanne jää viestin aloittajan mainitsemaan jo tarpeeksi ikävään tilanteeseen, vaan lisäksi iso osa (vahvimmat yksilöt?) suomalaisesta kärrättäisiin työleireille S:lla alkavaan kylmään paikkaan. Tämä siis jotta saadaan tilaa hyökkäävän maan kansalaisille, ja murtaa sissitoimintaa.

Juuri oli artikkeli kun kaksi suomalaispoikaa vahingossa veneili Porkkalan alueelle kun se oli naapurin hallussa. Ei muuta kun kuulustelujen kautta Siperiaan junalla, jossa reisuussa sitten menikin aika monta kylmää vuotta ja toisella järki.

Tämän johdosta, kannatan puolustustaistelua viimeiseen asti. Ne joiden mielestä aseeseen ei kannata tarttua ollenkaan kannattaa miettiä tämmöisiäkin skenarioita.

 

[NDT665]

Annan vastaukseksi yksi ja puoli? Lainaan edesmennyttä Adolf Ehrnrootia: Mikään uhri itsenäisen Suomen puolesta ei ole liian suuri.

Oli melko oikeassa.

 

[Everton]

Yksi vaihtoehto puuttui ainakin. Eli "juoksisin kirjastoon lainaamaan venäjän alkeet". En tiedä, olisiko minun valintani, mutta olisi kuitenkin ihan validi ratkaisu oli sitten sotimassa, vastarinnassa tai takinkääntäjänä. Kommunikointi kuitenkin monesti auttaa pahoissakin paikoissa.

 

[Wiljami]

Yksi vaihtoehto puuttui ainakin. Eli "juoksisin kirjastoon lainaamaan venäjän alkeet". En tiedä, olisiko minun valintani, mutta olisi kuitenkin ihan validi ratkaisu oli sitten sotimassa, vastarinnassa tai takinkääntäjänä. Kommunikointi kuitenkin monesti auttaa pahoissakin paikoissa.

Venäjän alkeet on jo opiskeltu, joten omalta puoleltani olen täysin valmis lahtaushommiin. En tosin muista kuin aakkoset ja puolen tusinaa sanaa (denki jest maroshnoje?), mutta kai noilla jo alkuun pääsee.

 

[Ollakseni]

Venäjän alkeet on jo opiskeltu, joten omalta puoleltani olen täysin valmis lahtaushommiin. En tosin muista kuin aakkoset ja puolen tusinaa sanaa (denki jest maroshnoje?), mutta kai noilla jo alkuun pääsee.

Rukiveer on noissa hommissa tärkeä.

Harmittaa myös ettei löydy vaihtoehtoa pakenen ulkomailla ja aloitan yhteisön nimellä Suomen ystävät jonne keräilen rahaa ja käyn cocktail tilaisuuksissa puhumassa kotimaani hirvittävän huonoista oloista.

 

[mjr]

Nämä ovat mahdottomia kysymyksiä etukäteen vastata - usein käy niin että todellisessa valintatilanteessa tulee aikamoisia yllätyksiä. Itselläni on vielä pieniä lapsia ja nuorempi tarvitsee erityistä apua, en ole sen ikäinen, että taisteluihin enää kelpaisin. Näillä tiedoilla vastaisin tuon kolmannen vaihtoehdon - voisin ottaa pieniä riskejä vastarinnan tueksi, mutta en liittyisi siihen. Anyway, toivottavasti ei koskaan tule tälläistä valintaa eteen, ne kun ovat kovia valintoja.

 

[ernestipotsi]

Tässä hypoteettisessa tilanteessa toivoisin lähinnä, etten törmäisi 1 ja 7 -vaihtoehtoja äänestäneisiin. Ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan ihan samanlaisia hörhöjä joihin kannattaa ottaa etäisyyttä. Yllättävän paljon noin äänestäneitä tässä kuitenkin on (39kpl) vaikka osa niistä onkin selviä trolleja/läppä-ääniä yms.

Äänestin vaihtoehtoa 4, mutta tilanteesta riippuen voisin antaa väkivallattoman tukeni sille osapuolelle joka puolustaa tiettyjä perusarvoja ja ihmisoikeuksia.

 

[H.Incandenza]

Riippuen olosuhteista ja tilanteista niin vastaus varmaan liikkuu akselilla 2 ja 3. Jos miehittäjän toimet ovat valtaväestön elämään vähän vaikuttavia ja väkivaltaa ei juurikaan esiinny niin turvallisuushakuisena ihmisenä toimisin varmasti kolmoskohdan mukaisesti. Pientä riskiä voisi ottaa vastarinnan tukemisen muodossa, mutta päiväsaikaan olisin varmastikin kuuliaisen alamaisen roolissa. Sen sijaan jos miehittäjä osoittautuisi sortajaksi ja kohdistaisi väestöön väkivaltaa ja jopa alkaisi suorittamaan kansanmurhaa niin vaihtoehto 2 olisi varmasti välttämätön. Eli metsään vain tihutöitä ja väijytyksiä tekemään jne. Jos tilanne oikein pahaksi menee niin sitten ykköstä kehiin. Mutta vaikea noita on etukäteen pohtia. Teoria on teoriaa ja käytäntö ihan toista.

 

[Tim Callahan]

Jotenkin hauska lukea tätä ketjua näin suomeksi, kun miettii sitten oikeasta elämästä näitä esimerkkejä ja kuinka paljon tällaisiakin maita on itäblokissa ja muualla jotka edelleen elävät miehitysvallan aiheuttamissa olosuhteissa. Näitä lukiessa tulee jotenkin "ymmärrettävämmäksi" se, että siellä voidaan laittaa jo väärän kansallisuuden takia väkeä kasvamaan horsmaa.

 

[MustatKortit]

Nämä ovat mahdottomia kysymyksiä etukäteen vastata - usein käy niin että todellisessa valintatilanteessa tulee aikamoisia yllätyksiä...

Tämä on hyvä muistaa. Vaikuttavassa saksalaisessa Sodan sukupolvi-minisarjassa oli hyvä esimerkki tästä: sodan alussa innokkaana ja vanhemmissaan ylpeyttä herättäneenä vänrikkinä rintamalle lähtenyt isoveli muuttui lopulta karkuriksi ja joutui rangaistuspataljoonaan. Pikkuveljensä oli pasifisti ja perheen "häpeäpilkku", muuttuen sodan edetessä ja raaistuessaan eliittisotilaaksi, joka epäröimättä toteutti myös häikäilemättömimmät verityöt.

Minuun teki suuren vaikutuksen tuon sarjan suorittama kuvaus liittyen sodassa olevien miesten psyykkeeseen ja ihmismielen arvaamattomuuteen.

 

[Palstalegenda]

Tässä hypoteettisessa tilanteessa toivoisin lähinnä, etten törmäisi 1 ja 7 -vaihtoehtoja äänestäneisiin. Ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan ihan samanlaisia hörhöjä joihin kannattaa ottaa etäisyyttä.

Stereotypisesti asia on tismalleen noin, mutta ykköstä äänestäneenä sanon, että on tässä näkökulmansa. Esim. minä en mitenkään mielelläni ampuisi siviilejäkin, mutta kun se vaan olisi siinä tilanteessa nähdäkseni hyödyllistä romahduttaa siviiliväestön sotaintoa ja pitää heidätkin vaarassa eikä antaa kotirintamalle tunnetta, että muut ovat turvassa, sotilaat sotivat. Kidututukseen, raiskaamiseen ja tuollaiseen ryhtyvät ovat niitä "hörhöjä". Kaikenmaailman pään katkojat ja roviolla polttavat ovat hyvin sairasta sakkia.

 

[ernestipotsi]

Stereotypisesti asia on tismalleen noin, mutta ykköstä äänestäneenä sanon, että on tässä näkökulmansa. Esim. minä en mitenkään mielelläni ampuisi siviilejäkin, mutta kun se vaan olisi siinä tilanteessa nähdäkseni hyödyllistä romahduttaa siviiliväestön sotaintoa ja pitää heidätkin vaarassa eikä antaa kotirintamalle tunnetta, että muut ovat turvassa, sotilaat sotivat. Kidututukseen, raiskaamiseen ja tuollaiseen ryhtyvät ovat niitä "hörhöjä". Kaikenmaailman pään katkojat ja roviolla polttavat ovat hyvin sairasta sakkia.

En kyllä ihan heti keksi, että miten siviileihin kohdistettu joukkomurhaaminen vähentää sotaintoa. Esimerkiksi USA:ssa sotainto oli huipussaan heti 9/11 jälkeen.

Mitä tuohon neloskohtaan tulee, niin täysin puolueeton tällaisessa tilanteessa loppujen lopuksi aika harva pystyisi olemaan. Mutta se on sitä mitä pitäisi vahvasti tavoitella.

 

[MustatKortit]

Tässä hypoteettisessa tilanteessa toivoisin lähinnä, etten törmäisi 1 ja 7 -vaihtoehtoja äänestäneisiin. Ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan ihan samanlaisia hörhöjä joihin kannattaa ottaa etäisyyttä. Yllättävän paljon noin äänestäneitä tässä kuitenkin on (39kpl) vaikka osa niistä onkin selviä trolleja/läppä-ääniä yms...

Minä äänestin ykköskohtaa, en kuitenkaan koe itseäni hörhöksi. Sen sijaan uskon kyynisesti siihen, että sotatilanne raaistaisi aika paljon ihmisluonnetta ja - kuten niin monesti konfliktien, terrorin ja sissisodan historiassa - siviiliuhrien määrä alkaisi lisääntymään tuntuvasti, vaikka alussa päämäärät saattaisivat olla erilaiset.

Sissisodassa (tai terrorismissa, riippuen katsantokannasta) ongelmaksi muodostuu juuri se, ettei tällaisella joukolla ole edellytyksiä iskeä kunnolla sotilaskohteisiin. Näin ollen kohteiksi valikoituu yhä enemmän siviilikohteita, kirjastoja, kauppoja, julkisia kulkuneuvoja, toreja jne.

 

[ernestipotsi]

Minä äänestin ykköskohtaa, en kuitenkaan koe itseäni hörhöksi. Sen sijaan uskon kyynisesti siihen, että sotatilanne raaistaisi aika paljon ihmisluonnetta ja - kuten niin monesti konfliktien, terrorin ja sissisodan historiassa - siviiliuhrien määrä alkaisi lisääntymään tuntuvasti, vaikka alussa päämäärät saattaisivat olla erilaiset.

Sissisodassa (tai terrorismissa, riippuen katsantokannasta) ongelmaksi muodostuu juuri se, ettei tällaisella joukolla ole edellytyksiä iskeä kunnolla sotilaskohteisiin. Näin ollen kohteiksi valikoituu yhä enemmän siviilikohteita, kirjastoja, kauppoja, julkisia kulkuneuvoja, toreja jne.

Ymmärrän pointtisi. Mutta tämän ongelmana on juuri se, että vihollinen ajattelee täsmälleen samoin. 1 ja 7 ovat täysin samanarvoisia. Historiasta löytyy monia esimerkkejä siitä kuinka siviilejä kohtaan tehtyihin hyökkäyksiin vastataan samalla tavalla. Sotatilanteessa tämä on jossain määrin jopa ihan ymmärrettävää (mutta ei silti hyväksyttävää) mikäli kriisi on eskaloitunut pahasti henkilökohtaiselle tasolle (esim. perheenjäseniä on tapettu). En tiedä itsekään miten todellisuudessa reagoisin. Jos minulla olisi läheinen perhe ja sille tehtäisiin jotain todella pahaa, niin ehkä flippaisin ja tekisin mahdollisimman sadistista väkivaltaa kaikkien vittumaisten tyyppien tärkeille ihmisille. Tai sitten en.

 

[NDT665]

Rukiveer on noissa hommissa tärkeä..

Yhtä tärkeä on: Я люблю тебя
Lausutaan sunnilleen: Lja' ljubju d´jaa
Korostuspilkut yrittävät kömpelöllä tavalla korostaa äänenpainoja, joita Suomessa ei oikeastaan ole.

Tarkoittaa, että: rakastan sinua.
Silloin pitää tarkkaan miettiä kummalla puolella rynnäkkökivääriä olet.

 

[magnum37]

Kun minusta tulee USE:n diktaattori ja ylipappi, niin sivistys saavuttaa vihdoin Pietarin ja Moskovankin.

 

[godspeed]

Kun ei periaatteessa ole mitään menetettävää niin voisin rintamallekin mennä. Tosin jos siellä on kovin kylmä, niin ei se mukavaa olisi.

Suomalainen ammattisotilas ihmettelee: ”Pidämme näitä asioita salaisuuksina” | Uusi Suomi

 

[Stonewall]

Hauskahan tälläkin on tosiaan spekuloida, mutta pidän tätäkin ketjua esimerkkinä hivenen huolestuttavasta ilmiöstä. Kansalaisilla ei ole hajuakaan Puolustusvoimien toiminnan tasosta. Selvästi Puolustusvoimat ei kerro kansalaisille mitä se tekee sodan estämiseksi, miten ja millä välineillä vihollinen lyödään jne. Toki osa tästä kaikesta pitääkin pitää salassa, mutta kun ihmiset eivät tiedä taistelutavastamme, maastonkäytöstämme ja kalustostamme, niin osan kohdalla taitaa homma mennä suotta epäilyksen puolelle. Toivoisi kuitenkin, että tiedottaminen muuttuisi siihen suuntaan, että kansalaiset saisivat paremman kuvan todellisuudesta. Meillähän on uskottava puolustus, mutta miksi viestiä ei saada läpi? Tämän pohdinta on oikeastaan toisen ketjun asia...

joten palataanpa aiheeseen ja todettakoon, että äänestin ykköstä. Käytännössä toki sotilaallisten kohteiden pitää olla pääkohde, mutta mikäli tänne joku miehittäjä jostain esim. idästä ilmaantuisi, niin pyrkisin soluttautumaan Venäjälle ja pyrkisin viemään sodan kauhut heidän kotirintamalleen.