Avataan ketju, jossa voi jakaa tarinoita Jokipojista takavuosilta tai - etenkin mikä minua kiinnostaa - erilaisia dokumentteja tai lehtijuttuja Jokipoikien historiasta. Minä avaan pelin jakamalla Hesarin jutun vuodelta 1969. Jutussa kerrotaan joensuulaistaustaisista pelaajista, jotka ovat lähteneet muualle pelaamaan.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maailmanmestari ja kaksinkertainen Sveitsin mestari Carl Klingberg IlvekseenLue lisää »
-
Liiga-kierros: Pelicans mursi Ässien kotitaian, Ryan Laschia taklattiin päähänLue lisää »
-
Drew Bannisterille potkut St. Louis Bluesista – Bruinsista kenkää saanut Jim Montgomery tilalleLue lisää »
-
AHL:ään komennettu Kaapo Kähkönen ei tyrmää ajatusta Euroopassa pelaamisesta – hyvien tyyppien listalta löytyy huippuveskari ja suomalaisvalmentajaLue lisää »
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
JoKP:n historia
- Viestiketjun aloittaja Pecinjsh
- Alkaa
- 42 503
- 79
Muisteloita hienolta kaudelta 2009-2010. Jatkoajan ja Mehtimäkeläisen juttuja.
Mehtimäkeläisen kausiennakko 10.9.2009
Punamustien kausijulkaisu
Jatkoajan juttu 8.9.2009 Menestyselementit taas kasassa Joensuussa
Jatkoajan juttu 8.9.2009 Sami Mutanen - Pohja on nyt parempi
Jatkoajan juttu 18.12.2009 Vuoristorata johti jyrkkään ylämäkeen
http://www.punamustat.net/media/Punamusta kausijulkaisu 2009 - 2010.pdf
Mehtimäkeläisen juttu 17.12.2009 Kevätkaudelle mielenkiintoiset lähtökohdat
Jatkoajan juttu 23.3.2010 Oikeaan osoitteeseen meni
Jatkoajan juttu 29.3.2010 Galna Dagar joensuulaisittain
Jatkoajan juttu 9.4.2010 Raikas tuulahdus vai pannukakku
Mehtimäkeläisen juttu 22.3.2010 Mestaruusjuhlat käyntiin Mehtimeältä
Mehtimäkeläisen juttu 7.4.2010 Erään aikakauden päätös
Mehtimäkeläisen kausiennakko 10.9.2009
Punamustien kausijulkaisu
Jatkoajan juttu 8.9.2009 Menestyselementit taas kasassa Joensuussa
Jatkoajan juttu 8.9.2009 Sami Mutanen - Pohja on nyt parempi
Jatkoajan juttu 18.12.2009 Vuoristorata johti jyrkkään ylämäkeen
http://www.punamustat.net/media/Punamusta kausijulkaisu 2009 - 2010.pdf
Mehtimäkeläisen juttu 17.12.2009 Kevätkaudelle mielenkiintoiset lähtökohdat
Jatkoajan juttu 23.3.2010 Oikeaan osoitteeseen meni
Jatkoajan juttu 29.3.2010 Galna Dagar joensuulaisittain
Jatkoajan juttu 9.4.2010 Raikas tuulahdus vai pannukakku
Mehtimäkeläisen juttu 22.3.2010 Mestaruusjuhlat käyntiin Mehtimeältä
Mehtimäkeläisen juttu 7.4.2010 Erään aikakauden päätös
Tänään Yle uutisoi, että opetusneuvos Juhani Soila kuoli 93-vuotiaana. Soilaa voidaan pitää yhtenä joensuulaisen jääkiekon perustajista. Tärkeässä roolissa jääkiekon rantautumisessa Joensuuhun olivat muualta Suomesta kaupunkiin muuttaneet kolme miestä: liikunnanopettaja Juhani Soila, SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Sulo Vakkuri sekä Ilveksessä Suomen mestaruuksia voittanut Henry Kvist. Miehet levittivät lajitietämystä Joensuussa sekä olivat mm. perustamassa ensimmäistä jääkiekon erikoisseuraa, Kiekko-Karhuja marraskuussa 1953 (Lainaus Wikipediasta). Kiekko-Karhujen perustuksille perustettiin 1960 Joensuun Kiekko-Pojat, jota jo heti alusta lähtien kutsuttiin kansan suussa Jokipojiksi. Näin ollen Jokipoikien historia ulottuu Juhani Soilaan ja hänen aktiivisuuteensa 1950-luvulle saakka.
Historiaa tämäkin. Jokipoikien valmentaja Tiki Tikkanen Mehtimäkeläinen-makasiiniohjelmassa Ema Hurskaisen ja Lada Lahtisen vieraana v. 2011.
https://youtu.be/EEf9c1fmc3k
https://youtu.be/EEf9c1fmc3k
Karjalaisessa 20.12.1983 hauska kuvasarja JoKP:n silloisesta tähtihyökkääjästä Erkki Huttusesta.
Linkki lehtileikkeeseen
Linkki lehtileikkeeseen
Muistaako kukaan semmoista venäläistä taikuria kun Vladimir Andreyev? Pelasi vuosituhannen vaihteessa Jokipojissa. Oli kyllä aivan heittämällä ylivertainen mailankäsittelijä silloin Divarissa ja Mestiksessä. Veti vastustajat yleensä kiekko jalkojen välistä solmuun. Erätauoilla sitten norttia huuleen hallin takana. Kaikinpuolin Andreyev oli huippuviihdyttävä pelaaja siihen aikaan ja todellinen kikkamestari.
Näyttää olevan nykyisin jo tuonpuoleisessa, mikähän lie herralle tullut kun ei kovin vanhakaan ollut.
Näyttää olevan nykyisin jo tuonpuoleisessa, mikähän lie herralle tullut kun ei kovin vanhakaan ollut.
Kyllä kyllä. Muista yhden pelin, jossa lähes yksin (tyhjennysmyynnin jälkeen) oli voittaa Oulun Kärpät. Teki tuossa ottelussa mitä halusi ja siinä sivussa pari maalia. Ikävää oli se, että tuomarit antoivat muiden joukkueiden pelaajien ottaa aika rujosti Vladimiria. Kävi välillä aika kuumana tästä.
Taisi lopulta jättää Jojensuun, kun seuran rahat "yllättäen" loppuivat. V. A:n kaltaisia kiekkojonglöörejä ei vaan enää näille alemmille tasoille juurikaan eksy...
Hyvin muistaa vielä. Tämä oli kyllä taikuri kaukalossa ja varsinainen persoona kaukalon ulkopuolella. Tuttuja oli joukkueessa tuohon aikaan ja olihan niitä tarinoita. Vladimir oli tosin monelle kaukalossa malliesimerkki ja sen käsientaitoa ihannoitiin. Siten taasen ulkopuolella ei ihan huippu-urheiljan tavat.
Taisi pumppu pettää jos en väärin aikoinaan lukenut/muisti petä. Sillä röökinvetämisellä ei ainakaan ollut myönteinen vaikutus.
Olikohan juurikin tämä peli kun harhautti suunnilleen paikoillaan ollessaan neljä vastustajan pelaajaa. Kaksi taisi tulla eka peräkanaa ja molemmat vipuun, jonka jälkeen kaksi tuli yhtäaikaa päälle ja nekin laittoi nippuun. Saattoi olla eri pelikin ja monessa eri pelissä, mutta jokatapauksessa hienoja muistoja jäi tästä pelaajasta mitä tuli Joensuussa silloin asusteltua.
Andreyev oli vieläpä aika korkean profiilin pelaaja jo saapuessaan. Sillon muistan ihmetelleeni että miten tämmönen kynäilijä on tänne eksyny.
Kävihän se Pavel Brendlikin lockoutilla näyttämässä vähän kykyjään.
Täällä on venäläisellä foorumilla jonkinlainen muistokirjoitus. Sieltä kun nopsaan translatella kääntää, niin pumppu tosiaan, sydänkohtaus.
Omena ei pudonnut kauas, poika Maksim pelaa jalkapalloa, lukee Wikipediassa
Omena ei pudonnut kauas, poika Maksim pelaa jalkapalloa, lukee Wikipediassa
JoKP:n kausijulkaisussa 1988-1989 haaveiltiin liigaan noususta - ja pianhan se toteutuikin niillä pelaajilla, joita kausijulkaisu esittelee.
Jokp:n kausijulkaisu 1988 - 1989
Siihen aikaa oli meininkiä. Sitten tietysti myöhemmin kävi ilmi, että velaksihan sitä oli eletty vuosikausia.
Jokp:n kausijulkaisu 1988 - 1989
Siihen aikaa oli meininkiä. Sitten tietysti myöhemmin kävi ilmi, että velaksihan sitä oli eletty vuosikausia.
Ohessa liitteenä artikkeli urheilulehdestä nimeltään Susirajan joulu 1989, joka ilmestyi - kuten nimestä voi päätellä - joulukuussa 1989. Sieltä löytyy hieman fiiliksiä Jokipoikien ensimmäisestä syksystä SM-Liigassa. Ei oikein taidettu ehtiä kunnolla valmistautua Liigaan, nousu tuli sittenkin yllättäen, vaikka sitä tavoiteltiin. Mutta mitä tapahtui Tsekkoslovakian leirillä kesällä 1989? Se on edelleen hämärän peitossa...?
Tämä oli jo ÄrjyK:n puolella, mutta laitetaas tännekin, että jää paremmin talteen ja muistiin.
Linkin takana siis Hesarin raportti Suomi–Neuvostoliitto-ottelusta, joka pelattiin 9.2.1983 Joensuussa. Tiedoston laatu ei ole kovin hyvä, mutta pystyy lukemaan. Luetaan siten, että ensin vasen palsta ja sitten skrollataan takaisiin ylös ja sen jälkeen oikea palsta.
Joensuussa oli upouusi halli ja Neuvostoliitto maineensa huipulla. Maaottelun saaminen Joensuuhun on ollut todellinen merkkitapaus. Niinpä yleisöä oli paikalla Joensuun mittapuussa todella paljon, 5500 katsojaa. Se oli varmaan ennätys siihen mennessä ja varmaankin edelleenkin yksi kovimmista yleisömääristä Joensuussa.
Näköjään Sergei Makarov puuttui Punakoneen kokoonpanosta.
Linkin takana siis Hesarin raportti Suomi–Neuvostoliitto-ottelusta, joka pelattiin 9.2.1983 Joensuussa. Tiedoston laatu ei ole kovin hyvä, mutta pystyy lukemaan. Luetaan siten, että ensin vasen palsta ja sitten skrollataan takaisiin ylös ja sen jälkeen oikea palsta.
Joensuussa oli upouusi halli ja Neuvostoliitto maineensa huipulla. Maaottelun saaminen Joensuuhun on ollut todellinen merkkitapaus. Niinpä yleisöä oli paikalla Joensuun mittapuussa todella paljon, 5500 katsojaa. Se oli varmaan ennätys siihen mennessä ja varmaankin edelleenkin yksi kovimmista yleisömääristä Joensuussa.
Näköjään Sergei Makarov puuttui Punakoneen kokoonpanosta.
Punamusta_peto
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JoKP
Ei mikään kiekkojuttu, mutta tämän päivän Karjalaisessa juttua Joensuulaisen kiekkoyleisön (ainakin vanhemman) hyvin tuntemasta ex-valmentaja Kai Rosvallista, sekä hänen vaimostaan Päivistä. Kain saamat aivoinfarktit ja Päivin sairastama MS-tauti ovat ajaneet pariskunnan riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Toivotaan jaksamista heille.
Raumalainen Kai Rosvall oli aikanaan ihan merkittävä kaveri Joensuun jääkiekossa. Oli luomassa 1980-luvun alun buumia Joensuussa. Rosvall tuli Jokipoikiin Sapkosta 1981 ja toi sieltä mukanaan myös tehohyökkääjät Erkki Huttusen ja Jari Hämäläisen. Rosvallin Jokipojat oli divarin runkosarjan toinen (82-83) ja kolmas (83-84). Legendaarinen on Kärppiä vastaan pelattu vuoden 1983 liigakarsinta, jossa JoKP:lla ei ollut Oulun peleissä mitään mahdollisuuksia, mutta ovelan ketun Rosvallin johdolla Jokipojat onnistui kuitenkin voittamaan kaksi kotipeliään. Tuolla ylempänä tässä ketjussa on liitteenä Osuuspankin YV-lehdestä 11/1983 leikattu juttu, josta voi lukea Rosvallin ajatuksia tuolta aikakaudelta.
Myöhemmin Rosvall valmensi vielä Joensuun Kiekko-Karhut divarin runkosarjan voittoon kaudella 1996-97.
Jaksamista Rosvalleille.
Myöhemmin Rosvall valmensi vielä Joensuun Kiekko-Karhut divarin runkosarjan voittoon kaudella 1996-97.
Jaksamista Rosvalleille.
Nurmiovaara
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Joensuun Kiekko-Pojat
Mielenkiintoista, hyvin mielenkiintoista. Mahtavaa että sinulta löytyy tällaisia! Huomaa kyllä, että yli 30 vuotta sitten on painiskeltu samojen ongelmien kanssa, virtuooseille ei ole tilaa divarissa ja väriläiskät ovat katoamassa. Kiitos tästä, teet arvokasta kulttuurityötä!
Edit: typo
Edit: typo
Vuonna 1982 Joensuun jääkiekkobuumi ylitti valtakunnallisenkin uutiskynnyksen oikein isolla tavalla. Ohessa on Hesarin pitkä juttu Jokipojista 29.11.1982. Digitointi ei nyt onnistunut, joten teksti on kopioitu ihan käsin kirjoittamalla tuohon pdf-tiedostoon. Ainakin tekstistä saa tällä tapaa hyvin selvää, mutta harmittavasti jutun alkuperäiset kuvat puuttuvat tästä.
Jokipojat kertoo sivuillaan entisen pitkäaikaisen huoltajansa ja joensuulaisen urheilumiehen Jaakko Hirvosen kuolemasta.
Samassa yhteydessä mainitaan myös vuonna 1976 tapahtunut JoKP:n huoltaja Esa Laineen traaginen kuolema.
Tammikuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä 1976 JoKP:n joukkue oli palaamassa pelimatkaltaan Kouvolasta, kun liukkaassa kelissä linja-auto suistui tieltä kuutostiellä Parikkalan Surumäessä. Onnettomuuden seurauksena 9 pelaajaa loukkaantui sekä joukkueen huoltaja, 18-vuotias lukiolainen Esa Laine menehtyi ambulanssissa matkalla Parikkalan terveyskeskukseen. Hautajaisissa oli monikymmenpäinen joukko Joensuun Kiekko-Poikien väkeä.
Tästä tapauksesta on tietoa kirjoissa:
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004)
Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980 (1980)
Kirjastosta löytyy molemmat kirjat.
Liitteenä oleva kuva romuttuneesta bussista on Mustosen kirjassa. Noihin aikoihin Jokipojat omisti itse omat bussinsa.
Samassa yhteydessä mainitaan myös vuonna 1976 tapahtunut JoKP:n huoltaja Esa Laineen traaginen kuolema.
Tammikuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä 1976 JoKP:n joukkue oli palaamassa pelimatkaltaan Kouvolasta, kun liukkaassa kelissä linja-auto suistui tieltä kuutostiellä Parikkalan Surumäessä. Onnettomuuden seurauksena 9 pelaajaa loukkaantui sekä joukkueen huoltaja, 18-vuotias lukiolainen Esa Laine menehtyi ambulanssissa matkalla Parikkalan terveyskeskukseen. Hautajaisissa oli monikymmenpäinen joukko Joensuun Kiekko-Poikien väkeä.
Tästä tapauksesta on tietoa kirjoissa:
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004)
Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980 (1980)
Kirjastosta löytyy molemmat kirjat.
Liitteenä oleva kuva romuttuneesta bussista on Mustosen kirjassa. Noihin aikoihin Jokipojat omisti itse omat bussinsa.
Liitteet
Tässä vielä Hesarin (9.1.1976) kuvaus Parikkalan bussionnettomuudesta:
Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkuetta kuljettanut linja-auto syöksyi ojaan ja kaatui Parikkalassa. Onnettomuudessa kuoli joukkueen toinen huoltaja, opiskelija Kari Esa Aulis Laine, 18. Lisäksi kuusi pelaajaa loukkaantui. [...] Ensimmäisen divisioonan ottelusta Kouvolasta kotiin palaamassa olleen joukkueen linja-auto alkoi heittelehtiä Surumäessä lähellä Parikkalan tehtaan risteystä. Sen jälkeen auto luisui tien vasemmalle puolelle ojaan, keula tulosuuntaan päin ja kaatui. Linja-auto vaurioitui pahoin. Sen katto painui takaosastaan sisään. Surmansa saanut Kari Laine oli onnettomuushetkellä auton takaosassa. Tovereittensa kertoman mukaan Laine oli istunut edessä, mutta huomattuaan auton alkavan heittelehtiä, hän oli lähtenyt rientämään taaksepäin. Onnettomuushetkellä Laine ei ollut istumassa. Hän oli kuollut Parikkalan terveyskeskukseen tuotaessa. Onnettomuudessa loukkaantui joukkueen kuusi pelaajaa. Ilkka Roinisen jalka murtui ja Ahti Burtsoffilta murtui solisluu, Antti Mömmö, Kyösti Laakkonen, Hannu Lavikainen ja Timo Viskari loukkaantuivat lievemmin. Lisäksi muutamat onnettomuusautossa olleet kävivät torstaina tarkistuttamassa itsensä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. [...] Ilkka Roininen istui onnettomuuden tapahtuessa auton takaosassa. Huomatessaan auton heittelehtivän, hän tarrasi kiinni penkkiin. Auto kaatui katolleen ja paiskautui päin sähköpylvästä. Seuraavaksi Roininen huomasi jalkansa juuttuneen kiinni. Vaikka vammoitta onnettomuudesta selvinneet tekivät kaikkensa irrottaakseen Roinisen, hänet saatiin irti vasta puolen tunnin ponnistelujen jälkeen. Roinisen mukaan on surmansa saaneen Esa Laineen täytynyt rysäyksessä lentää hänen ohitseen auton takakoppiin ja paiskautua vasten takaikkunaa. Onnettomuus sattui risteyksessä, jossa sattumalta paikalla oli poliisiauto, josta hälytettiin heti ambulanssi. Joensuun Kiekko-Poikien ensi sunnuntain peli on toistaiseksi siirretty, mutta jäille yritetään päästä heti kun poikien vammat paranevat.
Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkuetta kuljettanut linja-auto syöksyi ojaan ja kaatui Parikkalassa. Onnettomuudessa kuoli joukkueen toinen huoltaja, opiskelija Kari Esa Aulis Laine, 18. Lisäksi kuusi pelaajaa loukkaantui. [...] Ensimmäisen divisioonan ottelusta Kouvolasta kotiin palaamassa olleen joukkueen linja-auto alkoi heittelehtiä Surumäessä lähellä Parikkalan tehtaan risteystä. Sen jälkeen auto luisui tien vasemmalle puolelle ojaan, keula tulosuuntaan päin ja kaatui. Linja-auto vaurioitui pahoin. Sen katto painui takaosastaan sisään. Surmansa saanut Kari Laine oli onnettomuushetkellä auton takaosassa. Tovereittensa kertoman mukaan Laine oli istunut edessä, mutta huomattuaan auton alkavan heittelehtiä, hän oli lähtenyt rientämään taaksepäin. Onnettomuushetkellä Laine ei ollut istumassa. Hän oli kuollut Parikkalan terveyskeskukseen tuotaessa. Onnettomuudessa loukkaantui joukkueen kuusi pelaajaa. Ilkka Roinisen jalka murtui ja Ahti Burtsoffilta murtui solisluu, Antti Mömmö, Kyösti Laakkonen, Hannu Lavikainen ja Timo Viskari loukkaantuivat lievemmin. Lisäksi muutamat onnettomuusautossa olleet kävivät torstaina tarkistuttamassa itsensä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. [...] Ilkka Roininen istui onnettomuuden tapahtuessa auton takaosassa. Huomatessaan auton heittelehtivän, hän tarrasi kiinni penkkiin. Auto kaatui katolleen ja paiskautui päin sähköpylvästä. Seuraavaksi Roininen huomasi jalkansa juuttuneen kiinni. Vaikka vammoitta onnettomuudesta selvinneet tekivät kaikkensa irrottaakseen Roinisen, hänet saatiin irti vasta puolen tunnin ponnistelujen jälkeen. Roinisen mukaan on surmansa saaneen Esa Laineen täytynyt rysäyksessä lentää hänen ohitseen auton takakoppiin ja paiskautua vasten takaikkunaa. Onnettomuus sattui risteyksessä, jossa sattumalta paikalla oli poliisiauto, josta hälytettiin heti ambulanssi. Joensuun Kiekko-Poikien ensi sunnuntain peli on toistaiseksi siirretty, mutta jäille yritetään päästä heti kun poikien vammat paranevat.
Oi niitä aikoja, kun JoKP vei KalPaa kuin pässiä narussa
Keväällä 1983 divarin runkosarja näytti päätyttyään 36 ottelun jälkeen tältä:
HPK 50
JoKP 49
--------------
KooKoo 40
JyP 39
KooVee 36
KalPa 36
-------------
Sport 33
FoPS 30
Ketterä 29
SaPKo 18
Keväällä 1983 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kohtasivat JyP ja KooVee sekä KooKoo ja KalPa. Otteluparin voittajien oli määrä kohdata toisella pudotuspelikierroksella divarin runkosarjan kärkikaksikko paras viidestä -sarjoissa, joissa panoksina oli pääsy liigakarsintasarjaan Liigan häntäjoukkueita vastaan.
Kalpa pudotti KooKoon ja näin ollen sai vastaansa Jokipojat, joka oli voittanut kaikki keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa (5-4, 1-8, 3-2, 3-9).
Ensimmäisessä kohtaamisessa JoKP murskasi KalPan Mehtimäellä 13 - 2. Kuopiossa KalPa onnistui tasoittamaan voitot otettuaan 4 - 3-voiton. Kolmannen pelin Joensuussa ratkaisi Markku Kyllönen, joka teki Jon Fontasin syötöstä jatkoajalla 6 - 5-voittomaaliin. Neljännessä kohtaamisessa KalPa jäi taas JoKP:n luistinten alle Kuopiossa maalein 3 - 9. Näin ollen JoKP eteni Liiga-karsintaan Oulun Kärppiä vastaan eikä KalPaa pelastanut edes se, että sen riveissä pelasi / jäähdytteli legendaarinen isomusta, Veli-Pekka Ketola. Jokipoikien ja KalPan välisistä 8 kohtaamisesta kaudella 1982 - 83 JoKP vei nimiinsä 7 ottelua ja osan niistä todellisin murskalukemin.
Jokipoikien kärkiketjut noissa peleissä olivat:
Hannu Kapanen - Erkki Huttunen - Jari Hämäläinen
Markku Kyllönen - Pekka Räsänen - Jon Fontas
Näistä peleistä löysin tietoja:
-Jääkiekkokirja 1983-84
-Miikka Mikkola: 82–83 – Katto pään päälle Lätkää vuodesta '74 – divarihistorian kertauskurssi. Jatkoaika.com (2003).
-Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004).
-Jouni Huttunen & Mikael Juntunen: Kilpisydämellä : 80 vuotta täyttä tunnetta (2009).
Tuosta viimeksi mainitusta KalPan historiikistä on peräisin ohessa liitteenä oleva kuva, jossa kurvailevat Isomusta sekä JoKP:n Erkki Huttunen.
Keväällä 1983 divarin runkosarja näytti päätyttyään 36 ottelun jälkeen tältä:
HPK 50
JoKP 49
--------------
KooKoo 40
JyP 39
KooVee 36
KalPa 36
-------------
Sport 33
FoPS 30
Ketterä 29
SaPKo 18
Keväällä 1983 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kohtasivat JyP ja KooVee sekä KooKoo ja KalPa. Otteluparin voittajien oli määrä kohdata toisella pudotuspelikierroksella divarin runkosarjan kärkikaksikko paras viidestä -sarjoissa, joissa panoksina oli pääsy liigakarsintasarjaan Liigan häntäjoukkueita vastaan.
Kalpa pudotti KooKoon ja näin ollen sai vastaansa Jokipojat, joka oli voittanut kaikki keskinäiset kohtaamiset runkosarjassa (5-4, 1-8, 3-2, 3-9).
Ensimmäisessä kohtaamisessa JoKP murskasi KalPan Mehtimäellä 13 - 2. Kuopiossa KalPa onnistui tasoittamaan voitot otettuaan 4 - 3-voiton. Kolmannen pelin Joensuussa ratkaisi Markku Kyllönen, joka teki Jon Fontasin syötöstä jatkoajalla 6 - 5-voittomaaliin. Neljännessä kohtaamisessa KalPa jäi taas JoKP:n luistinten alle Kuopiossa maalein 3 - 9. Näin ollen JoKP eteni Liiga-karsintaan Oulun Kärppiä vastaan eikä KalPaa pelastanut edes se, että sen riveissä pelasi / jäähdytteli legendaarinen isomusta, Veli-Pekka Ketola. Jokipoikien ja KalPan välisistä 8 kohtaamisesta kaudella 1982 - 83 JoKP vei nimiinsä 7 ottelua ja osan niistä todellisin murskalukemin.
Jokipoikien kärkiketjut noissa peleissä olivat:
Hannu Kapanen - Erkki Huttunen - Jari Hämäläinen
Markku Kyllönen - Pekka Räsänen - Jon Fontas
Näistä peleistä löysin tietoja:
-Jääkiekkokirja 1983-84
-Miikka Mikkola: 82–83 – Katto pään päälle Lätkää vuodesta '74 – divarihistorian kertauskurssi. Jatkoaika.com (2003).
-Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004).
-Jouni Huttunen & Mikael Juntunen: Kilpisydämellä : 80 vuotta täyttä tunnetta (2009).
Tuosta viimeksi mainitusta KalPan historiikistä on peräisin ohessa liitteenä oleva kuva, jossa kurvailevat Isomusta sekä JoKP:n Erkki Huttunen.
Liitteet
Tapaus Hirsimäki
Kauden 1993-94 alla Joensuussa haaveiltiin vielä SM-liigasta. JoKP:lla oli jo pitkään ollut liigaseuran kulut mutta divariseuran tulot. Velkaa oli miljoonia markkoja. Siitä huolimatta Jokipojat lähti kauteen divarin suurimmalla edustusjoukkueen budjetilla (4,5 miljoonaa markkaa) sekä hyökkäysvoittoisella kokoonpanolla. Hyökkääjien joukossa olivat mm. Lubomir Kolnik, Markku Kyllönen, Kari Laitinen, Jarkko Laiho sekä TPS:stä tullut Jari Hirsimäki.
Jari "Lätty" Hirsimäki oli tuohon aikaan kovan luokan pelimies, joka tunnettiin divarissa tehopelaajana ja myös Liigassa ratkaisupelien miehenä. Hän oli mm. voittanut SM-Liigan Play offsien avainpelaaja -palkinnon vuosina 1990 ja 1991. Niinpä voi sanoa, että hän oli todella ison luokan värväys Jokipoikien managerilta Jukka Kostiaiselta.
Jokipojat teki kauden 1993-94 runkosarjassa eniten maaleja, keskimäärin 5,15 per ottelu, vaikka syksyn paras pistemies Lubomir Kolnik olikin päästetty kustannussyistä Raumalle jo marraskuussa. Vaikeuksista huolimatta JoKP päätyi runkosarjassa toiseksi TuTon jälkeen. Hirsimäki oli Jokipoikien paras pistemies tehtyään 43 ottelussa tehot 35+50=85.
Runkosarjaa seuranneessa SM-Liigan karsintasarjassa Jokipoikien paukut eivät riittäneet Reipasta, Saipaa ja Tutoa vastaan. Kevään pelejä varjosti ykköshyökkääjä Jari Hirsimäen saamat potkut kesken karsintasarjan. Ensimmäisessä pelissään JoKP hävisi vieraissa TuTolle 2-5. Hirsimäki teki ottelussa tehot 1+1. Tämän jälkeen JoKP pelasi 2-2-tasapelin Reipasta vastaan, mutta hävisi sitten Saipalle 7-0. Lappeenrannan pelissä Hirsimäki ei enää ollut mukana. Ennen Saipa-ottelua Kostiainen oli pyytänyt Hirsimäen käymään toimistolla. Hirsimäen kertoman mukaan Kostiainen väitti saaneensa Turusta vihjeen, että Hirsimäki olisi tehnyt TuTon kanssa sopimuksen seuraavasta kaudesta kesken karsintojen. Käytännössä Hirsimäkeä siis syytettiin pelaamisesta kilpailijan pussiin ja hänet jätettiin joukkueen ulkopuolelle. Hirsimäki on jälkeen päin esittänyt käsityksenään, että TuTon valmentaja Juhani Tamminen laittoi jonkun soittamaan Kostiaiselle ja pisti täten alulle siirtohuhun hämmentääkseen vastustajan rivejä. Viimeisessä merkityksettömässä pelissään JoKP murskasi liiganousunsa jo varmistaneen TuTon peräti 13-0.
Lopulta Hirsimäki pelasi kuin pelasikin Tutossa seuraavalla kaudella, mutta Hirsimäen mukaan hän teki sopimuksen TuTon kanssa vasta kauden jälkeen ja siinä vaiheessa Tamminen oli jo ehtinyt lähteä TuTo:sta ovet paukkuen.
Talousvaikeudet olivat muhineet jo pidemmän aikaa, ja toukokuun lopulla 1994 JoKP lopulta haki itsensä konkurssimenettelyyn, joka tosin raukesi varojen puutteeseen. Hirsimäkikin joutui hakemaan yhden kuukauden maksamatta jääneen palkan (20 000 markkaa) palkkaturvasta.
Tähän tarinaan löytyi tietoja:
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004)
Karjalainen 8.2.2018
Helsingin Sanomat 7.7.1994
Karjalainen 15.9.1993
Jääkiekkolehti 2/1993
Jääkiekkokirja 1991-92, 1994-95
Kauden 1993-94 alla Joensuussa haaveiltiin vielä SM-liigasta. JoKP:lla oli jo pitkään ollut liigaseuran kulut mutta divariseuran tulot. Velkaa oli miljoonia markkoja. Siitä huolimatta Jokipojat lähti kauteen divarin suurimmalla edustusjoukkueen budjetilla (4,5 miljoonaa markkaa) sekä hyökkäysvoittoisella kokoonpanolla. Hyökkääjien joukossa olivat mm. Lubomir Kolnik, Markku Kyllönen, Kari Laitinen, Jarkko Laiho sekä TPS:stä tullut Jari Hirsimäki.
Jari "Lätty" Hirsimäki oli tuohon aikaan kovan luokan pelimies, joka tunnettiin divarissa tehopelaajana ja myös Liigassa ratkaisupelien miehenä. Hän oli mm. voittanut SM-Liigan Play offsien avainpelaaja -palkinnon vuosina 1990 ja 1991. Niinpä voi sanoa, että hän oli todella ison luokan värväys Jokipoikien managerilta Jukka Kostiaiselta.
Jokipojat teki kauden 1993-94 runkosarjassa eniten maaleja, keskimäärin 5,15 per ottelu, vaikka syksyn paras pistemies Lubomir Kolnik olikin päästetty kustannussyistä Raumalle jo marraskuussa. Vaikeuksista huolimatta JoKP päätyi runkosarjassa toiseksi TuTon jälkeen. Hirsimäki oli Jokipoikien paras pistemies tehtyään 43 ottelussa tehot 35+50=85.
Runkosarjaa seuranneessa SM-Liigan karsintasarjassa Jokipoikien paukut eivät riittäneet Reipasta, Saipaa ja Tutoa vastaan. Kevään pelejä varjosti ykköshyökkääjä Jari Hirsimäen saamat potkut kesken karsintasarjan. Ensimmäisessä pelissään JoKP hävisi vieraissa TuTolle 2-5. Hirsimäki teki ottelussa tehot 1+1. Tämän jälkeen JoKP pelasi 2-2-tasapelin Reipasta vastaan, mutta hävisi sitten Saipalle 7-0. Lappeenrannan pelissä Hirsimäki ei enää ollut mukana. Ennen Saipa-ottelua Kostiainen oli pyytänyt Hirsimäen käymään toimistolla. Hirsimäen kertoman mukaan Kostiainen väitti saaneensa Turusta vihjeen, että Hirsimäki olisi tehnyt TuTon kanssa sopimuksen seuraavasta kaudesta kesken karsintojen. Käytännössä Hirsimäkeä siis syytettiin pelaamisesta kilpailijan pussiin ja hänet jätettiin joukkueen ulkopuolelle. Hirsimäki on jälkeen päin esittänyt käsityksenään, että TuTon valmentaja Juhani Tamminen laittoi jonkun soittamaan Kostiaiselle ja pisti täten alulle siirtohuhun hämmentääkseen vastustajan rivejä. Viimeisessä merkityksettömässä pelissään JoKP murskasi liiganousunsa jo varmistaneen TuTon peräti 13-0.
Lopulta Hirsimäki pelasi kuin pelasikin Tutossa seuraavalla kaudella, mutta Hirsimäen mukaan hän teki sopimuksen TuTon kanssa vasta kauden jälkeen ja siinä vaiheessa Tamminen oli jo ehtinyt lähteä TuTo:sta ovet paukkuen.
Talousvaikeudet olivat muhineet jo pidemmän aikaa, ja toukokuun lopulla 1994 JoKP lopulta haki itsensä konkurssimenettelyyn, joka tosin raukesi varojen puutteeseen. Hirsimäkikin joutui hakemaan yhden kuukauden maksamatta jääneen palkan (20 000 markkaa) palkkaturvasta.
Tähän tarinaan löytyi tietoja:
Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003 (2004)
Karjalainen 8.2.2018
Helsingin Sanomat 7.7.1994
Karjalainen 15.9.1993
Jääkiekkolehti 2/1993
Jääkiekkokirja 1991-92, 1994-95
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy