Sveitsissä riittää paalua. Sitten vielä sikäläinen fanikulttuuri, niin vaikea meidän on ottelutapahtumissa heille pärjätä.
Paalussa on iso ero Suomeen, mutta fanittamisessa sitä ei tarvitsisi olla. Taitaa kaikilla Liigajoukkueilla olla oma vahva fanijoukkonsa ja osin Mestiksessäkin kuten Jokereilla, joilla on hyvä meno chantteineen. Sen mitä on tullut katsottua esim. Ruotsin SHL:n matseja vaikkapa pikkupaikkakunnilta, niin meno on ollut aika hillitöntä päätykatsomoissa.
Sen sijaan Joensuussa on aika paljon hiljaisempaa, pidättyväisempää, menoa katsomossa päädyn nuorta faniryhmää lukuunottamatta. Tavallaaan jääkiekkomatsi ei ole sellainen happening, jossa otettaisiin kaikki ilo irti omien pelistä vaikka oltaisiin tappiollakin.
Vaikka itäsuomalainen Ihminen mielellään pälättää porukassa ja riekkuu yhdessä iloisena, niin jääkiekkokatsomossa ei saada samanlaista menoa kuin jo vaikkapa Ruotsissa puhumattakaan Keski-Euroopasta. Jotenkin itseäni jopa hävettää, että Mehtimäen hallin kuuluttaja pyytää lyömään kättä yhteen. Ei sen näin pitäisi mennä.
Mitään patenttiratkaisua ei ole, mutta yleensä ottelutapahtuman kehittäminen edelleen pienillä asioilla, päädyn kannattajaryhmän vahvistaminen uusilla jäsenillä, osuvilla chanteilla jne. joka saa muunkin yleisön syttymään mukaan. Paras lääke yleisön syttymiseen katsomoissa toki on, että joukkue yltyy illasta toiseen huippupeliin ja pelaajistossa on myös sopivan värikkäitä taitureita, taklaajia, moket viihdyttäviä ja valmentaja on sanavalmis kommentoija.