Tänään se sitten alkaa JoKP:n osaltakin uusi Mestis-kausi. Kyllähän tässä on tällä kertaa hiukan perhosia vatsassa ja on vaikeaa ennustaa, miten joukkue tulee pärjäämään. Toki en ole ennenkään juurikaan etukäteen asettanut mielessäni mitään tulostavoitteita ja varsinkin tällaisella poikkeuskaudella on parempi katsoa rauhassa peli kerrallaan. Joukkue on budjetin näköinen ja useissa etukäteisveikkauksissa joukkuetta on veikattu häntäpäähän. Itse ajattelen, että nuoressa joukkueessa jokainen pelaaja on ansainnut paikkansa ja täältä ainakin tulee kaikki tuki ja luotto joukkueelle, niin hyvinä kuin vaikeinakin hetkinä. Kokoonpano koki ison kolauksen vielä kauden kynnyksellä, kun ykköspakiksi hankittu Ratushnyi jäikin pelaamaan Ukrainaan, maan rajojen mentyä kiinni. Vapaaksi jääneelle paikalle ja palkkapussille hankittiin sitten korvaaja Tshekeistä, Martin Böhm, joka onkin osoittautunut hyväksi hankinnaksi, jolla olisi mahdollisuuksia nousta jopa yhdeksi sarjan kärkipakeista. Lainauksia osasta Simon kommenteista lehtijutusta.
– Pelaajat luovat ensin suoritus- ja tulostavoitteen ensimmäiselle yhdeksän pelin jaksolle. Koko kauden osalta tavoitteena on jatkuva kehittyminen. Se on elinehto sille, että pystymme kilpailemaan tässä sarjassa. Olemme harjoitelleet selkeästi kovemmin kuin edellisvuosina JoKP:n edustusjoukkueessa. Haluamme olla seura, joka vie pelaajia eteenpäin. Käynnissä on uuden rakentaminen. Olemme hankkineet potentiaalisia pelaajia, joiden pohjalle rakennetaan JoKP:n tulevaisuuden runko. Heidän kasvamisensa hyviksi Mestis-pelaajiksi ei välttämättä tapahdu viikossa tai kuukaudessa, mutta päivittäinen laadukas harjoittelu vie heitä eteenpäin.
– Tähän mennessä olen äärimmäisen tyytyväinen pelaajien päivittäiseen työmäärään, oppimishalukkuuteen ja heittäytymiseen. Usein on optimoitu vain seuraavaa ottelua, mutta niin ei voida mennä puolta vuotta. Meidän tavoitteemme on olla jouluna parempia ja keväällä vielä parempia. Tavoitteet ovat päivittäisessä tekemisessä, ja useiden pelaajien on kehityttävä voittaviin pelitekoihin, jotta voimme olla voittava joukkue. Ilmapiirin pitää kestää. Meidän pitää pystyä katsomaan toisiamme silmiin maanantaina riippumatta siitä, miten pelasimme lauantai-iltana.
JoKP teki viime tilikaudella isosti tappiota. Omalta osaltaan tähän on vaikuttanut varmastikin tieto siitä, ettei halli olekaan tällä kaudella lainkaan käytössä, se oli kuin märkärätti koko kiekkoyhteisölle kumppanit mukaan lukien ja lienee vaikuttanut myös osin jo viime kauteen siihen, ettei kumppanuusmyyntiä saatu kasvatettua, niin paljoa kuten oli ajateltu. Seuraa ei ole kuitenkaan näkynyt protestilistoilla ja kelkka on saatu käännettyä positiivisen puolelle. Viime kauden tappio on harmittavan suuri, eikä näin voi jatkua. Sinänsä tappiollisessa tuloksessa ei ole mitään ihmeellistä, kun katsoo Mestis-seurojen tilikausien tuloksia viime vuosilta. Suurimmaksi osaksi aika karua luettavaa.
Mitä olen kuullut joukkueen suunnalta, niin onhan siellä raikas tekemisen meininki ja hyvä henki, tämän voi osin aistia jo kapteeni Hattusen ja Komben jutuistakin Karjalaisen Aitopaikalla haastattelussa. Tsemppiä alkavaan kauteen koko joukkueelle, seuratoimijoille, kumppaneille ja kaikille jollain tapaa mukana oleville tahoille sekä joukkueen seuraajille ja kannattajille. Mennään posin kautta näinä hieman haasteellisempina aikoinakin ja iloitaan joukkueen sekä yksittäisten pelaajien pienistäkin onnistumisista.
www.karjalainen.fi
