JoKP – paikallaan lentoa vai kehitystä eteenpäin?

  • 30 219
  • 99

Pecinjsh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokipojat, Latvia
Vaikuttaa, että suljettu Liiga on ongelma vaan joensuulaisille, eli täällä Joensuussa ollaan ainoita väliinputoajia, koska meillä on muistijälkiä vuosien 1962, 1964, 1969, 1971, 1983, 1987, 1989, 1992, 1993, 1994, 1997, 2010 karsinnoista. Mistään muualta ei ole enää kuulunut kitinää. Nykysysteemi taitaa olla kaikille muille Mestis-joukkueille ihan fine, vaikka talous on kuralla niilläkin. Ruutu kuuluu Sanoman-konserniin, mikä tarkoittaa, ettei ainakaan sen konsernin medioissa (HS, IS, Urheilulehti) Mestiksen ongelmia käsitellä eikä valtamediassa muutenkaan kirjoitella suljetusta Liigasta. YLE ei myöskään tartu enää asiaan, vaikka pari vuotta sitten nostikin vielä asiaa esille. Karjalainen taisi olla viimeinen suomalainen tiedotusväline, joka puolusti reilua urheilua ja avoimia sarjoja. Siitä voi antaa kehut.

Edit: täydennetty vuosiluvut
 
Viimeksi muokattu:

miraculeux

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Vaikuttaa, että suljettu Liiga on ongelma vaan joensuulaisille, eli täällä Joensuussa ollaan ainoita väliinputoajia, koska meillä on muistijälkiä vuosien 1962, 1964, 1969, 1971, 1983, 1987, 1989, 1992, 1993, 1994, 1997, 2010 karsinnoista. Mistään muualta ei ole enää kuulunut kitinää. Nykysysteemi taitaa olla kaikille muille Mestis-joukkueille ihan fine, vaikka talous on kuralla niilläkin. Ruutu kuuluu Sanoman-konserniin, mikä tarkoittaa, ettei ainakaan sen konsernin medioissa (HS, IS, Urheilulehti) Mestiksen ongelmia käsitellä eikä valtamediassa muutenkaan kirjoitella suljetusta Liigasta. YLE ei myöskään tartu enää asiaan, vaikka pari vuotta sitten nostikin vielä asiaa esille. Karjalainen taisi olla viimeinen suomalainen tiedotusväline, joka puolusti reilua urheilua ja avoimia sarjoja. Siitä voi antaa kehut.

Edit: täydennetty vuosiluvut
Ja nää YLEn kantaanotot oli käytännössä, että miten saadaan Espoo takasin liigakartalle.
 

MSU

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
HIFK:n Bättre Folk-palvelussa (maksullinen / kausikortin omistajille) julkaistiin Eero Teräväisen, Janne Hämäläisen ja Terry Andin kimppahaastattelu. Kaikki kehuivat Joensuuta ja And jopa näki että Jokipojista voisi tulla liigajoukkue jos vaan rahaa löytyisi, puitteet on kuulemma hyvät jo.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu outokumpulaisen Premetec Oy:n omistaja ja toimari Paavo Linna. Tässä tiivistys JoKP:n tiedotteesta ja Karjalaisesta ja netistä katsoin myös tietoja:

Linna on muuttanut muutama vuosi sitten Keski-Suomesta Joensuun seudulle ostettuaan Premetecin (yhtiökumppaninsa kanssa). Premetec on kasvanut nopeasti muutaman työntekijän firmasta 40 työntekijän firmaksi. Linnan valintaan vaikutti etenkin talousosaaminen. JoKP:n talous ja sen seurantamekanismit ovat jo valmiiksi kunnossa ja Linna pääsee keskittymään seuran tulevaisuuden rakentamiseen. Yrityksensä kautta Linna on ollut aikaisemmin yhteistyökumppanina yhteistyössä urheiluseurojen kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Tässäpä JoKP:n tiedote kokonaisuudessaan. Taustayhtiön nimi näköjään muuttuu viimeinkin, mikä on kyllä pelkästään hyvä juttu! Jotain tällaista toivoin ja odotinkin.

Yrittäjä Paavo Linna on valittu Mestis-seura Joensuun Kiekko-Poikien taustayhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Samalla seura tiedotti, että taustayhtiön nimi on muutettu Mehtimäki Oy:stä suurelle yleisölle tutumpaan muotoon Joensuun Kiekko-Pojat Oy:ksi.

Outokummussa sijaitsevan metallialan yritysten Premetec Oy:n ja Premetec Production Oy:n yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimiva Linna on monille joensuulaisille tuntematon nimi, sillä hän on asunut Joensuun seudulla vasta muutaman vuoden. Linnan tausta on Keski-Suomessa, josta hänet toi Pohjois-Karjalaan yrityskauppa.

  • Seura halusi puheenjohtajan, joka toisi ulkopuolista näkemystä ja jolla olisi kokemusta myös muiden organisaatioiden toiminnasta, ja ilmeisesti sovin tähän kuvaukseen hyvin. Muutaman viikon mietittyäni innostuin asiasta, ja kun myös työyhteisö - ja etenkin vaimo - näyttivät vihreää valoa, päätin ottaa haasteen vastaan, Linna kertoo.
Linnalla ei ole jääkiekkotaustaa pelaajana, mutta harrastuspohjalta maila pysyy hyvin kädessä. Yrityksensä kautta Linna on ollut yhteistyökumppanina useissa urheiluseuroissa, joten hän tuntee kiekkobusineksen hyvin kumppanin näkökulmasta. Tärkeintä valinnassa oli kuitenkin Linnan talousosaaminen.

  • Seuran talous ja seurantamekanismit on toimitusjohtaja Kalle Kermanin ja edellisen hallituksen toimesta saatu hyvälle mallille, ja minä pääsen heti keskittymään tulevaisuuden rakentamiseen. Se on erittäin positiivinen asia, ja suoraan sanoen aika harvinaista Mestis-seuralle, Linna toteaa.
Linna korvaa puheenjohtajan tehtävässä Juha Kupiaisen, joka on kuitenkin vielä tiiviisti mukana siirtymävaiheessa. Väliaikaisena hallituksen puheenjohtajana toiminut manageri Jaakko Lipponen jatkaa hallituksessa rivijäsenenä yhdessä Jarkko Tarnasen, Anssi Kekäläisen ja Arttu Käyhkön kanssa.

Lisätietoja:

Paavo Linna 044 980 6167
Jaakko Lipponen 044 321 1073
Kalle Kerman 040 029 9209
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Kaupungin strategiassa 2021-2025 sanotaan: ”Mehtimäen aluetta kehitetään Suomen hienoimmaksi keskellä kaupunkia sijaitsevaksi toiminnan ja palvelujen keskittymäksi”

Mitä kaikkea se sitten ikinä tarkoittaakaan, sitä ei tuon enempää siinä paperissa avata. Se tiedetään ennestään, että aikomus on laittaa jäähalli moderniin kuntoon 2023-24.

Kiekko-Pojille tämä strategia avaa mahdollisuuksia. Esim. lounasravintolatoiminta jäähallissa voisi olla yksi hyvä mahdollisuus keskellä tuota ”toiminnan ja palvelujen keskittymää”. Jäähallin remontistahan on todettu, että ravintolat ym. eivät kuulu kaupungille, vaan niitä pitää rakentaa yksityisellä rahalla. Jos ravintoloita rakennetaan, niin lounastoiminta olisi minusta järkevää eikä pelkästään kaljan myyminen pelien aikana. Lounasravintolan sijainti olisi siis mainio, ainakin jos tuota strategiaa on uskominen.

Edit. Strategia on luettavissa kaupunginhallituksen 1.11. esityslistalla kaupungin verkkosivuilla.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Kaupungin strategiassa 2021-2025 sanotaan: ”Mehtimäen aluetta kehitetään Suomen hienoimmaksi keskellä kaupunkia sijaitsevaksi toiminnan ja palvelujen keskittymäksi”
Itseasiassa Mehtimäki alkaa olla jo nyt yksi Suomen hienoimmista eri lajien liikunta- ja urheilukeskittymistä. Sijainti kaupungin ytimen vieressä on myös loistava juttu.

Kiekko-Pojille tämä strategia avaa mahdollisuuksia. Esim. lounasravintolatoiminta jäähallissa voisi olla yksi hyvä mahdollisuus keskellä tuota ”toiminnan ja palvelujen keskittymää”. Jäähallin remontistahan on todettu, että ravintolat ym. eivät kuulu kaupungille, vaan niitä pitää rakentaa yksityisellä rahalla. Jos ravintoloita rakennetaan, niin lounastoiminta olisi minusta järkevää eikä pelkästään kaljan myyminen pelien aikana. Lounasravintolan sijainti olisi siis mainio, ainakin jos tuota strategiaa on uskominen.
Juuri näinhän ne taitaa olla asiat suurimmassa osassa Liigapaikkakuntia. Monen Liigaseuran pyörittämässä ravintolassa on tullut käytyä lounaalla. Olisihan se hienoa, kun tännekin saataisiin jäähalliin kunnon ravintolapalvelut ja hienot aitiot, vaikka ei ollakaan Liigapaikkakunta, joissa yksittäisen rahoituksen saaminen Liigastatuksella on varmasti helpompaa. Toivotaan kuitenkin, että yksityistä rahoitusta löytyy, mutta pääasia tässä kohtaa on nyt, että kauan odotettu halliremontti saadaan viimeinkin alkamaan.
 

waltteri21

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Kuulemma vuosia takaperin, edellisen organisaation aikaan, jolloin Jokipojat kaupungin kanssa halliremonttia suunnittelivat, oli siihen yksityiseen rahoitukseen olemassa askelmerkit. Aivan eri asia on nykypäivä, onko noista askelmerkeistä mitään enää jäljellä.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Kuulemma vuosia takaperin, edellisen organisaation aikaan, jolloin Jokipojat kaupungin kanssa halliremonttia suunnittelivat, oli siihen yksityiseen rahoitukseen olemassa askelmerkit. Aivan eri asia on nykypäivä, onko noista askelmerkeistä mitään enää jäljellä.
Onhan siellä joskus joitain alustavia rahoituskuviota voinut hyvin ollakin, mutta en muista, että omiin korviini olisi mitään virallista kantautunut? Kaikenlaisia epävirallisia suunnitelmia ja puheita on vuosien varrella toki kuulunut paljonkin sieltä sun täältä, mutta vettä on virrannut Pielisjoessa noista ajoista jo paljon ja väkeä on vaihtunut, joten vanhoja askelmerkkejä tuskin on enää jäljellä.

Eiköhän siellä ole lähdetty rakentamaan askelmerkkejä nyt ihan alusta. Kaupungin osuus lienee pysynyt vuosien varrella jokseenkin samalaisena joitain mahdollisia pienempiä viilauksia lukuun ottamatta. Pitää kuitenkin muistaa, että alkuperäisistä suunnitelmista on jo aikaa ja varmasti rakentamisen ja kaiken muun tekniikan kehittyminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja muutoksia yksityiskohtien suunnitteluun.
 

welldone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk, JoKP, rautaliiga, Bruins, Napoli
Eilinen keskustelu jääkiekosta ja sen tulevaisuudesta enemmän ymmärtävien kanssa toi Joensuun osalta esiin seuraavia kysymyksiä seuran kehityksen osalta. Puitteet tulee tulevaisuudessa olemaan Mestiksen parhaat, kuten aloitusviesti kertoo Matikaisen sanoin kaupunki on riittävän suuri kaikin tavoin pyörittämään menestyvää joukkuetta. Mutta, tuottaako junioripuoli tarpeeksi pelaajia ettei olla tulevaisuudessa ainoastaan paikkakunnalle saapuvien opiskelijoiden, ostomiesten ja lainapelaajien varassa. Vilkaisu 2000-luvulla syntyneisiin pelaajiin osoittaa, että muutamia helmiä on onnistuttu isoille seuroille kasvattamaan, mutta omaan edustuksen runkoon ei ainoatakaan varteenotettavaa pelaajaa. Mitä korjausliikkeitä junioripuoli ja edustus on tähän miettinyt? Muut lajit menee lapsilla ja nuorilla jääkiekon ohi. Maakunnasta ei apuja ole. Yksikään kilpaikäluokka ei kamppaile omissa ikäluokissaan edes top 25 sijoista. Nuoremmissa ikäluokissa (U15) ei ole AAA joukkuetta. Onko Joensuu enää kiekkokaupunki ja onko tulevaisuuden visiot täyttä utopiaa?
Ketkä on ne ihmiset jotka täytyy istuttaa samaan pöytään puimaan asiaa? Nykyinen junioripäälikkö on pahentanut syöksyä. Miksi saa jatkaa? Oma valmentajapolku ei tuota valmentajia. Nekin hommataan rahalla muualta.
Tämän voi ottaa trollin provoiluna, mutta viesti on silkkaa faktaa.
 

-Jonne-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Muut lajit menee lapsilla ja nuorilla jääkiekon ohi.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevänä voisin todeta, että tuntuisi olevan maan kattava trendi. Ollut huomattavissa viimeisten viiden vuoden aikana kiihtyvänä ainakin siellä missä itse toimin. Harvassa on enää alakouluikäisissä lätkä-Niilot, fudis kasvattaa alustaansa. Merkittävä tekijä on myös lajiesittelyt. Koripalloa, fudista, hiihtoa, ampumahiihtoa yms. tuodaan lapsille kokeiltavaksi matalalla kynnyksellä.

Kehitystä kiihdyttää myös valtion tukemat harratetoiminnat minne lapset pääsee ilmaiseksi. Tässä mukana esim. juurikin jalkapallo.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Mitä korjausliikkeitä junioripuoli ja edustus on tähän miettinyt? Muut lajit menee lapsilla ja nuorilla jääkiekon ohi. Maakunnasta ei apuja ole. Yksikään kilpaikäluokka ei kamppaile omissa ikäluokissaan edes top 25 sijoista.
Korjausliike: Toivottavasti junioripuoli nousee alhostaan. Liian kallista olisi Liigassa palkata koko ajan ulkopuolelta pelaajia. Mutta onko junnupuolella selkeää strategiaa, hyviä innostavia valmentajia ja tarpeeksi junioreita joista seuloa parhaat ykköskilpajoukkueisiin ja lopulta Mestikseen?

Muut lajit: Jääkiekko on himputin kallis laji ja kärjistäen siihen ei ole varaa kuin varakkaiden perheiden lapsilla, jonka vuoksi monien perheiden lapset hakeutuvat halvempien lajien pariin. Ei ole köyhässä pienen väestöpohjan maakunnassa juniorimassaa, josta ammentaa, joka edelleen korostaa laatuvalmennusta.

Maakunnasta ei apuja ole: Eipä niin kun yhteistyö maakuntaseurojen kanssa on kuitenkin aika näennäistä ja Lieksa-Nurmes akselilla lahjakkaimmat pelaajat suuntaavat mieluummin Liigaseura Kalpaan ja Kiteeltä osin myös, ennen myös Sapkoon.

Kilpailuikäluokissa ei kamppailla Top 25 sijoista: Ei kamppailla em. syistä.

Junnupuolelle ei ole olemassa nopeaa lääkettä ihan vain maakunnan kapean nuorisoresurssin ja monien halvempien lajivaihtoehtojen takia. Laajempi juniorimassa ja aito kilpailu kaikista pelipaikoista tuottaisi laadukasta materiaalia lopulta myös edustukseen, vaikkkapa sitten muualla tehdyn pelikierroksen jälkeen.
Em. huomioiden on siksi Kiekko-Poikien kallista ja haastavaa tähdätä Liigaan koska "laadukas junnumassa" sekä osin myös laadukas valmentajaresurssi puuttuvat.

Joensuussa olisi jo pitkään pelattu SM-Liigaa/Liigaa jos perusresurssit olisivat olleet alun pitäen kunnossa ja myös pidetty kunnossa, mutta seurajohdossa on ollut vuosikymmenien mittaan "monenlaisia tumpeloita".

Ostojoukkueella en näe mahdollisuuksia, sillä siellä pitää olla mukana varsin hyvin mukana myös oman junnupolun läpikäyneitä lahjakkaita laatupelaajia, että halli täyttyisi illasta toiseen.

Toistan jo aiemmin sanomaani eli oppia kannattaa hakea osin myös Luulajasta ja Växjöstä, jotka ovat Ruotsin "pohjoisia pikkukaupunkien pikkuseuroja", mutta menestyvät silti koko ajan varsin hyvin.

Växjö muuten juuri nyt johtaa Elitserienia ja Luleå on sijalla 7. Näillä seuroilla on fiksua tekemistä johtoporrasta myöten. Kiekko-Pojat voivat kyllä pärjätä Liigassa, mutta täytyy olla hyvin paljon "fiksumpi ja kypsempi" kuin moni muu seura.

Esimerkiksi myös kannattamani HIFK on valitettavan usein ollut ulkona Liigan kärkikamppailuista vaikka fyrk finns, mutta rahalla kun ei useinkaan saa kaikkia niitä olennaisia asioita, joita voittaminen sekä kärkijoukossa pelaaminen vaatii.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JoKP
Tämä onkin ketju, johon kirjoitan mielelläni ensimmäisen viestini tälle foorumille. Olen seurannut Jatkoajan palstaa ja Jokipoikia välillä lähempää välillä kauempaa parin vuosikymmenen ajan. Uskon, että Joensuussa on avautumassa momentum, jossa liigapaikka pitää pystyä hakemaan tosissaan tällä vuosikymmenellä. Helppoa liigakelpoisen seuran rakentaminen tämän hetken lähtökohdista ei ole, mutta ei myöskään mahdotonta.

Lyhyellä tähtäimellä suurimpana haasteena on seuran pitäminen Mestiksessä ja ylipäätään pystyssä tämän ja ensikauden ajan. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella ei voida olla varmoja hallin valmistumisaikataulusta, joten ensi vuoteen on täysin mahdotonta panostaa merkittävästi ennen kuin hallin valmistumisaikataulusta ollaan varmoja. Torakat selviää aina, joten torakka-moodi päällä kulut minimissä hallin valmistumiseen saakka.

Uskon, että Junioripuolen alho on osaksi seurausta -jonne-:n mainitsemasta valtakunnallisesta trendistä, mutta myös Mestiksen kiinnostavuuden laskusta, konkurssista, Suomi-sarja vuosista ym. Menestys ruokkii menestystä ja toisinpäin. Joensuulaisittain yksi kautta aikojen parhaista ikäluokista on -99 ikäluokka. Lieneekö sattumaa, että Vaakanaiset ym. oli 10-11 vuotiaita, kun Joensuussa pelattiin liigakarsintoja. Jos kotikaupungin esikuvat olisivat löytyneet tuolloin jostain muusta lajista, niin olisiko vuonna 2017 tullut neljä Joensuulaista NHL-varausta?

Junioripuolella ei ole pikavoittoja saatavissa. Siellä tarvitaan oikeita henkilövalintoja, esikuvia ja kunnon tekemisen meininkiä. Mielestäni tähän aiheeseen liittyy myös seuran hyvät yhteydet kaikkiin Joensuusta korkeampiin sarjoihin lähteneisiin pelaajiin. Jos aika on joskus oikea, olisi hienoa nähdä esim. Miro Aaltonen, Petrus Palmu, tai vaikka Urho Vaakanainen Kiekko-Poikien paidassa. Tällaiset huippupaluumuuttajat voisivat paikata hetkellisesti aukkoja omassa juniorituotannossa. Tsekeissähän tätä on taidettu harrastaa jo jonkin aikaa.

Toistan jo aiemmin sanomaani eli oppia kannattaa hakea osin myös Luulajasta ja Växjöstä, jotka ovat Ruotsin "pohjoisia pikkukaupunkien pikkuseuroja", mutta menestyvät silti koko ajan varsin hyvin.

Växjö muuten juuri nyt johtaa Elitserienia ja Luleå on sijalla 7. Näillä seuroilla on fiksua tekemistä johtoporrasta myöten. Kiekko-Pojat voivat kyllä pärjätä Liigassa, mutta täytyy olla hyvin paljon "fiksumpi ja kypsempi" kuin moni muu seura.

Täysin samaa mieltä viimeisen lauseen kanssa. Osaatko sanoa mitä Växjössä tai Luleåssa tehdään erityisen hyvin? Itse en tiedä näistä seuroista juuri muuta kuin, että ovat pienien paikkojen menestyviä seuroja.
 
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Täysin samaa mieltä viimeisen lauseen kanssa. Osaatko sanoa mitä Växjössä tai Luleåssa tehdään erityisen hyvin? Itse en tiedä näistä seuroista juuri muuta kuin, että ovat pienien paikkojen menestyviä seuroja.
Aluksi kiitos! hyvästä Joensuulaisen kiekon analyysista.

En osaa sanoa mitä tehdään erityisen hyvin Växjössä tai Luleåssa, pitäisi perehtyä kunnolla tutkailemalla seurojen historiaa ja nykyisiä ratkaisuja. Luulen, että yksi isoa asia on yksinkertaisesti hyvä paikallinen spiritti, jossa positiivisesti kannustetaan omaa seuraa ja myötäeletään täysillä katsomossa mukana joukkueen peleissä. Hurja keskieurooppalaistyylinen tunnelma matseissa, jossa katsomo antaa hoilaten voimaa pelaajille.

Växjössä olen hieman tutustunut paikkakuntaan ja sehän tuntui ihan tuppukylältä Joensuuhun verrattuna. Silti joukkue on Elitserienin ykkösenä. Jääkiekko on kaupungin yksi ylpeys ja varmaan laajalti mukana kaupungin asukkaiden arkisissa keskusteluissa.

Pakkohan kirjoitukseeni oli vielä jälkikäteen lisätä Olli Jokisen valmennuspestin takia yksi Ruotsin Elitserien sarjan pohjoisemmista pikkukaupungeista eli Timrå IK. Vain noin 10000 asukkaan kunta (!), mutta joukkue sarjassa kahdeksantena.

Ei se kunnan / kaupungin koko vaan ihan joku muu eli kyllähän se kaikki menestys niin Ruotsissa kuin Suomessa lähtee seurajohdon kovasta jääkiekon ydinosaamisesta aina junnupolun järjestämisestä scouttaamisen ja talousosaamisen kautta seuravalmennukseen, markkinointiin sekä hallitapahtuman järjestämiseen. Kaiken pitää olla ensin tiptop vimpan päälle näissä asioissa ennen kuin voidaan pärjätä vaikkapa kovassa Ruotsin Elitserienissä. Suomessa minulla lähinnä tätä tekemisen kulttuuria ja osaamista edustaa Tappara.

Eli ei siis mitään puolittaista tekemistä vaan ammattimiehet ja - naiset asialla. Tuntuu, että monissa suomalaisissa Liigaseuroissa on vielä täysiä amatöörejä seurahallinnossa kun lukee juttuja valmentajapotkuista, pelaajahankinnoista, omien junnujen "tuhoamisesta" jne. sekoiluista.

Jos Kiekko-Pojat haluavat Liigaan, niin AT on ykkönen kaikessa seuratoimintaan liittyvässä eli
äärikova ammattitaito, etenkin aina vaikeassa taloushallinnossa, seuravalmennuksessa ja oman junnnupolun tuotannossa. Taustalla sitten sopivasti vakaita rahoittajia, paikallishenkeä ja - Liigahuumaa sekä railakkaita ultrakannattajia.

Kaikkea tarvitaan, mutta sen takana on oltava sitä kovaa, rehellisen raakaa ammattitaitoa, ei mitään kaveripiirin selkääntaputtelua ja keskinäistä hymistelyä. Tavallaan ajan ja menestyksen mukanaan tuomaa, fiksun kypsynyttä ja myös näkemyksellistä AT:a, jota voisi sanoa myös vahvaksi seurakulttuuriksi.

Ps. Wink-wink kannattaisi Joensuun Kiekko-Poikien jäkisjohtajien benchmarkata nämä Ruotsin Elitserienin pohjoisimpien pikkukaupunkien jääkiekkoseurat. Voisi tulla lopulta paljon hyviä ajatuksia ja halvemmaksi Liigapaikka kuin mennä taas konkurssien kautta ojasta allikkoon.
 
Viimeksi muokattu:

-Jonne-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Uskon, että Junioripuolen alho on osaksi seurausta -jonne-:n mainitsemasta valtakunnallisesta trendistä, mutta myös Mestiksen kiinnostavuuden laskusta, konkurssista, Suomi-sarja vuosista ym. Menestys ruokkii menestystä ja toisinpäin. Joensuulaisittain yksi kautta aikojen parhaista ikäluokista on -99 ikäluokka. Lieneekö sattumaa, että Vaakanaiset ym. oli 10-11 vuotiaita, kun Joensuussa pelattiin liigakarsintoja. Jos kotikaupungin esikuvat olisivat löytyneet tuolloin jostain muusta lajista, niin olisiko vuonna 2017 tullut neljä Joensuulaista NHL-varausta?

Junioripuolella ei ole pikavoittoja saatavissa. Siellä tarvitaan oikeita henkilövalintoja, esikuvia ja kunnon tekemisen meininkiä.

Tervetuloa palstalle ja olipa hieno kirjoitus!

Boldailin kohtia missä ollaan mielestäni aika ytimessä. Suljetulla liigalla on merkityksensä lajikiinnostuksen kohdalla. Joensuussa on valuttu tasolle, missä muut Mestis-paikkakunnat on ollut jo pidempään. Esikuvilla ajattelen edustuksenpelaajia. Mestiksen kohdalla esikuvien muodostuminen on pirun vaikeaa, kun joukkue muuttuu n. 90% kaudesta toiseen ja se potentiaalinen fanipoikien kohde häipyy viimeistään kun tulee yksi onnistunut kausi.

Mutta jospa se tästä uusi noste alkaa, kun Mehtimäen uuden pyhätön myötä toiminta saa toivottavasti ihan uutta puhtia.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Esikuvilla ajattelen edustuksenpelaajia. Mestiksen kohdalla esikuvien muodostuminen on pirun vaikeaa, kun joukkue muuttuu n. 90% kaudesta toiseen ja se potentiaalinen fanipoikien kohde häipyy viimeistään kun tulee yksi onnistunut kausi.
Edellä on varsin hyvää pohdintaa Jonnelta, Jäkishöntsältä sekä uudelta tulokkaalta KyöstiLauteilta. Mitä tulee Mestiksen pelaajiin esikuvina, niin valitettavasti he eivät ole olleet esikuvia samalla tavalla enää pitkiin aikoihin, kuten ennen muinoin, mutta se ei ole sinällään kenenkään vika. Varsinkin vielä I-divarin aikaan tilanne ja lähtökohdat esikuville olivat ihan erilaiset. Pelit ja pelaajat olivat tuolloin paikallisesti iso juttu, mutta nykyään jääkiekkoa tulee, joka tuutista lähes päivittäin Liigasta aina NHL-peleihin asti. Ennen NHL oli kaukainen asia, mutta nykyään tämä Pohjois-Amerikan huippusarja maailman parhaimpine pelaajineen on tullut somen ja TV:n kautta lähellä jokaista kuluttajaa sekä kiekkojunioreitakin ja esikuvat löytyvät pääasiassa taalajäiltä.

Oikeastaan ainut asia, jolla edustuksen pelaajia saadaan paremmin pikkujunnuille tutuksi, on että pelaajat ja junnut tapaisivat toisiaan. Muistan, kun olin aikoinani junnujoukkueen toiminnassa mukana, niin pelaajia kävi joskus harkoissa, niin se oli junnuille iso juttu. Se tuo junnuille ihan eri tavalla mielenkiintoa edustuksen pelejä ja pelaajia kohtaan, jos ovat tavanneet heitä ja käsittääkseni tälläkin kaudella JoKP:n pelaajia on käynyt pyörähtämässä luistelu- ja kiekkokouluissa. Nämä ovat tärkeitä asioita junnuille.
 
Suosikkijoukkue
JoKP
Kaikkea tarvitaan, mutta sen takana on oltava sitä kovaa, rehellisen raakaa ammattitaitoa, ei mitään kaveripiirin selkääntaputtelua ja keskinäistä hymistelyä. Tavallaan ajan ja menestyksen mukanaan tuomaa, fiksun kypsynyttä ja myös näkemyksellistä AT:a, jota voisi sanoa myös vahvaksi seurakulttuuriksi.

Ps. Wink-wink kannattaisi Joensuun Kiekko-Poikien jäkisjohtajien benchmarkata nämä Ruotsin Elitserienin pohjoisimpien pikkukaupunkien jääkiekkoseurat.
Olet varmasti oikeassa ammattitaidon suhteen. Oma mielipiteeni on, että seurajohdossa ja seurajohdon henkilövalinnoissa vaatimustason pitäisi olla samalla tasolla kuin pelaajiston osalta. Jos seurajohdon ja taustaorganisaation henkilöltä ei tule tuloksia, taso ei riitä tai asenne ei ole kunnossa, niin silloin ko. henkilön on haettava muualta vauhtia. Toki täytyy ymmärtää, että varsinkin rautaisia liiketoiminta-ammattilaisia on vaikea houkutella täysipäiväiseksi jo liigaseuroihinkin.

Mitä tulee SHL joukkueisiin, niin pikaisella tarkastuksella 7/14 joukkuetta on pienemmältä paikkakunnalta, kuin Joensuu. Varmasti löytyisi mielenkiintoista opittavaa näistä seuroista.
Tervetuloa palstalle ja olipa hieno kirjoitus!

Boldailin kohtia missä ollaan mielestäni aika ytimessä. Suljetulla liigalla on merkityksensä lajikiinnostuksen kohdalla. Joensuussa on valuttu tasolle, missä muut Mestis-paikkakunnat on ollut jo pidempään. Esikuvilla ajattelen edustuksenpelaajia. Mestiksen kohdalla esikuvien muodostuminen on pirun vaikeaa, kun joukkue muuttuu n. 90% kaudesta toiseen ja se potentiaalinen fanipoikien kohde häipyy viimeistään kun tulee yksi onnistunut kausi.
Kiitos kiitos.

Joo täytyy toivoa, että jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa pystytään jo maksamaan pelaajille sen verran palkkaa, että pysyvät täällä hyvänkin kauden jälkeen. Kombe kun vetää vielä muutaman vuoden Joensuussa ja esim. kauden 26-27 päätteeksi tiputtaa karsintojen seiskapelissä Kalpan Mestikseen, niin eiköhän siitä saisi jo esikuvaakin leivottua.
 
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Varmasti löytyisi mielenkiintoista opittavaa näistä seuroista.
Mitä olen katsonut SHL:n sekä myös HockeyAllsvenskanin pelejä ja lisäksi, mitä olen saanut asioista paremmin tietäviltä kuulla tai eri medioista lukea, niin onhan Ruotsi-kiekossa tasoa ja tekemisen meininki. Tuttuja pelaajia on kiekkoillut Ruotsissa useammilla eri sarjatasoilla ja tuttuja toimijoita on käynyt tutustumassa sikäläiseen touhuun, niin heidän kauttaan käsitys on vaan vahvistunut. Seurojen toiminnasta löytyy varmasti opittavaa, mutta kannattaa miettiä myös ihan jo ylipäätään Suomi- ja Ruotsi-kiekon välisiä eroja ja sitä, mitä täällä voitaisiin ottaa opiksi Ruotsista.

Ensinnäkin Ruotsissa erittäin vahva liikuntaan ja urheiluun panostava kulttuuri. Tuttu kiekkotoimija kävi tutustumassa joitain vuosia sitten erään SHL-seuran toimintaan ja sikäläiseen kulttuuriin, niin Ruotsissa yhteiskunnallinen toimintamalli on panostaa lasten ja nuorten liikkumiseen jo varhaisessa vaiheessa (päiväkodit ja koulut) ja yhteiskunta tukee lisäksi myös harrastustoimintaa. Harrastajat kuin seuratkin hyötyvät tästä.

Lisäksi Ruotsissa jääkiekon sarjasysteemit ja pelaamistavat ovat terveellä pohjalla, ei ole suljettuja sarjoja, vaan on aidosti kilpailullinen mahdollisuus nousta tai vastaavasti pudota. Kilpailuasetelma kehittää lajia, seuroja ja pelaajia. Tavoite sarjanoususta tai "pelko" putoamisesta tuovat lisää mielenkiintoa sarjoja kohtaan yleisön, median kuin myös kumppaneidenkin näkökulmasta ja se tietää taas lisää rahaa sekä resursseja seuroille. Kaikki nämä edellä mainitut seikat yhdessä antavat hyvät mahdollisuudet kehittää seurojen toimintaa. Ei siis ole, mikään ihme, että ruotsalaiset sarjatasot ovat kovatasoisempia, kuin Suomen vastaavat. Kovatasoiset ja hyväpalkkaiset sarjat houkuttelevat pelaajia muualta ja nämä yhdistettynä vahvaan paikalliseen juniorityöhön ovat parhaimmillaan varsin hedelmällinen ympäristö seurojen toimintaa ajatellen.
Kombe kun vetää vielä muutaman vuoden Joensuussa
Saa nähdä jatkaako Kombe ensi kaudella täällä, sillä loistavat otteet ovat herättäneet mielenkiintoa Liigan puolelta.
 
Suosikkijoukkue
JoKP
Ensinnäkin Ruotsissa erittäin vahva liikuntaan ja urheiluun panostava kulttuuri. Tuttu kiekkotoimija kävi tutustumassa joitain vuosia sitten erään SHL-seuran toimintaan ja sikäläiseen kulttuuriin, niin Ruotsissa yhteiskunnallinen toimintamalli on panostaa lasten ja nuorten liikkumiseen jo varhaisessa vaiheessa (päiväkodit ja koulut) ja yhteiskunta tukee lisäksi myös harrastustoimintaa. Harrastajat kuin seuratkin hyötyvät tästä.
Sinänsähän puitteet (heti kun halli on valmis) ja kaupungin tuki vaikuttaisi nykyisin olevan Joensuussa kunnossa. Olihan Kaupunki ulkoilmaotteluissa yhtenä pääyhteistyökumppanina ja taitaa olla ihan kaupungin strategiassakin tarkoitus panostaa urheiluun.

Käytännön elämän kannalta Joensuun pitäisi olla aivan loistava paikka jääkiekkoiluun keskittyvälle urheilijan alulle. Jäähalli on kävelymatkan päässä keskustasta, urheiluyläkoululta, urheilulukiosta ja yliopistosta. Urheiluakatemian kautta pääsee treenaamaan kahdesti päivässä jo nuoresta pitäen.

En osaa sanoa miten urheiluakatemiajärjestely toimii nykyisin. Jossain vaiheessa junioreita ei sen kummemmin kannustettu seuran puolesta urheiluakatemiaan. Lisäksi akatemian ja Jokipoikien joukkuetoiminta tuntui olevan täysin erillisiä toimintojaan.

Kiekko-Poikien pitäisi ehdottomasti hyödyntää tätä maksimaalisesti ja tehdä voitavansa että lahjakkaat kiekkoilijat maakunnasta ja muualta päätyvät urheiluakatemiaan ja Kiekko-Poikiin. Haasteena on tietysti se, että Liigaseurat rekryää lahjakkaimpia junioreita kun voivat myydä liigaunelmaa ja liigaseurojen SM-sarjapaikatkin on taattu.

Kilpailuasetelma kehittää lajia, seuroja ja pelaajia. Tavoite sarjanoususta tai "pelko" putoamisesta tuovat lisää mielenkiintoa sarjoja kohtaan yleisön, median kuin myös kumppaneidenkin näkökulmasta ja se tietää taas lisää rahaa sekä resursseja seuroille. Kaikki nämä edellä mainitut seikat yhdessä antavat hyvät mahdollisuudet kehittää seurojen toimintaa.
Jep, suljettu järjestelmä rapauttaa seuroja monella tasolla.
Saa nähdä jatkaako Kombe ensi kaudella täällä, sillä loistavat otteet ovat herättäneet mielenkiintoa Liigan puolelta.
Toivotaan parasta.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Juniori Jokipojat, JoKP, Anaheim Ducks
Maakunnasta ei apuja ole: Eipä niin kun yhteistyö maakuntaseurojen kanssa on kuitenkin aika näennäistä ja Lieksa-Nurmes akselilla lahjakkaimmat pelaajat suuntaavat mieluummin Liigaseura Kalpaan ja Kiteeltä osin myös, ennen myös Sapkoon.
Maakunnasta ei ole juurikaan apuja, vaikka siellä tehdäänkin arvokasta ja hienoa työtä varsin rajallisin resurssein nuorten harrastajien eteen. Pienillä paikkakunnilla on vähän asukkaita, joten luonnollisestikin harrastajamäärätkään eivät ole isot, ja tässä on se juurisyy, että saataisiin tuotettua pelaajia isompiin seuroihin, tänne tai muuallekaan. Aina välillä tulee joku pelaaja, mutta sitä ei tapahdu liukuhihnalta. Mutta siis, voisitko ilmaista ihan faktoilla, mihin perustuu olettamuksesi, että yhteistyö maakuntaseurojen kanssa olisi jotenkin näennäistä.

Tässä faktoja yhteistyöhön liittyen. Esiin nostamasi paikkakuntien junnuseuroissa, Lieksassa on joukkueet U14-, U12/U13-, U11, U10 ja U8/U9-ikäluokissa, Nurmeksesta löytyy joukkueet U12-, U11-, sekä U9-ikäluokissa ja Kiteellä U14- sekä U11-ikäluokissa. Kilpaikäluokat siis puuttuvat ja pelaajia ei ole joukkueissa määrällisesti kovinkaan paljoa. Mitä yhteistyöhön tulee, niin Juniori Jokipojat tekee ns. sateenvarjoseurana yhteistyötä maakunnan yhteistyöseurojen kanssa: Lieksan Hurtat, Nurmeksen Sepot, Kontiolahden Kajastus/Eno Jets, Kiteen Jääsudet, Outokummun Kiekko, Polvijärven Urheilijat ja Juuan Palloseura. Seurat esittävät kauden alussa toiveensa ja jokaiselle seuralle räätälöidään kunkin toiveiden mukaista toimintaa. Toiveista ja seuran koosta riippuen Jokipoikien taitovalmentaja käy seuroissa kerran tai kaksi kertaa kuussa. Lisäksi maalivahtikoordinaattori kiertää myös maakunnan seuroissa. Lisäksi on joitain koulutuksia ja muutakin yhteistyötä joukkueista ja tilanteista riippuen. Seurat raportoivat liitolle, miten asiat ovat kauden aikana sujuneet ja toteutuneet. Itse näkisin, että Juniori Jokipoikien yhteistyön tärkein tehtävä on auttaa seuroja siinä, että lapsilla ja nuorilla olisi eri puolilla maakuntaa mahdollisuus ylipäätään harrastaa jääkiekkoa.

Tämä on kyllä myös jännä olettamus, että Lieksa-Nurmes akselilta tai Kiteeltä lahjakkaimmat pelaajat menevät KalPaan tai SaPKoon? Itse muistan tähän hätään muutamien vuosien takaa yhden nurmekselaispeelaajan (nimeä en enää muista), joka pelasi muutaman kauden KalPan junnuissa ja tällä hetkellä tiedän KalPan listoilta Hurttien kasvatin, Valliuksen. Kuiri ja Meriläinen tulivat aikoinaan Hurtista Jokipoikiin, jonka jälkeen he pelasivat KalPassa, mutta kuten tiedämme he pelaavat nykyään JoKP:n riveissä. Hurttien kasvatit Puruskainen, Keränen, Pellikka ja Laasonen ovat myös aikoinaan pelanneet täällä ja Kiteeltä tulee mieleen tänne tulleista pelaajista Valtonen, Holttinen ja Makkonen. En varmastikaan muista tai edes tiedä kaikkia maakunnassa liikkuneita tai siirtyneitä pelaajia, joten ihan mielenkiinnosta, niin valaisetko, että keitä siellä on mennyt KalPaan tai SaPKoon?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JoKP
Tämä on kyllä myös jännä olettamus, että Lieksa-Nurmes akselilta tai Kiteeltä lahjakkaimmat pelaajat menevät KalPaan tai
SaPKoon?
Viestisi perusteella yhteistyö muiden maakunnan seurojen kanssa toimii ja hyvä niin.

Lahjakkaimpien pelaajien siirtyminen liigaseurojen U16 tai U18 ikäluokkiin taitaa olla maakunnan laajuinen ilmiö ja on ollut sitä jo pidemmän aikaa. Vähissä ovat Joensuusta lähtöisin olevat, liigassa tai korkeammilla tasoilla pelaavat kiekkoilijat, joka olisivat pelanneet koko junioriuran Joensuussa.

Katsoin, että 2004-2007 ikäluokista Joensuussa U16 joukkueessa pelanneista pelaajista ainakin 14 pelaajaa on lähtenyt liigaseurojen U18 joukkueisiin. Nykyisen edustusjoukkueen yhdestätoista Pohjois-Karjalan kasvatista neljä on käynyt U18 ja U20 vuodet pelaamassa muualla (hienoa, että ovat palanneet ja 11 omaa kasvattia edustuksessa on jo oikein hyvä määrä).

Ongelmallista seuran näkökulmasta on, että valmiiksi kapeasta pelaajamassasta lähtee 2-5 parasta pelaajaa joka ikäluokasta, eikä samantasoisia tule tilalle. On sanomattakin selvää, että tämä vaikeuttaa kilpajoukkueiden rakentamista U16-U20 ikäluokissa.

Pelaajan näkökulmasta vaihtaminen liigaseuraan on tietysti ymmärrettävää. Kehittyäkseen on päästävä pelaamaan parhaiden pelaajien kanssa tai ainakin niitä vastaan ja mielellään isolla vastuulla. Jos vaikuttaa, että SM-sarjapaikan saaminen on kiven alla ko.ikäluokassa, niin kehityksen kannalta saattaa olla riski jäädä pelaamaan ikäluokkansa Mestistä.

Olisi mielenkiintoista tietää miten Kiekko-Pojissa on ajateltu junioripolkua juniorista ammattilaiseksi. Tarjotaanko parhaille U16-U20 pelaajille Kiekko-Pokien omaa junioripolkua vai onko otettu taktiikka, että houkutellaan pelaajia takaisin, jos/kun mestistaso on heille oikea.

Jesse Paukku on ainakin yksi, joka on käynyt Jokipoikien junioripolun kokonaisuudessaan, ja lähtenyt Mestiksen kautta liigaan. Respect Jesselle! Onkohan tällaisia tapauksia muita..
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Maakunnasta ei ole juurikaan apuja, vaikka siellä tehdäänkin arvokasta ja hienoa työtä varsin rajallisin resurssein nuorten harrastajien eteen. Pienillä paikkakunnilla on vähän asukkaita, joten luonnollisestikin harrastajamäärätkään eivät ole isot, ja tässä on se juurisyy, että saataisiin tuotettua pelaajia isompiin seuroihin, tänne tai muuallekaan. Aina välillä tulee joku pelaaja, mutta sitä ei tapahdu liukuhihnalta. Mutta siis, voisitko ilmaista ihan faktoilla, mihin perustuu olettamuksesi, että yhteistyö maakuntaseurojen kanssa olisi jotenkin näennäistä.

Tässä faktoja yhteistyöhön liittyen. Esiin nostamasi paikkakuntien junnuseuroissa, Lieksassa on joukkueet U14-, U12/U13-, U11, U10 ja U8/U9-ikäluokissa, Nurmeksesta löytyy joukkueet U12-, U11-, sekä U9-ikäluokissa ja Kiteellä U14- sekä U11-ikäluokissa. Kilpaikäluokat siis puuttuvat ja pelaajia ei ole joukkueissa määrällisesti kovinkaan paljoa. Mitä yhteistyöhön tulee, niin Juniori Jokipojat tekee ns. sateenvarjoseurana yhteistyötä maakunnan yhteistyöseurojen kanssa: Lieksan Hurtat, Nurmeksen Sepot, Kontiolahden Kajastus/Eno Jets, Kiteen Jääsudet, Outokummun Kiekko, Polvijärven Urheilijat ja Juuan Palloseura. Seurat esittävät kauden alussa toiveensa ja jokaiselle seuralle räätälöidään kunkin toiveiden mukaista toimintaa. Toiveista ja seuran koosta riippuen Jokipoikien taitovalmentaja käy seuroissa kerran tai kaksi kertaa kuussa. Lisäksi maalivahtikoordinaattori kiertää myös maakunnan seuroissa. Lisäksi on joitain koulutuksia ja muutakin yhteistyötä joukkueista ja tilanteista riippuen. Seurat raportoivat liitolle, miten asiat ovat kauden aikana sujuneet ja toteutuneet. Itse näkisin, että Juniori Jokipoikien yhteistyön tärkein tehtävä on auttaa seuroja siinä, että lapsilla ja nuorilla olisi eri puolilla maakuntaa mahdollisuus ylipäätään harrastaa jääkiekkoa.

Tämä on kyllä myös jännä olettamus, että Lieksa-Nurmes akselilta tai Kiteeltä lahjakkaimmat pelaajat menevät KalPaan tai SaPKoon? Itse muistan tähän hätään muutamien vuosien takaa yhden nurmekselaispeelaajan (nimeä en enää muista), joka pelasi muutaman kauden KalPan junnuissa ja tällä hetkellä tiedän KalPan listoilta Hurttien kasvatin, Valliuksen. Kuiri ja Meriläinen tulivat aikoinaan Hurtista Jokipoikiin, jonka jälkeen he pelasivat KalPassa, mutta kuten tiedämme he pelaavat nykyään JoKP:n riveissä. Hurttien kasvatit Puruskainen, Keränen, Pellikka ja Laasonen ovat myös aikoinaan pelanneet täällä ja Kiteeltä tulee mieleen tänne tulleista pelaajista Valtonen, Holttinen ja Makkonen. En varmastikaan muista tai edes tiedä kaikkia maakunnassa liikkuneita tai siirtyneitä pelaajia, joten ihan mielenkiinnosta, niin valaisetko, että keitä siellä on mennyt KalPaan tai SaPKoon?

Tässä on ollut työkiireitä, että ei ole ehtinyt ottaa kantaa "Väärävaihdon" hyvään täydentävään kommenttiin liittyen omaan em. kommenttiini Joensuun Kiekko-Poikien junioritoiminnasta. Hyvä kuulla, että jokaiselle yhteistyöseuralle laaditaan oma, sen toiveiden mukainen yhteistyöohjelma.

Jos Kiekko-Poikien nykyintensiteetti on, että taitovalmentaja käy edes 1-2 x kuukaudessa yhteistyöseuroissa jakamassa tietotaitoa (Kiteellä, Outokummussa, Lieksassa Nurmeksessa...onko niitä muita?), niin se on hieno juttu. Vielä noin 10 vuotta sitten toiminta ei ollut näin intensiivistä.

Ongelma on tosiaan se, että kilpaikäluokat ovat maakunnassa pelaajistoltaan ohuet ja sikäli yhteistyöseuroista ei juurikaan ole paljoa apua Kiekko-Pojille kuin satunnaisten muita lahjakkaimpien junnupelaajien kohdalla. Tämä voi olla myös yksi Kiekko-Poikien Liiganousun tai ainakin siellä pysymisen este, jos vähäväkisestä maakunnasta ei löydy sellaista "pelaajamassaa" josta väkisinkin nousisi esiin päämäärätietoisia pelaajalahjakkuuksia.

En tiedä Kalpaan ja Sapkoon menemisistä sen tarkemmin eri pelaajien osalta eri vuosilta, mutta jos mahdollisuuus aukeaa ja vanhemmilla on rahaa/aikaa reissata esim. Kalpan junnuissa Lieksasta sekä Nurmeksesta, niin Liigajoukkue vetää kyllä vääjäämättä puoleensa.

Esim. Siilinjärven Tuplajäille on jotakuinkin yhtä pitkä matka Kalpan treeneihin kuin Joensuuhun Nurmeksesta ja toki Lieksasta pidempi, jos siellä vain vielä edelleen treenataan. Sen olen nähnyt, että Liigajoukkueena Kalpan junnutreenit ovat erittäin laadukkaan kehittäviä juuri tasokkaan vaativan valmennuksen ja muiden pelaajien hyvän pelivasteen takia. Junnuvalmennus on Kuopiossa kaikin puolin hyvin organisoitua, jota tasoa Joensuussa ei täysin voida saavuttaa jo yksin pienemmän/vähemmän laadukkaan pelaajamateriaalin ja osin valmennuksellisen osaamisen takia.

Oma visioni on, että sama meneekö lahjakas pelaajan alku Kalpan vai Kiekko-Poikien junnuihin, pääasia, että saa reilua kohtelua ja täyden mahdollisuuden kehittyä oman potentiaalinsa pohjalta. Ja vaikka ei tulisi heti hyvää Liigapelaajaa, niin voi täältä syrjäkulmilta pelaaja nousta pienen Liigavalmennuskierron kautta Kiekko-Poikiin kuten Meriläinen ja Kuiri ovat tehneet tällä kaudella ja hyvä niin Kiekko-Pojille.

En tiedä oliko tämä lainkaan täydellinen vastaus "Väärävaihdon" kysymyksiin ja kannanottoihin. Näistä asioista on aiemminkin väännetty palstakättä "Väärävaihdon" kanssa kuten muistakin lätkäasioista, mutta ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että Kiekko-Pojat Liigaan ja ennen kaikkea koko ajan kehittyvän junioritoiminnan kautta, joka seuloo sekä treenauttaa myös oman maakunnan lahjakkuuksista entistä enemmän pelaajia Liigatasolle. Samalla asialla ollaan, minä maakunnan syrjäisemmän seudun ja "Väärävaihto" Joensuu Cityn näkijänä/kokijana.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Jokipojat, HIFK, Montreal Canadiens, Liverpool.
Kysyin huvikseni tekoälyltä mitä se edellyttää, että Kiekko-Pojat nousisi Liigaan.

"Jotta Joensuun Kiekko-Pojat voisi nousta SM-liigaan, se vaatii useita tekijöitä:
  1. Urheilullinen menestys: Joukkueen on menestyttävä Mestiksessä ja oltava kilpailukykyinen. Voittaminen ja hyvä sijoitus sarjataulukossa ovat tärkeitä.
  2. Talous ja resurssit: SM-liigaan nousu vaatii taloudellista vakautta ja riittäviä resursseja. Seura tarvitsee riittävän suuren budjetin pelaajien palkkaamiseen, valmennukseen, matkustamiseen ja muihin tarpeisiin.
  3. Infrastruktuuri: Seuran on oltava valmis täyttämään SM-liigan vaatimukset jäähallin, harjoitusolosuhteiden ja muiden tilojen suhteen.
  4. Organisaatio ja hallinto: Hyvin toimiva organisaatio, ammattimainen johto ja selkeä strategia ovat tärkeitä nousun kannalta.
  5. Fanit ja yhteisö: Vahva fanituki ja yhteisön sitoutuminen ovat olennainen osa menestyvää jääkiekkoseuraa.
Nämä tekijät yhdessä luovat parhaat mahdollisuudet Joensuun Kiekko-Pojille nousta SM-liigaan ja kilpailla siellä menestyksekkäästi!"

Oikeaan osuva vastaus tekoälyltä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös