Käväisin maanantaina katsomassa Vantaan ottelun eli Vantaa vs. Sport. Se mikä pisti silmään, oli reilut taklaukset yleensä ja erityisesti lähellä laitaa. Eikä kukaan filmannut, vaan taklattu kömpi heti pystyyn ja jatkoi peliä. Ajattelin, että saisipa nähdä samanlaisia liigassa.
Nyt sitten nähtiin eli TPS taklasi hyvin ja kunnolla. Jokerit jäi jalkoihin ja sortui muutaman kerran odottelemaan vihellystä väärästä taklauksesta. Mitä turhia, ei tämä jääkiekko mitään ringetteä ole! Jos liiga ei kestä samanlaisia taklauksia kuin Mestiksessä, sen huonompi liigalle. Onneksi linja on nyt liigassakin muuttumassa vastaamaan yleisempää eurooppalaista jääkiekon käytäntöä. On siitä vielä pohjois-amerikkalaiseen meininkiin matkaa.
TPS oli erän tai pari kohtuullinen ja Jokerit todella aneeminen. On muuten pelottavan iso kuilu näiden joukkueiden välillä, jos Jokerit pelaa huonosti... Jokereiden perusongelma on se, että maaleja ei osata tehdä edes avopaikoistakaan ja toinen siinä, että peli on mielikuvituksetonta ja seuraavat siirrot on siksi vastustajan helppo lukea. Esimerkiksi 5-3 yyveellä Latvala ja Järventie heittivät lättyä toisilleen ja aivan selvästi karttoivat laukomista. Mistä on kyse kun tässä vaiheessa kautta vielä pelätään laukomista?
Pakaslahti oli muutamissa maalipaikoissa, mutta kädet eivät aivan riittäneet. Paka taistelee hyvin ja puolustaa myös, mutta ei hän vaan ole riittävän offensiivinen sentteri. Ainakaan Turusen kanssa, jonka surffille ei näy loppua. Ja vielä on ensi kausi jäljellä. Sen ymmärrän jos taidot eivät riitä. Mutta kun puuttuu ilmiselvästi asenne kamppailla voitosta ja kiekosta, niin sitä on vaikeampi käsittää. Varsinkin kun tätä on jatkunut pian kai 100 ottelua.
Metron ketju taas kärsii Jantusen puuttuessa ketjuun nostetun PC:n kahvasta aivan tolkuttomasti. Jos Jokereiden ykkösessä pelaa PC ja kakkosessa Turunen, niin kyllä se valitettavasti kertoo paljon ainakin silloin, jos pelaajien ominaisuuksia ja taitoja verrataan TPS:n vastaavien ketjujen pelaajiin.
Jokereista ylivoimaisesti paras kenttä oli Filppulan johtama kolmonen, joka sentään yritti. Ja Jokereiden paras pelaaja maaliin tuleen Helasen ohella oli Sami Lepistö unelmavetoineen. Muuten näytti siltä, että yritystä olisi muulta ryhmältä aika lailla puuttunut. Voi olla, että se johtui osittain viime viikon kovista treeneistä. Mutta kaikkea ei silläkään voi selittää. Ei ainakaan treenejä edeltäneiden pelien huonoja esityksiä.
Tappiot eivät sinänsä huoleta ainakaan minua. Se mikä huolettaa, on tapa joilla tappioita tulee. Jää sellainen kuva, että mukana on muutama turisti, joiden pelailusta kärsii koko joukkue. Onhan se Jantunen tärkeä pelaaja, mutta ei kai nyt koko joukkue voi näin paljon häntä kaivata?
Ja se maalinedustan siivoaminen. Olipa taas liian helpppo tepsiläisten ajella sisään siinä vaiheessa kun voitosta vielä pelattiin. Asennekysymys. Miksi sitä puuttuu?
Ja ehkä nyt olisi syytä peluuttaa Helasta enemmänkin. Hyvin Helanen peittää ja se riittää. Puolustus siivotkoon irtopalat pois. Kuten 0-3 tilanteessa alkoi siivoamaankin.