Jos Joensuun kommentit rehellisestä lätkästä eivät olleet jotain kieroa porilaista huumoria, niin toivottavasti tänään nähdään sitten epärehellistä hokia. Ei saatana voida pleijariavaukseen kotikentällä lähteä sillä mentaliteetilla, että tehdään pienin voittoon riittävä määrä työtä. Otteluohjelma on joo raaka, mutta se on sitä molemmille. Eikä homma muutu ainakaan helpommaksi sarjan pitkittyessä, jos siis jatkoon ihan oikeasti halutaan.
Tälle iltapäivälle mulla on tasan yksi toive. Kentällä pitää olla asennetta. Kun tulee paikka ajaa maalille, sinne ajetaan ja mennään vaikka veskarin yli jos ei muuta. Kun pakki vähän laskee katsetta kiekkoon, niin heti taklaus. Kun joku itämaan ihme vetää kuolevan joutsenen, niin kalabaliikki pystyyn ja muistutus siitä, että jos taskuun ei löydy kiviä, kuvainnollisesti jalkoihin löytyy sitten kivikengät.
Vaikka lähtökohtaisesti sääntökirjan mukaan mennään, niin pleijareissa ja erityisesti kotona pitäisi pitää huoli siitä, että vastustajalla ei ole kivaa. Ei kaverin kuumalle ja kuumaveriselle veskarille heitetä harashoota hienon kopin jälkeen, vaan maalineduskahakan jälkeen tarjotaan idi na huit ja suka bljetit. Kun kaveri edes yrittää filmata isoa rangaistusta, niin isojen poikien pitää olla hereillä, eikä vain Reginin selittää ummikolle ja sokealle tuomarille jotain. Toivottavasti Jalonen on kaivanut naftaliineista Torpedo-sarjan videot siitä, mikä ero on pleijari- ja runkkarikiekolla.
Eiköhän tämä matsi kerro hyvin pitkälti sen, miten kausi päättyy. Jos ottelupallot ovat 2-0, on ihan turha uneksia mistään finaalipaikasta. Vaikka 2-0 olisi kurottavissa umpeen, pitkät sarjat eivät palvele Jokereita. Jos peli on 90% ajasta virkamieskiekkoa, ei 1-1 tilannekaan liikaa uskoa luo. Eilisen konttauksen jälkeen jos ei löydy kulkusia kentälle, niin ei niitä löydy koskaan.
