Aika vilkaista taas junnujen tilanteita. A-B-C runkosarjat ovat vielä hiukan kesken, mutta jäljellä olevat pari-kolme peliä eivät radikaalisti tilannetta enää muuta. En viitsi ruveta juttua jakamaan vaikka tämä A:n ketjuksi onkin nimetty.
Junnujoukkueiden pelin taso on, hyvän alkukauden jälkeen, laskenut kaikilla kolmella. Kaikki tulevat kuitenkin pelaamaan pleijareissa.
A-junnut ovat sijalla 4 ja se on aika lailla sementoitu. PO-vastustaja on ilmeisesti Ilves. Joukkueen voimakaksikko on ykkösketjun ysivitoset Kasperi Ojantakanen - Teemu Turunen, molemmat pistepörssin top-kympissä tehoin 43. 24+33=57 ja 45. 18+34=52. Joel Kiviranta (-96) on joukkueen kolmantena tehoilla 37. 18+19=37.
Pettymyksiin ainakin minun mielestäni kuuluvat Mäkisen kaksoset (-96) jotka kyllä ovat mukana ikäkausimaajoukkueissa mutta eivät ole saaneet oikein mitään aikaan ASM:ssä.
Joukkueen suorittaminen on aika työlään oloista puurtamista. Mitään mestaruusloistoa ei tällä hetkellä ole näkyvissä, mitali on toki mahdollinen.
B-junnut ovat sarjassa kakkosena, sijan säilyminen ei ole täysin varmaa eikä PO-vastustajaa voi vielä nimetä. Saattaa olla vaikka IFK. Täälläkin tehoista vastaa ykkösketju Niko Lönnroos(97)-Otto Somppi(98)-Petrus Palmu(97), vastaavasti tehoin 45. 17+31=48, 42. 23+20=43 ja 28. 21+27=48. Palmu on koko sarjan tehokkaimpia p/o luvulla laskettuna. A:n peleissä ei Palmu kuitenkaan ole saanut tehoja aikaan.
Joukkueen peli on kaukana viime kauden tyylikkyydestä. Voitot tulevat lähinnä ykkösketjun yksilötaidoilla. Oman pään virheet ja tehoton hyökkäyspään nurkissa pyöriminen tekee otteluista ajoittain tuskallista seurattavaa. Mitalipelejä on vaikea ennakoida koska paljon riippuu siitä ketkä joukkueessa lopulta pelaavat. Esimerkiksi A:n hyökkääjät A. Mäkinen- M. Mäkinen - J. Kiviranta ja puolustaja Miro Keskitalo nostaisivat aika tavalla joukkueen tasoa.
Ja sitten C joka - ihmeellisen vuoristoradan jälkeen - on parhaillaan sijalla 4. Muutosta saattaa vielä tulla, PO-vastustaja voisi olla vaikka Blues Ak. Tai sitten IFK.
Tehomiehet täälläkin ykkösketjusta, kärjessä -99 syntyneet Sami Moilanen 15. 18+7=25 ja Linus Nyman 15. 3+21=24, kolmantena Roope Hirvonen 12. 8+15=23.
Joukkueen peli onkin sitten aivan oma lukunsa. Hyvän alun jälkeen tuli noin kuukausi sitten aivan ihmeellinen vaihe jolloin joukkue hävisi Bluesille 10-2, menetti viimeisen 10 minuutin aikana 5-2 johdon TPS:lle tulokseen 5-6 ja hävisivät sitten Blues AK:lle 0-1. Molemmissa Blues-otteluissa Jokerit vei laukaukset selvästi, Ak:ta vastaan liki 50 laukausta ilman maalia. Ei tarvinne sanoa että pelisysteemi ei ole kirjasta vaan suoraan käkikellosta.
Menestystä ei voi edes arvailla, mutta se vaatisi ehdottomasti mukaan B/A:sta Otto Sompin ja Olli Juolevin. Ja jonkinlaisen pelikirjan myös.
Olli Juolevi on muutenkin kaveri jota ei voi olla tässä mainitsematta. Harvinainen lupaus, rauhallinen, taitava, hyvin liikkuva ja vielä isokokoinenkin puolustaja. Muistuttaa Olli Määttää ja Rasmus Ristolaista, eli melkoinen timantti tulossa.
Junnujoukkueiden pelityylistä yleensä pitää sanoa että se muistuttaa ajoittain ikävän paljon liigajoukkueen peliä. Vauhdikasta hyökkäyspeliä ja kulmissa pyörimistä on riittävästi, väkevää maalineduspeliä ja huolellista puolustamista sitten vähemmän. Eli Jokerit ei pelaa Suomen kurinalaista ja selkeää peliä vaan enemmän Venäjän yksioikoista ja kuritonta puskemista. Tämän on pakko mennä valmennuksen piikkiin. Nyt kun miesten joukkueen valmennus oli pakko panna kuntoon, niin olisi taatusti aihetta arvioida myös juniorivalmennuksen suoritustasoa. Tällä hetkellä ei näytä hyvältä.
Niin, ja loppuun sen verran positiivisuutta että alkukauden hyvät pelit ja niitä seurannut notkahdus voi olla selitettävissä sillä että koko tekeminen on suunnattu kevään loppupeleihin. Toivottavasti itseluottamus on näin kovalla tasolla.
