Tästä olen kyllä eri mieltä. Minusta A pyrkii kiekkokontrolliin hyvinkin samalla tavalla kuin liiga, ainoa merkittävä ero on se, että vasen laituri jää usein kärkkymään hyökkäyssiniselle ja leikkaa sieltä hakemaan pitkää syöttöä.
Pakit pyrkivät kuitenkin pelaamaan kiekon ensisijaisesti sentterille, joka joko levittää laitaan tai heittää punaisen jälkeen päätyyn (tai pistää pari vastustajaa solmuun ja heittää rystylätyn suoraan maalille ajavalle laiturille, mutta Teräväistä ei lasketa). Samoin melko maltillinen ohjauspeli on kuin suoraan liigan pelikirjasta.
Mielestäni kiekkokontrolliin ei riitä se, että hyökkäykset pelataan aina sentterin kautta, vaan peliin kuuluu myös tietty rytmittäminen eli hitaiden lähtöjen käyttö. Sallittakoon sihvoslainen termi tässä välissä. Näitä hitaita lähtöjä A-junnusto ei käytä nimeksikään mikä tekee pelistä toki vauhdikasta, mutta hieman päätöntä aika ajoin. Esimerkiksi edustus pyrkii vaihtotilanteessa pysäyttämään pelin maalin taakse, kun A nostaa kiekon punaviivalle ja nekkaa sen päätyyn. Sitten lootaan hyppäävät lähtevät karvaamaan kiekkoa pois.
Toki otantani on huono kun vain yhden pelin olen nähnyt, ja sekin oli erityisluonteensa ja pelinkulun vuoksi hieman köykäinen näyte, mutta kuulemani perusteella aika samanlaista coast-to-coast -pelaamista kausi on tähän mennessä ollut. Mutta edelleen, kuten todettua, tuloksessa ei ole valittamista.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että Jokerit nimenomaan pyrkii
pelaamaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mikä tekee pelistä suhteellisen hallitun näköistä. Sen lisäksi on täysi arvoitus, miten "Meidän peli"-muotoinen tarkkaan rytmitetty peli sopisi vauhdikkaaseen juniorikiekkoon. Ehkä maltti ei riittäisi ja peli menisi aivan sekaisin. Pitääkin löytää hyvä välimaasto kahden peliympäristön väliltä ja Tomek on tässä mitä ilmeisimmin hyvässä vauhdissa.
Enkä suinkaan halua vetää mitään johtavan analyytikon roolia tässä päälle, sillä minun silmääni peli oli toimivaa ja ehyttä sekä viihdyttävää. Jos sieltä jokunen hidas lähtö puuttuu, ei tee suorituksesta huonompaa, mutta ero edustukseen on silti mielestäni merkille pantavaa. Ja sehän pointtini olikin.
Yhtenäinen pelitapa ei ole mitään sananhelinää, vaan kyllä liigasta junnujoukkueisiin asti pelataan samoilla pelin raameilla ja tähän kuuluu oleellisena osana pelinluku ja tarvittaessa syöttäminen jopa taaksepäin ja pelin ns. keventäminen. Myös kaikki Jokereiden valmentajat ovat olleet varsin paljon tekemisissä ja seuran pelitavan kehittämiseen on käytetty paljon resursseja. Joten ihan eri tasolla mennään organisaatiossa kuin Virmasen kaudella ja hyvinhän se on näkynyt myös tuloksissa. Junnupelit eroavat liigapeleistä kuitenkin siinä, että puolustukset eivät ole niin hyvin organisoituja ja tilaisuuksia nopeisiin hyökkäyksiin avautuu huomattavasti enemmän ja tästä johtuu usein myös hieman vääristynyt tuntuma, että vauhtia ja tempoa on huomattavasti enemmän. Liigassakin pelitavan ensimmäinen vaihtoehto on aina pyrkiä siihen nopeaan hyökkäykseen, jos vain siihen on tilaisuus.
Tässä on pari hyvää heittoa ja liittyy olennaisesti tuohon mainitsemaani maltti-kysymykseen. A-junioreiden peli on toki omanlaisensa maailma, jossa pelaajat ovat kokemattomampia, innokkaampia ja täten myös taktisesti raakileita. Joten on ehkä kohtuutonta vaatia tällaisilta kavereilta edustukseen verrattavan pelikirjan seuraamista ja "hidastamista koska pelikirja sanoo niin." Pelkästään tuo puolustuksen organisoimattomuus houkuttaa joukkueitta pelaamaan nopeasti aina paikan tullen. Eli niin kuin edellä kirjoitin, Tomek on tahollaan rakentanut pelitapaa, joka ainakin muistuttaa edustuksen pelaamista (sentteripelaaminen, kaistahyökkäykset), mutta on tilannetajuisena ihmisenä antanut myös tiettyjä ns. villi viidakko-vapauksia pelaamiseen. Tämä näkyy sitten hitaiden lähtöjen puuttumisena mikä taas poikii enemmän ajokoirakiekkoa.
Pitäisi nähdä pari peliä lisää, jotta voisin esimerkiksi tuon palautuselementin pelistä poimia. Sitäkään kun ei HIFK-matsissa näkynyt vaan kiekkoa kuskattiin lähes pääsääntöisesti aina ylöspäin. Mutta tähän vaikutti myös ottelun tilanne, jossa vastustaja oli pahasti sillassa ja varmasti valmennusjohto haki jääräpäisesti nopeaa ratkaisua pelille ja mahdollisimman tuntuvaa nöyryytystä vastustajalle. :)