Laitetaas vähän kulunutta kautta pakettiin.
+ Sarjan piikkipaikka, ansaitusti. Alku oli vaikea loukkaantumisten ja pelikieltojen takia, mutta nyt ollaan juuri oikealla sijalla. Monta voittoa on otettu niin, että matsin jälkeen ei tarvitse jossitella voittajasta ja vastustaja ei ole ollut erityisen huono.
+ Peli on viihdyttävää ja tehokasta. Liian usein se on ollut joko tai. Kiekkoa ei roikista turhaan, kentällä pelaajilla on selkeät kuviot ja taklauksiakaan ei vältellä. Tällä kaudella on kyllä ollut kiva käydä Areenalla tai katsella kotisohvalta matsia.
+ Kilpeläiselle on koppi tarttunut mukavasti ja käyrä on ylöspäin. Varsinkin alkukaudesta kiekot vähän pomppivat, mutta nyt mies on ollut kovassa vedossa.
+ Muutama työmuurahainen (Lamberg ja Tyrväinen etunenässä) on tullut enemmän tai vähemmän puskista esiin. Lamberg oli kauden alla täysi nobody ja Tyrväistä oltiin tönäisemässä joko junan alle tai ainakin Tikkurilaan menevään vaunuun. Nyt molemmat ovat pelanneet odotuksiin nähden huikean kauden ja menneet eteenpäin. Ja tämä vain kaksi kirkkainta mainittuna.
+ Moses yllätti varmaan Kekäläistä lukuunottamatta kaikki. Mies on äärimmäisen sympaattisen oloinen, vääntää kentällä huikealla tarmolla ja vaistot on viritetty maalintekoa varten. Mies on myös aivan varmasti Flintin koirankopista kaukana muodollisesti pätevän siskonsa takia.
+ NHL-apujen suhteen on käytetty järkeä. Karlsson on ollut yksi parhaista liigassa nähdyistä pelaajista ikinä ja Valtteri oli ennen loukkaantumistaan äärimmäisen tärkeässä asemassa muistakin kuin pelillisistä seikoista johtuen.
+ Ilari Filppula pelaa niin kuin häneltä odotettiin jo viime kaudella. Selkeästi liigan yksi parhaita pelaajia, alati vaarallinen hyökkäysalueella, näyttävä, jne. Ylisanat eivät meinaa riittää. Näin ne asiat vaihtuvat kohtuullisen lyhyessäkin ajassa.
+ Toimistolla näyttää olevan selkeä visio ja strategia. Vaihtuvuus on ollut pientä, avainpelaajia on kiinnitetty entistä enemmän ja Jokerien näkyvyys on lisääntynyt parin viime kauden aikana huimasti. Tulokset voi lukea esimerkiksi yleisökeskiarvoista tai liigan tilastoista.
+ Organisaatiotasolla tapahtuneiden edistysaskelien takia loukkaantumissuma ei muuttunut painajaiseksi, vaan se nähtiin mahdollisuutena. Moni pelaaja on tällä kaudella päässyt liigavauhtiin, muutama jopa taistelee ennakko-odotuksien vastaisesti liigapaikasta ja mitään backupeja ei ole tarvinnut hakea aidan toiselta puolelta. Näin se homma toimii silloin, kun A, Vantaa ja liiga pelaavat lähes identtistä kiekkoa ja valmentajien välillä on selkeä keskusteluyhteys.
- Tuohimaalle ei ole saatu hirveän paljon startteja alle, mies on ollut saikullakin ja otteet ovat olleet aivan saatanan ailahtelevia. Samaan aikaan Korpisalo on saanut torjua pari hassua laukausta liigassa. Perseessä on jatkuva pelko siitä, että (taas) kausi menee reisille ykkösveskarin hajotessa.
- Varsinkin syyskuun ensimmäisen päivän iskujen jälkeen seura on ollut median hampaissa. Jos Jokerit vääntää jotain helvetin hyvin, asiaa vähätellään. Ja kuten Turun junaepisodin yhteydessä nähtiin, homman kustessa media ottaa siitä kaiken ilon irti.
- Selännettä ei ole ainakaan vielä saatu houkuteltua liigaan ja viimeaikaiset lausunnot eivät ole olleet kauhean rohkaisevia. Aiempien lausuntojen ja historian perusteella odotin miehen paluuta kotiin, mutta ainakin tähän asti hymyilyyn ei ole ollut aihetta.
- Rask on ollut kovasta tsempistä huolimatta pettymys. Vaikka en sitä kultakypärää kantavaa offensiivista pelotetta hänestä odottanutkaan, niin onhan nuo tilastot aivan hirveää luettavaa. Viimeksi mies oli pisteillä 4.10 ja nyt yli 25 ottelua putkeen on mennyt pisteittä kohtuullisesta peliajasta huolimatta. Paineet alkavat olla jo kohtuullisen hirveällä tasolla.
- Henritiuksen vakava loukkaantuminen. Pienemmät vammat eivät pilaa koko kautta, vaan saattavat jopa pitkässä juoksussa tarjota lisää motivaatiota treenata. Nyt Henritiuksella saattaa jopa liigaura olla tässä ja luonnollisesti loukkaantuminen on liigatasolla äärimmäisen harvoin nähtävää tyyppiä, joka kaiken lisäksi tuli puhtaasti huonon onnen seurauksena.
- Peluutus on tuntunut hieman riskialttiilta. Liian monessa ottelussa ykköskenttä on pelannut aivan hirveitä minuutteja ja vastaavasti muutamia pelaajia on pistetty penkille melko erikoisinkin perustein. Toki pitkässä juoksussa vain tuloksella on merkitystä, mutta olisiko muutamassa ottelussa voitu edes miettiä Pulkkisen pelaavan vähintään normiminuutteja penkityksen sijaan?
-
+/- A-junnujen runkosarjasijoitus on jo säälittävällä tasolla. Toisaalta, ainakin itse olen täysin valmis uhraamaan A:n menestyksen jos liiga hyötyy siitä: mielestäni A:n tarkoitus on valmistaa pelaajia liigaan ja tällä hetkellä siinä on onnistuttu. Onnistuminen sitten näkyy junnujen sijoituksessa, parhaat kun pelaavat isoilla minuuteilla liigaa tai Mestistä.
+/- Jokerit.com on mennyt huimasti eteenpäin siitä, mitä se oli noin vuosi takaperin. Tuolloin kyseinen sivusto olisi käynyt lähes oppikirjaesimerkistä virheitä haettaessa. Tosin parannettavaa näen vielä paljon ja homma on kaukana peliesityksiä vastaavasta tasosta: sivujen suhteen me emme ole tämän maan parhaimman urheiluseuran vaatimalla tasolla. Vielä.
+/- Optimismi tuntuu tarttuneen kaikkiin seuraa lähellä oleviin. Tämän kauden päättyminen epäonnistuneeseen läpiajoon tai joutuminen tulevan mestarin jyräämäksi välierissä olisivat karmeita iskuja. Kun joukkue pelaa ja esiintyy tuolla tavoin, niin mestaruus on ainoa tyydyttävä asia ja muut ovat valtavia pettymyksiä. Tuleeko liian hyvä olo ja alkaako peli lepsuilla? Ollaanko pleijareissa valmiita ottamaan se yksi ratkaiseva potku enemmän? Koetaanko äärimmäisen karvas pettymys jos mestaruutta ei voitetakaan? Hyvien otteiden takia Jokereilta on lupa odottaa paljon ja vähän päälle, mutta vastaavasti pettymys voi olla hirveä.