Johtamisfilosofiat

[varjo]

Toimintaympäristö vaikuttaa johtamistapaan. Kriisitilanteissa on johdettava eri tavalla kuin vaikka yritystä sen normaalissa olosuhteissa.

Aivan, mutta miten tämä sitten millään tavalla tarkoittaa että intissä käytetyt johtamisopit olisivat sopimattomia muualle kuin inttiin?
Kierrät nyt itsestäänselvyyksien kehää ilman minkäänlaisia perusteita itse asian osalta, kaikki perusteesi ovat lähinnä mielipiteitä ja "ei ole" tai "se nyt vain on huonompi"-tyylisiä väitteitä.

Koska se ei esimerkiksi samalla tavalla luo luottamusta asiantuntiijuuteen (aitoa dialogia ja asiantuntijuuden todellista hyödyntämistä), anna tilaa luovuudelle sekä joustavuudelle mukautua vallitsevaan toimintaympäristöön kun esim. organisaation hierarkiat tuottavat ongelmia.

Jaa miksi ei, niinkö intin johtamisoppikirjoissa lukee "älä luo samalla tavalla luottamusta asiantuntijuuteen kuin alokkaisiin"? Miten sitten samoja johtamisoppeja voidaan käyttää vaikkapa MPKK:ssa, missä kuitenkin kyse on sekä asiantuntija että sotilasorganisaatiosta, tämä nyt noin esimerkkinä.
Yhä, ei mitään perusteita, vain omia mielipiteitäsi jotka tunnetusti eivät perustu minkäänlaiseen empiriaan.

Seison tämän lausunnon takana. Ja kuten olen kirjoittanut, voi intin johtamiskoulun käyminen parantaa yksilön sosiaalisia taitoja tai itseluottamusta, jolloin siitä on hyötyä tulevaisuudessa mahdollisissa johtotehtävissä. Tämän toin esille jo hyvin varhaisessa vaiheessa keskustelua.

Huoh, et voi yhtäaikaa seisoa tuon lausunnon takana ja samaan aikaan hyväksyä että intissä saatu ihmisjohtamiskokemus on hyödyllistä. Koska sinun suositustesi mukaan toimiva ihminen ei tule saamaan samaa ihmisjohtamisen kokemusta, on suositus "ei ainakaan intistä" virheellinen, jopa harhaanjohtava.
Ja mitä nyt ihmisjohtamiskokemukselle tapahtui, kun se onkin nyt vain sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta? Vai unohditko taas "sopivasti" sen että ihmisjohtaminen on osa johtamista, eikä mikään pelkkä itsetuntoasia. Yritä nyt päättää mitä mieltä olet mistäkin.


Yritä nyt ymmärtää, että vaikka sinä itse en arvosta intin johtamisoppeja ja intin käyneen johtamiskokemusta, se ei tarkoita että voit vetää mitään johtopäätöksiä ko. koulutuksen ja kokemuksen merkityksestä laajemmassa mittakaavassa. Mielipiteet ovat mielipiteitä, mutta ei niitä kannata yrittää naamioida muka tosiasioiksi.

 

[-Mercury-]

Mistä puhutaan: nykyhetkestä, lähimenneisyydestä vai vielä vanhemmista opeista?

Voisin melkein väittää että varusmiesjohtaminen on nykyisin aivan erilaista kuin se oli vaikkapa vain 20 vuotta sitten. Suurin ongelma vain on että siellä ollaan melko nuorella iällä liikkeellä ja käytännössä ensimmäistä kertaa. Reilun puolen vuoden harjottelullakaan ei vielä kummoisia johtajia tehdä, mutta ehkäpä jotain jää käteen. Sotaorganisaationkin kannalta se suurin kasvu johtajuuteen olisi tarkoitus hankkia reservissä ja siviilipuolen tehtävistä.

 

[Fordél]

Aivan, mutta miten tämä sitten millään tavalla tarkoittaa että intissä käytetyt johtamisopit olisivat sopimattomia muualle kuin inttiin?.

Niillä on eroavaisuuksia toimintaympäristössä. Muista, että nyt puhutaan koko ajan varusmiehille annettavasta johtamiskoulutuksesta, jonka hyödyllisyydestä on ollut puhe.

Jaa miksi ei, niinkö intin johtamisoppikirjoissa lukee "älä luo samalla tavalla luottamusta asiantuntijuuteen kuin alokkaisiin"? Miten sitten samoja johtamisoppeja voidaan käyttää vaikkapa MPKK:ssa, missä kuitenkin kyse on sekä asiantuntija että sotilasorganisaatiosta, tämä nyt noin esimerkkinä.
Yhä, ei mitään perusteita, vain omia mielipiteitäsi jotka tunnetusti eivät perustu minkäänlaiseen empiriaan.

En usko, että AUK:ssa tai RUK:ssa käytettävissä johtamiskirjoissa lukee noin. Eikä niissä opetetut johtamistavat luo luottamusta, koska dialogia ei voida käydä samalla tavalla. Suuri hierarkisuus ei luo joustoa samalla tavalla kuin mitä vaaditaan esim. työelämässä.

Kyllä nämä ovat ihan koulussa opetettuja asioita, joita olen osaksi soveltanut armeijaan. Osaksi niistä puhuttiin myös luennoillsa, koska luennoitsijanamme oli henkilö, joka on ollut viemässä inttiin näitä uusia johtamiskäytäntöjä. Alansa asiantuntija, jonka lausuntoihin (anteeksi vaan) luotan enemmän kuin sinun. Ja olen myös senkin tuonut esille (saman minkä -Mercury- myös toi), että intissä on lähennytty työelämän johtamista, joten parempaan päin on ehdottomasti menty.

Huoh, et voi yhtäaikaa seisoa tuon lausunnon takana ja samaan aikaan hyväksyä että intissä saatu ihmisjohtamiskokemus on hyödyllistä. Koska sinun suositustesi mukaan toimiva ihminen ei tule saamaan samaa ihmisjohtamisen kokemusta, on suositus "ei ainakaan intistä" virheellinen, jopa harhaanjohtava.

Voin, koska toin esille jo ne tapaukset, joissa siitä on hyötyä. Enkä ole missään sanonut, etteikö sieltä saisi ihmisjohtamisesta kokemusta. Olen sanonut, että kaikesta kokemuksesta on hyötyä vähän kaikkeen. Tämäkin löytyy täältä. Itse nyt vain takerrut tuohon yhteen ensimmäiseen viestiin, mutta keskustelua se ei edistä, koska olen asiat selittänyt jo ties kuinka monta kertaa.

Ja mitä nyt ihmisjohtamiskokemukselle tapahtui, kun se onkin nyt vain sosiaalisia taitoja ja itseluottamusta? Vai unohditko taas "sopivasti" sen että ihmisjohtaminen on osa johtamista, eikä mikään pelkkä itsetuntoasia. Yritä nyt päättää mitä mieltä olet mistäkin.

Selitetty edellä. Yritä lukea kattavammin näitä juttuja.

Yritä nyt ymmärtää, että vaikka sinä itse en arvosta intin johtamisoppeja ja intin käyneen johtamiskokemusta, se ei tarkoita että voit vetää mitään johtopäätöksiä ko. koulutuksen ja kokemuksen merkityksestä laajemmassa mittakaavassa. Mielipiteet ovat mielipiteitä, mutta ei niitä kannata yrittää naamioida muka tosiasioiksi.

Ja sinun kirjoittamasi on siis tosiasiaa ja absoluuttista faktaa? Tällaisista asioistako voi heittää absoluuttisia totuuksia? Mielipiteitä ja makuasioita ne ovat sinunkin väitteesi vai miten todistat ne aukottomasti todeksi?

Ja en jaksa sun kanssa enempää väitellä asiasta, koska ymmärrät koko ajan tarkoituksella väärin ja laitat sanoja mun suuhun. Olen täällä ties kuinka monta kertaa tuonut esille intin johtamisoppien ja -koulutuksen hyvät puolet, esim. mihin ne sopivat. Kaiken sen jälkeen väität, että en arvosta sitä yhtään. Siinä on omat hyvät puolensa, mutta en näe siitä olevan suurta hyötyä niille ihmisille, joilla johtaminen on verissä ja sosiaaliset taidot kunnossa. Itse käyttäisin tuon ajan mielummin vaikka pääsykokeisiin lukemiseen.

 

[varjo]

Niillä on eroavaisuuksia toimintaympäristössä. Muista, että nyt puhutaan koko ajan varusmiehille annettavasta johtamiskoulutuksesta, jonka hyödyllisyydestä on ollut puhe.

Huoh, mutta toimintaympäristö vaikuttaa vain siihen miten oppeja sovelletaan.

En usko, että AUK:ssa tai RUK:ssa käytettävissä johtamiskirjoissa lukee noin. Eikä niissä opetetut johtamistavat luo luottamusta, koska dialogia ei voida käydä samalla tavalla. Suuri hierarkisuus ei luo joustoa samalla tavalla kuin mitä vaaditaan esim. työelämässä.

Ja tämän toteamuksen teet taas kattavan AUK/RUK-kokemuksen pohjalta, pystyt jopa suoralta kädeltä sanomaan miten dialogia käydään ja miten ei. Onko sinulle tullut missään kohtaan mieleen, etteivät nämä asiat ole aivan niin mustavalkoisia kuin luulet ja että intissä on erilaisia toimintaympäristöjä riippuen esim. tehtävästä.

Voin, koska toin esille jo ne tapaukset, joissa siitä on hyötyä. Enkä ole missään sanonut, etteikö sieltä saisi ihmisjohtamisesta kokemusta. Olen sanonut, että kaikesta kokemuksesta on hyötyä vähän kaikkeen. Tämäkin löytyy täältä. Itse nyt vain takerrut tuohon yhteen ensimmäiseen viestiin, mutta keskustelua se ei edistä, koska olen asiat selittänyt jo ties kuinka monta kertaa.

Heh, jos ensin sanot että intistä ei ole hyötyä, sitten sanot että intistä on hyötyä ja sitten taas sanot ettei intistä ole hyötyä niin mitä tästä pitäisi päätellä.
Takerrun siihen ensimmäiseen viestiisi koska se on nyt osoittautunut lähinnä liian hätäiseksi heitoksi, mutta ilmeisesti on liian paha paikka myöntää että olet kenties ollut liian jyrkkä sen kanssa.

Ja sinun kirjoittamasi on siis tosiasiaa ja absoluuttista faktaa? Tällaisista asioistako voi heittää absoluuttisia totuuksia? Mielipiteitä ja makuasioita ne ovat sinunkin väitteesi vai miten todistat ne aukottomasti todeksi?

Niin, tosin minä en kyllä tässä ole väittänytkään mitään sellaista mitä väittäisin faktaksi. Olen lähinnä poiminut esiin perusteettomia väitteitäsi, joitten viljelyä et ole lopettanut.

Ja en jaksa sun kanssa enempää väitellä asiasta, koska ymmärrät koko ajan tarkoituksella väärin ja laitat sanoja mun suuhun. Olen täällä ties kuinka monta kertaa tuonut esille intin johtamisoppien ja -koulutuksen hyvät puolet, esim. mihin ne sopivat. Kaiken sen jälkeen väität, että en arvosta sitä yhtään. Siinä on omat hyvät puolensa, mutta en näe siitä olevan suurta hyötyä niille ihmisille, joilla johtaminen on verissä ja sosiaaliset taidot kunnossa. Itse käyttäisin tuon ajan mielummin vaikka pääsykokeisiin lukemiseen.

Tjooh, samapa tuo, mutta pistetään tähän pienenä "brain teaserina" sitten sellainen dilemma että jos intin johtamisopit ja menetelmät eivät sovellu "vaativiin johtotehtäviin" intin ulkopuolella koska ne ovat mielestäsi tehty vain inttiolosuhteisiin (tai vastaaviin) eikö tällöin voi myös todeta että myöskään yliopistojohtamisen opit eivät sovellu muualle kuin laiskaan akateemiseen maailmaan, eikä niillä ole mitään käyttöä vaativissa johtotehtävissä yritysmaailmassa. Samasta asiastahan tässä on kyse.

 

[Viljuri]

Tjooh, samapa tuo, mutta pistetään tähän pienenä "brain teaserina" sitten sellainen dilemma että jos intin johtamisopit ja menetelmät eivät sovellu "vaativiin johtotehtäviin" intin ulkopuolella koska ne ovat mielestäsi tehty vain inttiolosuhteisiin (tai vastaaviin) eikö tällöin voi myös todeta että myöskään yliopistojohtamisen opit eivät sovellu muualle kuin laiskaan akateemiseen maailmaan, eikä niillä ole mitään käyttöä vaativissa johtotehtävissä yritysmaailmassa. Samasta asiastahan tässä on kyse.

Tätä mieltähän monet itse oman varallisuuteen luoneet yrittäjät tahi vanhemman polven yritysjohtajat ovat.

Kysymys liittyy myös siihen, että organisaatioiden uudistamisessa nuoria ja naiiveja kauppakorkean käyneitä, ja johtamiseen suuntautuneita kavereita käytetään "työrukkasina" (siis korostetusti ilman omaa näkemystä tai tahtotilaa), heidän rajallinen "akateeminen" ymmärryksensä laitetaan käyttöön yrityksen johtoryhmän ja sen sen jäsenten määrittelemiä tavoitteita ajamaan, ilman että nämä tosiasialliset tavoitteet avoimesti kommunikoitaisiin läpi koko organisaatioon. Riippuu toki alasta ja työpaikastakin.

Kun tilanne myöhemmin muuttuu, on työrukkasena toimineesta "organisaatiouudistajasta" helppo päästä eroon (ja antaa henkilöstölle ymmärtää, että olipa hieman yksipuolisesti mantraansa uskonut tapaus), ja saattavathan ne yrityksen sisäiset prosessitkin muutoksessa kehittyä, vaikka päähuomio onkin yleensä luutuneiden henkilöiden ja asenteiden hävittämisessä organisaatiosta keinolla millä hyvänsä, siis organisaation ravistelussa.

 

[tutzba]

puolen vuoden harjottelullakaan ei vielä kummoisia johtajia tehdä -- suurin kasvu johtajuuteen olisi tarkoitus hankkia reservissä ja siviilipuolen tehtävistä.

Ei ole tarkoituskaan tehdä, kuten itsekin sanoit. Samaa varusmiespalvelusta alikersantit ja kokelaat suorittavat kuin alokkaatkin, heidän tehtävänään on vain johtaa alokkaita. Ainakaan minun saapumiserän varusmiesjohtajista yksikään ei kuvittele olevansa (valmis) johtaja. Me vasta harjoittelemme ja kenties kymmenen vuoden päästä osa meistä voi sanoa olevansa johtaja, tuskin edes vielä silloinkaan. Ja tämä ei ole koske pelkästään armeijaa vaan kaikkea muutakin opiskelua, joka keskittyy johtamiseen.

Kuka tahansa voi sanoa olevansa johtaja, mutta todellisuus voi olla aivan jotain muuta.

 

[heavy]

Tutkimuksen mukan ekonomit eivät ole hyödyllisiä yrityksen johdossa:

Taloustiede | Johtajiksi nousevat kauppatieteilijät pienentävät työntekijöiden palkkoja – eikä heistä ole erityistä hyötyä liiketoiminnalle, tutkimus kertoo

Johtajan koulutus vaikuttaa siihen, miten paljon työntekijä tienaa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa tehty tutkimus kertoo.

www.hs.fi

 

[BigRedCat]

Tutkimuksen mukan ekonomit eivät ole hyödyllisiä yrityksen johdossa:

Taloustiede | Johtajiksi nousevat kauppatieteilijät pienentävät työntekijöiden palkkoja – eikä heistä ole erityistä hyötyä liiketoiminnalle, tutkimus kertoo

Johtajan koulutus vaikuttaa siihen, miten paljon työntekijä tienaa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa tehty tutkimus kertoo.

www.hs.fi

Tämä on sikäli mielenkiintoinen nosto, että olen taipuvainen uskomaan johtopäätökseen mutta toisaalta nostossa niin palstalla kuin hesarissakin haisee sensaationhakuisuus ja agenda. Twitteriin katsomatta arvaan, että siellä tietyt tahot jakavat innoissaan tätä juttua vertaisarvioimattomasta tutkimuksesta. Nekin jotka ovat paasanneet paasaamistaan vertaisarvioinnin tärkeydestä.

Korona-aikana vertaisarvioimattomien tutkimusten esiinmarssi oli hyvinkin ymmärrettävä, koska päätösten tueksi tarvittiin tutkimustietoa eikä ollut aikaa odotella julkaisujen vertaisarviointiprosesseja. On kuitenkin tyypillistä huonoa tiedejournalismia hakea vertaisarvioimattomista papereista juuri tällaisia "myyviä" tuloksia, sillä se aidosti vääristää yleisön maailmankuvaa. Usein raflaavimmat tulokset ovat vääriä, mutta ne poimitaan todennäköisimmin lehtien ja sitä kautta maallikoiden toimesta eikä jälkikäteen kukaan tiedä tulosten mahdollista köykäiseksi osoittautumista --> ihmiset muodostavat "tieteellisen" maailmankuvan joka perustuu suurelta osin sensaationhakuisuuteen ja jopa huonoon tutkimukseen.

Mainittua tutkimusta en ole tarkkaan lukenut enkä tarkoita kritisoida sitä. A priori ja nopealla vilkaisulla uskon tutkimuksen olevan aivan kuranttia laatukamaa. Sen sijaan tulkinnat ja otsikoinnit voivat olla pöljiä. Myös lainauksessa mennään metsään, sillä otetaanpa ote suoraan tutkimuksesta (https://economics.mit.edu/files/22897):

The results presented so far indicate that business managers reduce wages and the labor share, and
these effects are felt by workers in different parts of the skill distribution. An important question
remains: Who benefits from having a business manager? We start by looking at changes in firm
profitability, measured by return on assets (ROA). Since business managers do not change the growth
or productivity of firms, lower wages paid to workers should imply higher profits. Figure 8 shows that
following a switch to business manager, ROA increases by about 3 percentage points in the US, and
by about 1.5 percentage point in Denmark.

Higher profits also translate into higher stock market prices. We match our US firms to Compustat
and explore the effects of appointing a business manager on stock market valuations.20 Panel C of
Figure 8 shows a significant increase in shareholder returns following the appointment of a business
manager. Hence, one clear group of beneficiaries from the practices brought about by business managers
are shareholders.21

Eli "ekonomit" siis parantavat yrityksen tuottoa sijoitetulle pääomalle. Jokainen voi miettiä, että jos perustaa yritystä ja tietyn tyyppisen johtajan palkkaaminen saa yrityksen tuottamaan kokonaisuutena paremmin, onko tällainen johtaja täysin hyödytön.

Siinä missä tämä toisille näyttäytyy huonona ja hyödyttömänä suorituksena, voidaan todeta ekonomijohtajien pystyvän pyörittämään yritystä kaikin puolin vastaavalla tavalla, mutta vähemmällä työvoimalla ja pienemmillä työvoimakustannuksilla. Tuosta voi sitten olla erinäistä mieltä maailmankuvasta riippuen mutta tämä spinnaus hyödyttömyydestä ja turhuudesta kertoo ettei toimittaja ole lukenut tutkimusta tai ymmärtänyt lukemaansa.

 

[Sanainen arkku]

Tutkimuksen mukan ekonomit eivät ole hyödyllisiä yrityksen johdossa:

Taloustiede | Johtajiksi nousevat kauppatieteilijät pienentävät työntekijöiden palkkoja – eikä heistä ole erityistä hyötyä liiketoiminnalle, tutkimus kertoo

Johtajan koulutus vaikuttaa siihen, miten paljon työntekijä tienaa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa tehty tutkimus kertoo.

www.hs.fi

Voisiko olla niinkin, että aloilla, joissa on tehty isoja voittoja (ja joissa tuore perustuu huippuosaajiin joista on kova kilpailu) on usein tekniikkaan koulutettuja johtajia?

 

[heavy]

Voisiko olla niinkin, että aloilla, joissa on tehty isoja voittoja (ja joissa tuore perustuu huippuosaajiin joista on kova kilpailu) on usein tekniikkaan koulutettuja johtajia?

Teknisellä alalla koko työsuoritteeni tehneenä, uskon tähän. Sen verran on näitä excelinpyörittäjä talousihmisiä tullut kohdalle, että eivät ole vakuuttaneet. Heidän keinovalikoimiinsa on kuulunut mm. henkilökunnan kahvien maksulliseksi muuttaminen.

 

[heavy]

Tämä on sikäli mielenkiintoinen nosto, että olen taipuvainen uskomaan johtopäätökseen mutta toisaalta nostossa niin palstalla kuin hesarissakin haisee sensaationhakuisuus ja agenda.

Tässä kommentissa haisee se vanha kunnon "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"

 

[Cobol]

Voisiko olla niinkin, että aloilla, joissa on tehty isoja voittoja (ja joissa tuore perustuu huippuosaajiin joista on kova kilpailu) on usein tekniikkaan koulutettuja johtajia?

Ei kai tämä mahdotonta ole. Kuten ei sekään, mistä artikkelissa puhutaan, että ekonomistit pyrkivät joko koulutuksensa tai muiden syiden takia lisäämään omistajien voittoja muita ryhmiä enemmän. Kun työn tuottavuus laskee, lisävoitot tai joskus voitot ylipäätään on revittävä työntekijöiltä.

Mitä artikkeliin tulee, @BigRedCat nosti merkittäviä asioita keskusteluun. Olisi myös syytä tutkia laajemmin, miten esimerkiksi amerikkalainen ja eurooppalainen johtamismalli tuottaa hyvinvointia ja taloudellista tulosta talouskriisin 2007-2008 jälkeen verrattuna aikaan ennen sitä. Iso erohan on siinä, että keskuspankit tukevat varsinkin Euroopassa yrityksiä. Pahimmillaan palkitaan huonosta johtamisesta suurilla tuilla.

 

[BigRedCat]

Tässä kommentissa haisee se vanha kunnon "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"

Voihan asian näinkin kuitata jos tykkää levittää valheita tutkimuksista. Minä kuitenkin osoitin tutkimuksesta kohdan jossa ihan suoraan näytettiin mitä (varsin merkittävääkin) hyötyä ja kenelle kauppatieteilijäjohtajista on. En lähde arvailemaan miksi sivuutit asian.

Kuten mainittua, olen a priori taipuvainen uskomaan tuloksia enkä arvosta kauppatieteitä kovin korkealle tieteiden saralla. Päinvastoin, suurelta osin voitaneen puhua pseudotieteistä jos heittäydytään ilkeiksi. Eikä omakaan stereotyyppini ekonomeista ole erityisen mairitteleva, mutta eihän sillä ole tai ainakaan pitäisi olla mitään tekemistä tämän asian kanssa.

On ihan eri asia spinnata "ei hyötyä" -narratiivia sellaisen tutkimukseen nojaten, jonka johtopäätösten perusteella omistajien nimenomaan kannattaisi suosia kauppatieteilijöitä johtajanimityksissään.


edit:
Mediakritiikkinä vielä: Hesarin tiedetoimitus saa aiheestakin usein pyyhkeitä ja jälleen on sinällään asiallisen jutun sekaan pitänyt vetää aivan metsään.

HS:
"Kitsaalle palkkapolitiikalle ei löydy oikeutusta siitä, että bisneskoulun käyneet pomot olisivat erityisen kannattavia yrityksen liiketoiminnalle.

Heidän johtamansa yritykset eivät erotu mitenkään edukseen: liikevaihto, liikevoitto, työvoima tai investoinnit eivät tutkimuksen mukaan kasva sen enempää kuin muilla yrityksillä."

Tämähän on yksiselitteisen valheellista/virheellistä (vähintäänkin toinen kappale) kun tutkimuksessa nimenomaan osoitetaan kauppatieteilijöiden johtamien yritysten erottuvan edukseen pääoman tuoton osalta. Siis asian, jolla omistajille noin yleensä on eniten merkitystä.

edit2: Sen verran Hesarille armoa, että olivat kritiikittömästi uudelleenjulkaisseet Tiede-lehden sisältöä.

 

[Tuamas]

Hesari on oikaissut juttuaan odotetusti, sitten seuraava kysymys onkin se, onko johtajien ensisijainen tehtävä hyödyttää "liiketoimintaa" tai työntekijöitä vai omistajia.

Joku voisi argumentoida, että se omistaja-arvon kasvattaminen ja oman pääoman tuotto on jopa se johtajan tärkein onnistumisen mittari.

 

[dana77]

HS:
"Kitsaalle palkkapolitiikalle ei löydy oikeutusta siitä, että bisneskoulun käyneet pomot olisivat erityisen kannattavia yrityksen liiketoiminnalle.

Heidän johtamansa yritykset eivät erotu mitenkään edukseen: liikevaihto, liikevoitto, työvoima tai investoinnit eivät tutkimuksen mukaan kasva sen enempää kuin muilla yrityksillä."

Tämähän on yksiselitteisen valheellista/virheellistä (vähintäänkin toinen kappale) kun tutkimuksessa nimenomaan osoitetaan kauppatieteilijöiden johtamien yritysten erottuvan edukseen pääoman tuoton osalta. Siis asian, jolla omistajille noin yleensä on eniten merkitystä.

Lainattu nimimerkki jo sinänsä putsasi pöydän, mutta uutisoinnin ongelman ymmärtää ihan maalikko jo seuraavastakin.
Ekonomien johtamat firmat eivät alkuperäisen uutisoinnin mukaan erotu joukosta liikevaihdon, liikevoiton tai työvoiman määrän suhteen, mutta siellä kuitenkin maksetaan heikompia palkkoja. Eihän tuo ole loogisesti edes mahdollinen tila.

Jos liikevaihto on sama, mutta palkat matalammat, niin silloin liikevoitto on korkeampi, jolloin ekonomi olisi ollut parempi johtaja.
Jos palkat ovat matalammat, muitta voitto sama, niin silloin liikevaihto on matalampi, jolloin ekonomi olisi ollut muita huonompi johtaja.

edit: lisätty sana "alkuperäisen" kun lehden tekemän oikaisun myötä.

 

[dana77]

Teknisellä alalla koko työsuoritteeni tehneenä, uskon tähän. Sen verran on näitä excelinpyörittäjä talousihmisiä tullut kohdalle, että eivät ole vakuuttaneet. Heidän keinovalikoimiinsa on kuulunut mm. henkilökunnan kahvien maksulliseksi muuttaminen.

Teknisellä alalla työsuoritteeni tehneenä ja alaa opiskelleena uskon siihen, että kun mennään isompiin firmoihin ja ylempään johtoon, niin se firman johtaminen koostuu enemmän ja enemmän rahoituksesta ja vastaavista, joita ei teknisessä koulutuksessa opi vaan tarvitaan juuri kauppatiedettä opiskelleita ekonomeja. Viimeksi lukenut Risto Siilasmaan kirjaa Nokian muutoksesta ja erityisesti siitä miten eri yritysjärjestelyjä junailtiin niin Microsoftin, Siemensin kuin Alcatel-Lucentin kanssa ja erityisesti sitä miten eri liiketoimintojen, patenttisalkkujen ja yhteistyösopimusten arvoa ja potentiaalia määritettiin. En nyt ihan kylmiltään lähtisi sitä ammattiosaamisen määrän tarvetta dissaamaan jolloin kahvikupin hinta-esimerkillä.

Toki joku Jorma Ollila oli "vain" tuotantotalouden dippa-inssi, mutta vastaavasti sitten työskenteli pankkimaailmassa vuosikaudet opetellen sitä talouspuolta.

 

[heavy]

Toki joku Jorma Ollila oli "vain" tuotantotalouden dippa-inssi, mutta vastaavasti sitten työskenteli pankkimaailmassa vuosikaudet opetellen sitä talouspuolta.

Eikös Siilasmaalla ole ihan sama koulutus?

 

[Oles]

Hesari on oikaissut juttuaan odotetusti, sitten seuraava kysymys onkin se, onko johtajien ensisijainen tehtävä hyödyttää "liiketoimintaa" tai työntekijöitä vai omistajia.

Joku voisi argumentoida, että se omistaja-arvon kasvattaminen ja oman pääoman tuotto on jopa se johtajan tärkein onnistumisen mittari.

Näkyyköhän tässä se, kun kauppakorkeakouluissa monesti opetetaan, että yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille? Tämän perusteella ainakin sen asian ovat omaksuneet.

 

[dana77]

Eikös Siilasmaalla ole ihan sama koulutus?

Oli, mutta ei voida sanoa että hän siltä pohjalta olisi Nokian johtoon hypännyt (hallituksen PJ ja tilapäinen toimari). Hänellä oli vuosikymmenien kokemus yrittäjänä toimisesta F-securessa, eli se oli hänen citibankkinsa. Asiat voi opetella muutenkin kuin koulussa. Joskin sen verran Siilasmaa on puhunut elinikäisestä opiskelusta, että voisin pieni rahavedon ottaa, että hän kauppatiedettä tuon jälkeen opiskellut vaikka en muista olisiko kirjassa asiasta mainintaa ollut.

Muutenkin Nokian johtoryhmän ytimessä oli myös eräs Ben Holmström, jolla taloustieteen Nobel on, joten ilman muodollista kauppatieteen osaamista ei firman johto ollut.

 

[dana77]

Näkyyköhän tässä se, kun kauppakorkeakouluissa monesti opetetaan, että yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille? Tämän perusteella ainakin sen asian ovat omaksuneet.

Eikö noin todeta osakeyhtiölaissa, joten eikö se olekin hyvä asia opettaa? Kuitenkin mielenkiintoisempi kysymys on, että opetetaanko jossain muualla toisin ja onko se toiminut hyvinkin? Jos kyllä, niin mitä ne opettaa?

 

[heavy]

joten ilman muodollista kauppatieteen osaamista ei firman johto ollut.

Toki sitä lukujen pyörittelijöiden tietotaitoa tarvitaan, mutta ei niitä kannata toimareiksi päästää. Ihan samoin kuin kirurgit ovat varmasti hyviä omissa töissään, mutta ei niitä kannata yritysjohtajiksi palkata.

 

[dana77]

Toki sitä lukujen pyörittelijöiden tietotaitoa tarvitaan, mutta ei niitä kannata toimareiksi päästää. Ihan samoin kuin kirurgit ovat varmasti hyviä omissa töissään, mutta ei niitä kannata yritysjohtajiksi palkata.

Lääkis nyt tietenkin on ammattikoulu, mutta Kauppatieteen laitoksella nimenomaan oli ja on opinto-ohjelma jonka nimi on nimenomaan yritysjohtaminen. Jotenkin lause ettei nyt ainakaan yritysjohtamista opiskellutta kannata palkata yritysjohtajaksi jos saatavilla on joku insinöörin kuulostaa vähän dorkalta. Tokihan se on kätevää, että joku osaa sähkölampun vaihtaa, muttei niitä kannata päästää yrityksiä johtamaan.

 

[BigRedCat]

Toki sitä lukujen pyörittelijöiden tietotaitoa tarvitaan, mutta ei niitä kannata toimareiksi päästää. Ihan samoin kuin kirurgit ovat varmasti hyviä omissa töissään, mutta ei niitä kannata yritysjohtajiksi palkata.

Eikös tuon tutkimuksen tulos nyt kuitenkin ollut etteivät ns. substanssijohtajat eli esimerkiksi insinöörit saa liiketoimintaa toimimaan yhtään sen paremmin? Ovat vain omistajille kalliimpia kun pääoman tuotto on huonompi.

Minusta on ihan järkeenkäypää, että keskimäärin on näin. Molemmissa lienee puolensa ja esimerkkejä kummankin tyylin epäonnistumisista ja onnistumisista on tuhottomasti. Liiketoimintaa ymmärtämättömistä pavunlaskijoista kaikkeen sekaantuvaan insinöörijohtajaan joka ei malttaisi lopettaa mikromanageeraamista.

 

[Peltinen]

Korporaatiotason firmoja sivusta seuranneena on tullut huomattua, että siinä ylimmän johdon alapuolella on kerros saatanan tyhjäntoimittajia. Niille on tyypillistä kaupallinen koulutus ja nopea urakierto firmasta toiseen. Yleensä nimet organisaatiokaaviossa vaihtuvat 2-3 vuoden välein eikä siinä ajassa ehdi saada oikein mitään käsitystä firman asiakkaista ja toiminnasta. Ne tykkäävät hienoista kalvoista joissa vilahtelee mieluusti vielä ajan buzzwordeja (juuri nyt siis ESG:tä) eikä niiden juttuja kannata kauheasti kuunnella. Ylimmässä johdossa on tyypillisesti ne kovat luut ja vähän alempana sitten ne vuosia talossa olleet todelliset tekijät ja substanssiosaajat. Jostakin syystä siihen väliin tarvitaan ”johtamisen ammattilaisia”. Kai niillekin sitten on tarvetta?