Voimalaituri
Jäsen
En nähnyt Hughesilta kuin yhden pelin (kauden avaus), joten otanta on liian pieni. Tässä ottelussa olin kuitenkin kaverissa näkevinäni jonkinlaista potentiaalia, vaikka matsi menikin kokolailla penkin alle. Tietty "junnumaisuus" kaverista paistoi, mm. taklauspurtti Hulkkoseen joka näytti lähinnä siltä kuin kaveri olisi luistellut Pispalan paksuinta petäjää päin. Kuitenkin hän näytti olevan pelitaidoiltaan selvästi parempi kuin keskimääräinen A-juniori ja tiettyä Kanadalaista sähäkkyyttä oli mm. maalille syöksymisissä.
Tapparalta kuitenkin aika selkeä valinta pudottaa kaveri pois:
- Omista on saatu pelaajia jotka ovat pystyneet vähintään samaan tai parempaan (Lucenius, Koskinen)
- Kuten usein P-Amerikan kavereille, sentteripeli ei ehkä täytä paikallisia vaatimuksia
- John läpsytteli Itävallassa 1. kentän tasoiset tehot ja ei sielläkään ihan ruokapalkalla pelata, joten jotain miehelle olisi varmasti pitänyt maksaa. Hienoa kuitenkin että kaveri valitsi helpon leivän sijaan vaikeamman sarjan ja try-out sopparin, joka kertoo että tavoitteita on. Toivottavasti tämä kausi ei pistä miestä kiekkokiertoradalle vaan oma joukkue löytyy jostain kehittävästä sarjasta.
Toisaalta Tapparan ulkomaalaispolitiikassa on havaittavissa selkeä ongelma:
- Jos löydetään joku helmi, niin isot seurat nappaavat miehen jo ennen joulua. (Clarke episode II, Benoit...)
- Jos löydetään potentiaalia, niin malttia pidempiin projekteihin ei ole ja taas ukko vaihtoon (Hardt). Erikoista, sillä joukkue on harrastanut paljonkin kotimaisia projektipelaajia, vaihtelevalla menestyksellä. Kansalaisuudella ei pitäisi olla väliä?
- Jos löydetään luotettava runkopelaaja joka täyttäisi hienosti tietyn roolin joukkueessa, niin sekään ei riitä vaan taas ukkoa vaihtoon ja kysymysmerkkejä tilalle (Saviano, Clarke episode I, Henry...)
Taitaa Öhman olla ainoa viime vuosilta joka on viihtynyt joukkueessa pidempään kuin vuoden? Onko oikeasti järkevää käyttää rahat epävarmoihin kortteihin, kun toinen vaihtoehto olisi satsata kaveriin josta tiedetään mitä saa. Ylläolevista esimerkkinimistä moni pelaa/pelasi Tapparan jälkeen tasoltaan heikommassa Euroopan sarjassa.
Tapparalta kuitenkin aika selkeä valinta pudottaa kaveri pois:
- Omista on saatu pelaajia jotka ovat pystyneet vähintään samaan tai parempaan (Lucenius, Koskinen)
- Kuten usein P-Amerikan kavereille, sentteripeli ei ehkä täytä paikallisia vaatimuksia
- John läpsytteli Itävallassa 1. kentän tasoiset tehot ja ei sielläkään ihan ruokapalkalla pelata, joten jotain miehelle olisi varmasti pitänyt maksaa. Hienoa kuitenkin että kaveri valitsi helpon leivän sijaan vaikeamman sarjan ja try-out sopparin, joka kertoo että tavoitteita on. Toivottavasti tämä kausi ei pistä miestä kiekkokiertoradalle vaan oma joukkue löytyy jostain kehittävästä sarjasta.
Toisaalta Tapparan ulkomaalaispolitiikassa on havaittavissa selkeä ongelma:
- Jos löydetään joku helmi, niin isot seurat nappaavat miehen jo ennen joulua. (Clarke episode II, Benoit...)
- Jos löydetään potentiaalia, niin malttia pidempiin projekteihin ei ole ja taas ukko vaihtoon (Hardt). Erikoista, sillä joukkue on harrastanut paljonkin kotimaisia projektipelaajia, vaihtelevalla menestyksellä. Kansalaisuudella ei pitäisi olla väliä?
- Jos löydetään luotettava runkopelaaja joka täyttäisi hienosti tietyn roolin joukkueessa, niin sekään ei riitä vaan taas ukkoa vaihtoon ja kysymysmerkkejä tilalle (Saviano, Clarke episode I, Henry...)
Taitaa Öhman olla ainoa viime vuosilta joka on viihtynyt joukkueessa pidempään kuin vuoden? Onko oikeasti järkevää käyttää rahat epävarmoihin kortteihin, kun toinen vaihtoehto olisi satsata kaveriin josta tiedetään mitä saa. Ylläolevista esimerkkinimistä moni pelaa/pelasi Tapparan jälkeen tasoltaan heikommassa Euroopan sarjassa.